Monet niistä Euroopan maista, jotka mielletään onnistuneen ilmastonsuojelun maiksi, ovat sitä suurelta osin biomassan ansiosta. Tilanne saattaa näyttää erilaiselta tulevaisuudessa, kun päästökauppaan liittyvät hiilipäästöjen laskentatavat korjataan, huomauttaa European Academies Science Advisory Council (EASAC).
”Metsäbiomassan luokittelulla uusiutuvaksi luonnonvaraksi on nurinkurinen vaikutus ilmastoon. Suuri osa Euroopassa käytettävästä biomassasta on kaikkea muuta kuin hiilineutraalia. Tämänhetkiset päästökauppaan liittyvät laskentatavat sallivat sen, että jotkin voimalaitokset ja maat näyttäytyvät harhaanjohtavasti ilmastonsuojelun edelläkävijöinä”, huomauttaa EASAC:n ympäristöohjelman johtaja, professori Edward Norton.
EASAC:n ja monien muiden tutkijoiden mukaan hiilen korvaaminen biomassalla ei suinkaan vähennä, vaan voi jopa lisätä päästöjä ilmakehään, kun huomioidaan koko prosessin elinkaari. ”Negatiivinen vaikutus ilmakehässä voi säilyä vuosikymmeniä. Samalla vaarannamme Pariisin sopimuksen mukaiset ilmastotavoitteet”, Norton selittää. ”Tämänhetkiset hiilen laskennan menetelmät eivät huomioi metsäbiomassaa. Ei pitäisi olla mahdollista, että miljoonien tonnien hiilimäärä jää rekisteröimättä päästöksi.”
Tutkijat kehottavat EU:n lainsäätäjiä ottamaan käyttöön vaatimuksen biomassavoimaloiden nettohiilipäästöjen laskemisesta ja ilmoittamisesta päästökauppajärjestelmässä. Järjestelmää tulee EASAC:n mukaan uudistaa siten, että todelliset hiilidioksidipäästöt ilmakehään otetaan huomioon. Tämä edellyttää hiilen nk. takaisinmaksuajan laskemista jokaisen biomassaa käyttävän laitoksen ja tuotantoketjun osalta. ”Koska viimeaikaisten arvioiden mukaan 1,5 asteen lämpötilan nousu tapahtuu 10-20 vuoden kuluessa, hyväksyttävä takaisinmaksuaika ei saisi olla pidempi kuin 5 tai 10 vuotta”, Norton arvioi.
”Olettaisin toimintatavan muutoksella olevan merkittäviä vaikutuksia paljon biomassaa käyttäviin maihin, kuten Tanskaan, Viroon, Suomeen, Ruotsiin, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Nämä maat haastetaan nyt etsimään ilmastoystävällisempiä tapoja käyttää biomassaa. Erittäin tärkeää olisi suunnata julkista rahoitusta ilmastoystävällisen teknologian kehittämiseen”, Norton painottaa.
Lue myös aiemmin verkkosivuillamme julkaistu artikkeli Metsäpohjaisen bioenergian laajentunut käyttö vaarantaa YK:n ilmastotavoitteet.
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.