EASAC on julkaissut uuden raportin Meat Alternatives, joka tarkastelee lihankorvikkeiden mahdollisuuksia vähentää ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksia ja edistää kansanterveyttä. Raportti tarjoaa päättäjille tieteeseen perustuvan tiekartan kohti kestävämpää proteiinintuotantoa ja -kulutusta – mutta nostaa esiin, että EU:n politiikka ja sääntelykehys eivät vielä pysy teknologisen kehityksen vauhdissa.
EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC esittelee raportissaan kattavan katsauksen lihankorvikkeista – kasvipohjaisista ja hyönteisistä saatavista proteiineista mikrobiproteiineihin ja soluviljeltyyn lihaan. Ala kasvaa vauhdilla, mikä avaa uusia mahdollisuuksia mutta tuo myös haasteita. Raportissa arvioidaan vaihtoehtoihin liittyviä tieteellisiä, teknologisia, yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä kehityskulkuja. Julkaisu on erityisen ajankohtainen, sillä EU valmistelee parhaillaan proteiinistrategiaa kestävän ruokajärjestelmän vahvistamiseksi.
Työryhmän puheenjohtaja, professori Bert Riman mukaan: ”EU:n on toimittava nyt, jos se haluaa pysyä proteiinisiirtymän kärjessä, varmistaa ruokaturvan ja saavuttaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteensa. Tarvitaan politiikkaa, joka tukee lihankorvikkeiden innovaatioita, mutta samalla turvaa elintarviketurvallisuuden ja kuluttajansuojan. Euroopan tulevat sukupolvet kasvavat todennäköisesti vähemmän lihaa sisältävän ruokavalion parissa – ja se voi olla sekä tarpeellista että hyödyllistä. Raportti tarjoaa ohjeita siihen, miten ihmiset voivat vähentää lihankulutustaan ja tehdä parempia valintoja.”
Ympäristö- ja terveysnäkökulmat
Raportin mukaan monilla lihankorvikkeilla on huomattavasti pienempi ympäristöjalanjälki kuin perinteisellä lihalla, erityisesti naudanlihan tuotantoon verrattuna. Hyönteis-, kasvi- ja mikrobiproteiinit tarjoavat tehokkaita proteiinilähteitä, joiden ympäristövaikutukset pysyvät vähäisinä, kun tuotannossa hyödynnetään kestäviä raaka-aineita. Myös soluviljelty liha voi tarjota merkittäviä kestävyyshyötyjä, jos sen tuotanto perustuu uusiutuvaan energiaan.
Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Raportti tuo esiin, että ympäristöhyötyjen rinnalla on huomioitava myös terveys- ja ravitsemusvaikutukset, kuluttajien asenteet sekä teknologiset, taloudelliset ja sääntelyyn liittyvät kysymykset. Lihankorvikkeet voivat tukea monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota, mutta kaikki tuotteet eivät ole ravitsemuksellisesti tasapainoisia – osa prosessoiduista kasvipohjaisista tuotteista sisältää liikaa suolaa tai tyydyttyneitä rasvoja. Lisäksi uusien tuotteiden, kuten soluviljellyn lihan ja mikrobiproteiinien pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.
Kuluttajien luottamus ratkaisee
Päättäjien, teollisuuden, viljelijöiden, tutkijoiden ja kuluttajien yhteistyö on välttämätöntä, jotta sääntely on läpinäkyvää, viestintä rehellistä ja innovaatiot turvallisia ja kestäviä. Kuluttajien kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä on ottaa käyttöön selkeät, pakolliset merkintästandardit ravitsemuksesta, prosessoinnista ja ympäristöjalanjäljestä. Lisäksi jatkuva tutkimus ja ennakoivat poliittiset toimet varmistavat, että uusi teknologia tukee kestävää proteiinintuotantoa ja tarjoaa kuluttajille tietoon perustuvia vaihtoehtoja.
Kuluttajien luottamus on ratkaiseva tekijä lihankorvikkeiden yleistymisessä. Luonnollisuuden kokemus, maku, hinta ja selkeä merkintä ovat keskeisiä ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Nuoremmat ja kaupunkilaiset kuluttajat ovat muita valmiimpia kokeilemaan vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, erityisesti ne, joita huolestuttavat eläinten hyvinvointi ja ilmastonmuutos.
”Kuluttajien luottamus voi särkyä helposti – etenkin, jos tuotteita ylihypetetään tai merkinnät johtavat harhaan”, varoittaa kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta, yksi raportin kirjoittajista. ”Tarvitsemme täydellistä läpinäkyvyyttä – ei vain ainesosista, vaan myös ympäristövaikutuksista ja prosessoinnista”, hän korostaa.
”Meillä on esimerkiksi Suomessa kuluttajaryhmiä, jotka ovat valmiita jo nyt kuluttamaan säännöllisesti näitä uutuustuotteita. Sitten on suuri epäilijöiden joukko ja myös hyvinkin kielteisesti suhtautuvia. Tuotannon läpinäkyvyys, tarjotun tiedon luotettavuus ja kokeiluun kannustaminen voisi edistää vaihtoehtoisten proteiinien kulutusta”, kuvaa vanhempi tutkija Toni Ryynänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
Raportin toimenpidesuositukset päättäjille
Raportti esittelee kuusi keskeistä toimenpidettä, joiden avulla EU:n päättäjät voivat edistää kestävämpää proteiinintuotantoa ja -kulutusta. Näitä ovat pakolliset ja selkeät merkintästandardit, politiikka- ja sääntelykehyksen luominen, ympäristön kestävyyden standardien vahvistaminen, kuluttajien tietoisuuden lisääminen, innovaatioiden ja karjankasvattajien sopeutumisen tukeminen sekä eettisten ja yhteiskunnallisten näkökulmien huomioiminen päätöksenteossa.
”Euroopalla on työkalut ja innovaatiovoimaa olla globaali edelläkävijä, mutta tarvitsemme enemmän kuin teknologisia ratkaisuja. Kestävän proteiinisiirtymän sosiaalinen ja poliittinen muotoilu ratkaisee onnistumisen – ilman koordinoituja toimia vaarana on menettää sekä ympäristöhyödyt että luottamus”, professori Hanna Tuomisto toteaa.
Lue raportti: Meat Alternatives
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.