EASAC:in uusi raportti neuvoo, kuinka Euroopan päätöksentekijöiden tulisi lähestyä uraauurtavaa kasvien, eläinten, ihmisten ja mikrobien tutkimusta Genomieditointi edustaa uutta geenimuunteluteknologiaa. Uusilla menetelmillä muutoksia pystytään saamaan aikaan entistä täsmällisemmin ja kontrolloidummin. Uudet menetelmät ovat myös aikaisempia edullisempia, joten ne ovat levinneet nopeasti käyttöön.
Euroopan komissio työskentelee parhaillaan geenimuuntelusäädösten uudistamiseksi. Uudistustarve on akuutti, sillä regulaation hitaus haittaa aktiivisesti yritysten toimintaa ja tutkimustyötä. Tämän vuoksi investoinnit ovat valuneet EU:n ulkopuolelle. Euroopassa voimassa oleva lupamenettely perustuu käytettyyn tekniikkaan, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa sääntely perustuu enemmän lopputuotteeseen ja sen ominaisuuksiin.
Raportissa ”Genome Editing: Scientific opportunities, public interests, and policy options in the EU” EASAC esittää näkökantoja uuden teknologian sääntelyyn. Raportissa painotetaan, että tekniikan sovellusten sääntelyn tulisi olla näyttöön perustuvaa, tekniikan hyödyt ja potentiaaliset riskit huomioon ottavaa ja niin joustavaa, että tutkimuksen uusiin edistysaskeliin voidaan vastata.
Raportin keskeisiä suosituksia ovat:
- Sekä kasvien että eläinten muokkaamisessa suositellaan siirtymistä tekniikkaperustaisesta sääntelystä ominaisuuksiin ja lopputuotteeseen perustuvaan sääntelyyn.
- Tutkimustieto aiheesta lisääntyy jatkuvasti, mikä tulee ottaa huomioon sääntelyssä. Mikrobien geenieditointi avaa paljon uusia mahdollisuuksia, jotka kannattaa muistaa EU:n biotalouden innovaatiostrategiassa. Myös tauteja levittävien eliöiden geneettinen muokkaaminen tuo uusia mahdollisuuksia, mutta vaatii huolellista kehitystyötä ja valvontaa. Tämän vuoksi lupamenettelynkin tulisi olla vaiheittainen.
- Ihmisen genomieditointi vaatii julkista keskustelua ja laajaa yhteiskunnallista yhteisymmärrystä tieteellisistä, eettisistä ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Etenkin sovellukset, jotka muokkaavat iturataa tehden muutoksista perinnöllisiä, ovat riskialttiita.
On tärkeää, että poliittiset päättäjät ja tutkijat rakentavat julkista luottamusta. EASAC rohkaisee poliittista yhteisöä ja tiedeyhteisöä jatkamaan toimintaansa julkisen keskustelun kehittämiseksi ja yleisön mielenkiinnon herättämiseksi. Tavoite yleisön suuremmaksi sitouttamiseksi tieteelliseen ja poliittiseen keskusteluun vaatii panostusta myös yhteiskuntatieteisiin. EASAC muistuttaa myös, että EU:n päätöksentekijöiden tulee tiedostaa päätöksenteon joskus tahattomatkin seuraukset EU:n ulkopuolella asuville ihmisille.
Raportin työryhmässä suomalaista osaamista on edustanut dosentti Kirmo Wartiovaara.
EASAC on EU:n jäsenvaltioiden, Norjan ja Sveitsin tiedeakatemioiden yhteistyöelin, joka keskittyy tiedepohjaiseen neuvonantoon.
Tiedeakatemiain neuvottelukunta on EASAC:in suomalainen jäsen.
Lataa raportti täältä.