Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio (EASAC) ja Euroopan lääketieteellisten akatemioiden liitto (FEAM) ovat julkaisseet yhteisraportin AI in European healthcare: policy recommendations for optimising added value and safe, ethical and inclusive adoption.
Raportin tavoitteena on tukea EU:n tekoälyasetuksen (AI Act), eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) ja vireillä olevien lakihankkeiden täytäntöönpanoa siten, että tekoälyn käyttöönotto terveydenhuollossa toteutuisi mahdollisimman ketterästi, mutta myös vastuullisesti ja turvallisesti.
Politiikkasuosituksia sisältävän raportin laatineessa 22 tutkijan työryhmässä oli mukana neurokirurgian erikoislääkäri, dosentti Miikka Korja HUS-yhtymästä.
Tekoäly kehittyy nopeammin kuin sitä säätelevä lainsäädäntö
Tekoälyn nopea kehitys voi yllättää yhteiskunnat ja sääntelyelimet. Johtavien tekoälytutkijoiden varoitukset mahdollisesta kontrollin menettämisestä ovat kauhukuvia, jotka omaltaan osaltaan osoittavat, kuinka vaikeaa tekoälyn käyttöönottoon liittyviä riskejä on ennakoida ja hallita. Terveydenhuoltosektorilla panokset ovat erityisen korkeat.
”Tekoälyä otetaan käyttöön kliinisessä ja hallinnollisessa työssä nopeammin kuin käyttöönoton moninaisia vaikutuksia pystytään arvioimaan, hallitsemaan ja valvomaan. Päättäjien vastuulla on varmistaa tarkoituksenmukainen ja vastuullinen sääntely potilaskeskeisille, turvallisille ja läpinäkyville tekoälyratkaisuille”, kertoo professori André Knottnerus, työryhmän EASACin puheenjohtaja.
Hyötyjä ja riskejä
Tekoälyjärjestelmien avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä erityisesti kliinisessä hoidossa ja kansanterveydessä. Ilman selkeitä sääntöjä vaarana on kuitenkin lisääntyneet kustannukset, tietoturvaloukkaukset, algoritmien vinoutuneisuus sekä ihmisen kontrollin ja osaamisen menetys.
”Yhtenä nopeasti realisoituvana riskinä on viimeaikaisten tutkimustenkin mukaan asiantuntijaosaamisen rapautumien (ns. de-skilling). Kun lääkärit siirtävät enenevässä määrin ajatteluaan, analyysejään, kirjoitustaan ja ongelmaratkaisuaan tekoälysovelluksille, heidän omat taitonsa ja syväymmärryksensä romahtavat hämmentävän nopeasti. Jos tekoälyjärjestelmä jonkin ajan kuluttua kaatuu, tarvittavia taitoja ei lääkärikunnasta enää välttämättä aiemmassa laajuudessa löydy. Täysin autonomisten tekoälysovellusten käyttöönottoon terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa tulee suhtautua varauksella”, toteaa työryhmän suomalaisjäsen Miikka Korja.
EU:n tekoälyasetus ja eurooppalainen terveystietoalue luovat tärkeän perustan, mutta tutkijat tunnistavat aukkoja niiden käytännön soveltamisessa terveydenhuoltoon. Raportin mukaan kliinisen hyödyn osoittamiseksi tarvitaan selkeät kriteerit eri väestöryhmissä ja ympäristöissä. Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmien on vältettävä tulemasta riippuvaisiksi yksittäisistä teknologiatoimittajista.
Toimenpidesuositukset päättäjille
Ennakoiva sääntely on välttämätöntä: Terveydenhuoltoala luokitellaan korkeariskiseksi EU:n tekoälyasetuksessa. Tekoälyn käyttö vaatii siksi sääntelyä, joka ottaa huomioon pitkän aikavälin seuraukset. Tekoälyasetuksen säännökset on integroitava olemassa oleviin sääntelykehyksiin, kuten lääkinnällisiä laitteita koskevaan asetukseen (MDR), tietosuoja-asetukseen (GDPR) ja eurooppalaiseen terveystietoalueeseen (EHDS). Yleensä sääntely on auttamattomasti kehitystä jäljessä.
Oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen priorisointi: Tekoälyn käyttö voi pahentaa olemassa olevaa, mukaan lukien sukupuoleen, etniseen taustaan ja sosioekonomiseen asemaan liittyvää eriarvoisuutta ja heikentää luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon. Sovellusten kehittämisen tulisi perustua mahdollisimman laajasti kohdeväestöä edustavaan opetusmateriaaliin. EU-politiikassa tulee asettaa etusijalle tasapuolinen saatavuus, avoimuus, kansalaisten osallistaminen sekä huomioida tekoälyn ympäristöjalanjälki. Näin tekoäly voi täyttää yleisen terveydenhuollon tavoitteet ja olla linjassa demokraattisten arvojen kanssa.
EU-laajuinen koordinointi on välttämättömyys: Hajonnut sääntely heikentää tekoälyn turvallisuutta ja skaalautuvuutta. EU:n on yhtenäistettävä standardeja, helpotettava datan vaihtoa ja edistettävä yhteistä valvontaa varmistaakseen eettiset tekoälysovellukset kaikissa jäsenvaltioissa.
Raportissa suositellaan myös tekoälyn testaamista valvotuissa testiympäristöissä (regulatory sandboxes) ennen sen laajempaa käyttöönottoa. Lisäksi investointeja tulisi ohjata tutkimukseen, jossa kehitetään menetelmiä luotettavien tulosten saavuttamiseksi pienemmillä, huolellisesti valituilla tietoaineistoilla.
Lue kannanotto: EASAC & FEAM: AI in healthcare
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.
Federation of European Academies of Medicine (FEAM) on yhteistyöorganisaatio, joka kokoaa yhteen lääketieteen, farmasian ja eläinlääketieteen kansallisia akatemioita ja tiedeakatemioiden lääketieteellisiä osastoja Euroopan alueella.