EU:n ja kansallisten päättäjien tulee toimia maahanmuuttajien terveyden edistämiseksi, linjaavat ALLEA ja FEAM yhteisessä julkilausumassaan Statement on Migration Health (pdf). Tilanne on erityisen kriittinen pakolaisleireillä, joiden terveydenhuollossa on ollut vakavia puutteita jo ennen COVID-19-viruksen aiheuttamaa pandemiaa.
Julkilausuman mukaan siirtolaisilla, maahanmuuttajilla ja muilla haavoittuvassa asemassa olevilla populaatioilla on korkea riski sairastua sekä ei-tarttuviin että tarttuviin tauteihin, mukaan lukien koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Sen sijaan tutkimustieto ei tue väitettä, että tarttuvien tautien leviäminen maahanmuuttajilta kantaväestöön olisi huomattava ongelma.
”Maahanmuuttajien terveys on unohdettu Euroopassa lähes tyystin”, huomauttaa professori Luciano Saso (European University Networks of Sapienza University of Rome). ”Kotoaan lähtemään joutuneet ihmiset yrittävät edelleen päästä Eurooppaan ja altistuvat samalla virukselle. Orastava talouskriisi puolestaan uhkaa niitä resursseja, joiden avulla voitaisiin vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen.”
Akatemiat suosittelevat toimia, joilla maahanmuuttajien (myös paperittomien) pääsyä hoitoon ja terveydenhuoltojärjestelmiin helpotetaan. Toimien tulee koskea sekä perusterveydenhuoltoa että kiireellistä sairaanhoitoa. Varhainen pääsy hoitoon voi vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
”Tämänhetkinen globaali kriisi osoittaa dramaattisella tavalla sen, että maahanmuuttajien terveyttä pidetään marginaalisena asiana”, väittää professori Robert Spira, Ranskan Lääketieteen Akatemian jäsen. ”Kaikki kansainväliset ja eurooppalaiset oikeuselimet tunnustavat oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Tämä ihmisoikeus koskee luonnollisesti myös pakolaisia ja maahanmuuttajia. EU:n tulee puuttua asiaan.”
Koronaviruksen aiheuttama kriisi on lausuman mukaan itse asiassa tarjonnut mahdollisuuden maahanmuuttajien paremmalle integraatiolle. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa maahanmuuttajien työskentelyoikeutta ulkomaisten tutkintojen turvin on helpotettu terveydenhuollon alalla.
Tutkitulle tiedolle on koronakriisin aikaan poikkeuksellisen kipeä tarve. Julkilausuman yksi pääviesteistä on, että tutkitun, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon jakaminen on avaintekijä päättäjiin vaikuttamiseksi ja maahanmuuttajien terveyttä koskevien myyttien murtamiseksi. Akatemiat tarjoavat tukensa tämän dialogin parantamiseksi.
Julkilausuman sisältämät suositukset – jos ne muuntuvat konkreettisiksi toimiksi – parantavat maahanmuuttajien ja samalla koko ihmiskunnan terveyttä:
- Maahanmuuttajien terveyttä koskevaa todennettua tietoa tulee tuottaa ja päivittää, ja sen tulee vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon.
- Yhteiskunnan eri sektorien välisen yhteistyön parantaminen on välttämätöntä, jotta maahanmuuttajien terveyteen ja laajemmin terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät haasteet pystytään tunnistamaan. Yhteistyön lisääminen auttaa myös työvoimapulan ratkaisemisessa.
- Terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset tulisi nostaa aktiivisemmin maahanmuuttoa käsittelevään keskusteluun ja päätöksentekoon.
- Kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien tulisi sallia terveyttä koskevan tiedon tehokkaampi välittyminen ja saatavuus. Samalla tulee kuitenkin huolehtia henkilötiedon suojelusta ja asianmukaisesta käytöstä.
Julkilausuma syntyi marraskuussa 2019 järjestetyn ALLEA:n ja FEAM:n yhteisen konferenssin Migration, Health and Medicine jälkituotoksena. Kongressiin osallistui tiedeakatemioiden sidosryhmien edustajia yhteiskunnan eri sektoreilta.
The European Federation of Academies of Sciences and Humanities (ALLEA) on tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö, joka edustaa yli 50 tiedeakatemiaa noin 40 Euroopan maasta. The Federation of European Academies of Medicine (FEAM) on Euroopan lääketieteen alojen (ml. eläinlääketiede, biolääketiede, farmasia) tiedeakatemioiden eurooppalainen yhteistyöorganisaatio.