Eurooppalaiset tiedeakatemiat (The European Academies’ Science Advisory Council, EASAC) varoittavat nykyisten keinojen olevan riittämättömiä ratkaista muovien kasvavan käytön ongelmia. Päättäjien ja teollisuuden tulisi kohdistaa huomionsa muovin koko elinkaareen. Muovijäte aiheuttaa vakavaa haittaa ympäristölle, biodiversiteetille ja terveydelle, ja sen vähentäminen edellyttää perustavanlaatuista systeemistä muutosta, todetaan EASAC:n raportissa Packaging Plastics in a Circular Economy. Työryhmätyöskentelyyn ja raportin laatimiseen osallistui alan huippututkijoita 8 eri Euroopan maasta. Yksi raportin laatijoista oli Aalto-yliopiston polymeeriteknologian professori Jukka Seppälä.

Muovia on kirjaimellisesti kaikkialla. 1960-luvulta lähtien muovin tuotanto on noussut globaalisti 1,5 miljoonasta tonnista lähes 400 miljoonaan tonniin vuodessa. ”Makro- ja mikromuovit ovat levinneet laajalti maalla, merellä ja jopa ilmassa. Muovi aiheuttaa hengenvaaran eliön ympärille kietoutuneena ja nieltynä, sekä ravintoketjuun ja ruoansulatukseen joutuneena. Ihmiskunnan historiassa 2000-luku tunnetaankin kenties muovin aikakautena” arvioi työryhmä johtanut professori Michael Norton.

Raportissa tehdään selväksi, että markkinoiden mekanismit ja vapaaehtoisuuteen perustuvat tekijät eivät yksin riitä korjaamaan muoviongelmaa. ”Eurooppalaisten lainsäätäjien tulisi asettaa sääntöjä ja kannustimia siirtymisen nopeuttamiseksi kohti toimivaa muovien kiertotaloutta”, Norton linjaa. ”Meidän täytyy käyttää uudelleen muovituotteita ja -pakkauksia, parantaa huomattavasti kierrätysmenetelmiämme ja -tottumuksiamme, sekä huolehtia, ettei muoviroskaa päädy luontoon. Emme voi tuudittautua siihen, että erilaisten bio-alkuisten muovituotteiden kehittely ratkaisisi muoviongelmat. Jatkuvaan materiaalien käytön kasvuun perustuva talousjärjestelmä ei ole kestävä.”

Raportissa annetaan seitsemän EU-lainsäädäntöön liittyvää suositusta:

  1. Muovijätteen vienti on kiellettävä. Tällä hetkellä suuri osa Euroopan Unionin alueella syntyneestä muovijätteestä viedään Euroopan ulkopuolelle. Vaikeasti kierrätettävä jäte päätyy usein laittomaan käsittelyyn tai ympäristöön ja edelleen valtameriin. Tämä on vakava ongelma, ja Euroopan tulisi huolehtia omista jätteistään.
  2. Muovia ei tulisi päätyä kaatopaikkajätteeksi lainkaan ja kertakäyttökulutus on minimoitava. EASAC suosittelee Euroopan Komissiota ottamaan prioriteetikseen sellaisen säädösvalmistelun, jossa varmistetaan, että muovia ei päädy kaatopaikkajätteeksi lainkaan. Lisäksi EU:n tulisi ottaa tavoitteekseen muovin kertakäyttökulutuksen vähentäminen.
  3. Tuottajan vastuuta on lisättävä. EASAC pyytää päättäjiä varmistamaan, että tuotteen kestävyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus ja biohajoavuus otetaan huomioon tuotteiden suunnittelussa.
  4. Biopohjaisten uusiutuvien materiaalien kehittäminen voi tarjota vaihtoehtoja perinteisille muoveille. Tämänhetkisen asiantuntemuksen mukaan nk. biohajoavien muovien kehittäminen ja käyttö ei ole riittävä ratkaisu muovikriisin ratkaisemisessa. Hajoavan muovin tavoite on paradoksaalinen, koska muovin tarkoitus on kestää aikaa ja rasitusta. Ainoastaan muutamat bio-muovituotteet ovat testattuina kestäneet riittävästi käytössä ja hajonneet ympäristössä riittävän nopeasti. Biopohjaisten materiaalien raaka-aineiden ja valmistusmenetelmien pitää myöskin olla ympäristön kannalta edullisia eikä biohajoavuutta tule käyttää argumenttina edistää kertakäyttöisyyttä.
  5. Kierrätysprosesseja on kehitettävä. Kierrätysmenetelmiä tulee kehittää ja laajentaa merkittävästi ja sitä edistäviä panttijärjestelmiä tulisi ottaa laajemmin käyttöön.
  6. Pakkausten koostumusta tulee yksinkertaistaa ja kierrätys ottaa tärkeäksi suunnittelun kriteeriksi.
  7. Kiertotaloutta tulee edistää. Muovituotteiden hinnan tulisi sisältää elementtejä, jotka mahdollistavat kiertotalouden toteutuksen. EU:n tulisikin edistää muovituotteiden kiertotaloutta ja kierrätyksen järjestelmien käyttöönottoa. Erityyppisiä panttijärjestelmiä tulisi saada yleisemmiksi, esimerkkinä Suomessa hyvin toimiva panttimaksuun perustuva pullojen kierrätys.

Lue koko raportti: Packaging Plastics in a Circular Economy

EASAC on EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on antaa eurooppalaisten päättäjien ja vaikuttajien käyttöön puolueetonta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.