Asiantuntijat varoittavat malttamattomuudesta regeneratiivisen eli kudosta korjaavan lääketieteen sovellusmahdollisuuksia kohtaan. Osa lupiin liittyvistä säädöksistä on liian sallivia, EASAC:n ja FEAM:n yhteisessä raportissa Challenges and potential in regenerative medicine todetaan. Raportin laatineessa työryhmässä oli mukana professori Riitta Seppänen-Kaijansinkko Helsingin yliopistosta.
Kudosteknologia on ala, jossa pyrkimyksenä on säilyttää kudoksen muoto ja toiminta. Tämä voidaan toteuttaa soluja ja kudoksia muokkaamalla käyttäen hyväksi myös geenejä, pieniä lääkemolekyylejä, kasvutekijöitä ja kolmiulotteisia tukirakenteita. Etenkin kasvot ja kallo sekä niidet monet toiminnot ovat haastavia korjattavia.
Löyhät lupaprosessit voivat vaarantaa potilasturvallisuuden
Kudosteknologian odotetaan kehittyvän lähivuosina nopeasti. ”Tämä herättää toiveita potilaissa ja biotekniikan teollisuudessa, minkä seurauksena toimintaa säätelevillä viranomaisilla on paine vauhdittaa kantasoluihin liittyviä lupaprosesseja. Potilaiden turvallisuus voi vaarantua,” varoittaa professori Giulio Cossu Manchesterin yliopistosta.
”Seisomme nyt kynnyksellä, jossa monien perinnöllisten ym. sairauksien parantaminen saattaa olla pian mahdollista. Tietoa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi, varsinkin kun on kyse monen geenin aiheuttamasta tai hankitun rappeuman hoidosta.”
Epäeettisiä lupauksia ihmeparantumisista
Regeneratiivisen lääketieteen avulla voidaan löytää parannuskeinoja sairauksiin, joihin ei ole vielä hoitoa. Koska tutkimus on kesken, kosmeettisten sovellusten kehittely on tällä hetkellä sopimatonta, raportissa todetaan.
Esimerkiksi ihovaurioita on onnistuttu korjaamaan hoitojen avulla. Akatemiat kuitenkin varoittavat sääntelyn ulkopuolella toimivista klinikoista, jotka tarjoavat taloudellisen voiton toivossa lääketieteellisiä hoitoja ja tuotteita, joiden taustalla on vain vähän tieteellistä testausta. Tuotteet voivat olla tehottomia, huomauttaa EASAC:n biotieteiden ohjelman johtaja Robin Fears.
Tiedeakatemiat kannustavat EU:ta asettamaan potilasturvallisuuden ensisijaiseksi ja vastustamaan vauhdittamisen painetta. ”EU:lla on kansallisten tahojen valvojana ja globaalina toimijana erittäin tärkeä rooli. Lupakäytäntöjen tulee olla läpinäkyviä ja niiden tulee perustua tieteellisesti todistettuun tietoon”, professori Cossu muistuttaa.
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on antaa eurooppalaisten päättäjien ja vaikuttajien käyttöön puolueetonta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. The Federation of European Academies of Medicine (FEAM) on Euroopan lääketieteen alojen tiedeakatemioiden eurooppalainen yhteistyöorganisaatio.
Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.