Suomen Akatemian ja Suomen Tiedeakatemiain toteuttama mentorointiohjelman pilotti saatiin tammikuussa 2020 päätökseen. Mentorointiohjelman tarkoituksena oli tukea luottamuksellisen yhteistyön avulla ohjelmaan osallistuneiden tutkijoiden ammatillista kasvua ja kehittymistä urallaan.
”Muodostettujen aktori-mentori -suhteiden tavoitteena oli rikastuttaa molemminpuolisesti ajattelu- ja kokemuspohjaa, parhaimmillaan omaa tieteenalaa laajemmin ja jopa sektorien yli”, kertoi ohjelmaa Akatemian puolelta koordinoinut Hannele Lahtinen.
Hiljaisen tiedon siirtoa ja uusia näkökulmia
Ohjelman loppuseminaariin 13. tammikuuta osallistuneet aktorit ja mentorit olivat pääpiirteissään tyytyväisiä ohjelmaan. Hyödyllisenä nähtiin muun muassa hiljaisen tiedon siirtyminen.
Osa koki, että tieteellistä kosketuskohtaa oli välillä haastavaa löytää, koska mentori ja aktori olivat eri tieteenaloilta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, voisiko tieteenala kuitenkin olla lähempänä omaa alaa – tämä voisi helpottaa yhteisen termistön löytymistä. Toiset taas kokivat asian päinvastoin.
”Jotkut hakivat sparrausta oman alan tutkimussuunnitelman tekoon. Itse hain näkökulmaa muualta kuin omalta tieteenalalta. Tunnen muutenkin oman piirini eli ohjelma auttoi verkostoitumisessa muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa”, totesi eräs aktori.
Kehitysehdotuksiakin löytyi. Tapaamisiin olisi toivottu enemmän valmista materiaalia järjestäjiltä keskustelujen pohjaksi.
”Materiaalin avulla oltaisiin pysytty paremmin aiheessa. Jokainen voisi päättää itse, hyödyntääkö materiaalia keskusteluissaan. Myös yhteisissä tapaamisissa keskustelua olisi voinut olla enemmän,” summasi yksi aktoreista.
Tutkijoita kannustetaan liikkuvuuteen
Ohjelman loppuseminaarissa keskityttiin keskustelemaan tutkijoiden liikkuvuudesta. Liikkuvuudella viitataan kansainväliseen sekä kansalliseen liikkuvuuteen. Kansainvälisyys on merkittävä keino tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen tukemisessa. Kansainväliset yhteisjulkaisut ovat vaikuttavampia kuin kotimaiset julkaisut.
”Liikkuvuusedellytykseen liittyi useita huolia, muun muassa tasa-arvoon ja perheasioihin liittyen. Liikkuvuusedellytys ei kuitenkaan velvoita kansainväliseen liikkuvuuteen, sillä tutkimusympäristö voi vaihtua väitöksen jälkeen myös Suomen sisällä”, totesi tiedeasiantuntija Sanna Marjavaara Suomen Akatemiasta.
Liikkuvuus oli puhuttanut myös mentoreita ja aktoreita. Se koettiin haasteelliseksi etenkin perhe-elämän keskellä.
”Toisaalta nykyteknologia helpottaa yhteistyötä ja liikkuvuutta olisi hyvä arvioida myös tästä näkökulmasta. Aina ei tarvitse matkustaa muualle”, summasi eräs mentori.
Mentoriohjelman jatkosta päätetään alkuvuodesta 2020
Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja Riitta Maijala korosti, että mentorointiohjelma on ollut tärkeä pilotti, josta on hyvä ottaa oppia.
”Arvioimme alkuvuodesta, saako tämä ohjelman pilotti jatkoa. Keräämme osallistujilta palautetta kyselyllä vielä tammikuun aikana”, kertoi Maijala.
Vaikka kiire olikin välillä esteenä, kokivat osallistujat ohjelman hyödylliseksi.
”Aiomme tavata myös jatkossa”, mainitsi eräs mentori.
”Koko ohjelmaa kannattaa myös ehdottomasti jatkaa ja tarjota tämä tilaisuus myös muille!” täydentää vieressä ollut aktori.
Teksti ja kuva: Anna Oravakangas
Mentorointiohjelma oli palvelu nuoremman sukupolven tutkijoille, jotka johtavat ensimmäistä laajempaa tutkimushankettaan. Se antoi mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa osaamista ja urakehitystä kokeneempien tutkijoiden tuella. Mentoreina toimiville senioritutkijoille ohjelma tarjosi mahdollisuuden tutustua menestyksekkäisiin, eri tieteenaloja edustaviin nuoremman sukupolven tutkijoihin. Tavoitteena oli, että molemmat osapuolet pääsevät kasvattamaan verkostojaan ja tekemään yhteisiä oivalluksia tutkijana toimimisesta oman tieteenalan tai toimintasektorin ulkopuolelle.
Mentorointiohjelmaan 2018-2019 liittyvien tapaamisten sisällöt ja materiaalit on koottu Suomen Akatemian verkkosivuille (linkki).