Tieteellinen tietämys ilmastonmuutoksesta ja siihen kytkeytyvistä viheliäisistä ongelmista on kasvanut eksponentiaalisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta toimet luonnon pilaantumisen, monimuotoisuuden köyhtymisen ja kasvihuonekaasupäästöjen jatkuvan kasvun pysäyttämiseksi ovat jääneet laimeiksi. Euroopan tiedeakatemioiden EASAC:n tuore julkaisu järjestelmätason muutoksesta (transformative change) tarkastelee erityisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta laajaa ongelmakenttää, jonka kehittyvä ja kasvava ihmiskunta kohtaa toimiessaan suhteessa planeettamme kapasiteettiin. Tämänhetkisten kestämättömien kehityskulkujen kääntäminen vaatii perustavanlaajuisia rakenteellisia muutoksia talous- ja yhteiskuntajärjestelmään.
Luonnon kuormitus kestämättömällä tasolla
Väestönkasvun ja kulutuksen lisääntymisestä johtuva energian- ja resurssientarpeen kasvu on aiheuttanut tilanteen, jossa planeettamme kantokyvyn rajat ovat koetuksella. Kuilu päästövähennystavoitteiden ja todellisten toimien välillä on kasvanut ja biodiversiteetti köyhtyy vauhdilla, joka heikentää luonnon meille tarjoamia välttämättömiä palveluja. Ruoantuotannon ja maatalouden intressit edesauttavat metsien häviämistä, maan köyhtymistä ja ylikalastusta.
Monet näistä ei-kestävistä kehityskuluista on sisäänrakennettu nykyisiin talousteorioihin sekä tuki- ja palkitsemisjärjestelmiin, raportissa todetaan. ”Talousjärjestelmämme asettaa kasvun kaiken muun edelle”, raportin laatimiseen osallistunut Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäsen Anders Wijkman toteaa. ”Pandemia on toivottavasti osoittanut, että kuluttaminen ei ole tärkein tavoite elämässämme.”
Järjestelmätason uudistukset välttämättömiä
Järjestelmätasolla on tapahduttava perustavanlaatuisia uudistuksia, jotta pitkäjänteinen kestävä kehitys voidaan rakentaa osaksi päätöksentekoa. Raportissa listataan muutosvoimaisimpia konkreettisia toimia:
- Hyvinvoinnin mittaaminen: BKT:n tilalle indikaattori, joka kuvaa sellaista todellista hyvinvointia, joka ei perustu planeettamme resurssien ylikulutukseen
- Nk. ruskean talouden (brown economy) nujertaminen: luontoa pilaavan toiminnan tuet tulee lakkauttaa ja lisätä kannustimia ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan
- Talousjärjestelmän toiminnan ohjaaminen pitkälle aikajänteelle
- Teollisuus- ja rahoitussektorin sekä suuren yleisön sitouttaminen muutokseen (julkaisu sisältää käytännön esimerkkejä)
- Koronanjälkeisen ajan järjestelmätason muutoksia mahdollistaviin tilaisuuksiin tarttuminen, esim. vihreän kehityksen ohjelmat (Green Deals)
Julkaisun Towards a sustainable future: transformative change and post-COVID-19 priorities laatineessa työryhmässä oli mukana tutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta.
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto. Suomen Tiedeakatemiat (The Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.