Perustutkimus tarvitsee vakaata rahoituspohjaa
EU-komission alaisen tutkimusrahoitusohjelman leikkaukset heikentäisivät innovaatioiden ja talouskasvun edellytyksiä Suomessakin.
Vakavasta talouskriisistä hitaasti toipuvassa Euroopassa on suunnattava voimavaroja uusiin innovaatioihin, joiden avulla talous saadaan nousuun. Kasvua ja hyvinvointia edistävät innovaatiot ja teknologiset ratkaisut eivät synny itsestään tai pelkkää yritystoimintaa tukemalla: niiden taustalla on aina vankka perustutkimus.
Perustutkimuksen tuloksille ei etukäteen aseteta sovellustavoitteita. Silti monet maailman suurimpien yritysten menestyksen taustalla olevista keksinnöistä ovat syntyneet perustutkimuksen tulosten pohjalta. Aurinkopaneelien, gps-paikantimien, kosketusnäyttöjen ja lukemattomien muiden tuotteiden taustalla on tällaisia keksintöjä.
Perustutkimusta tehdään ensisijaisesti julkisen sektorin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa julkisella rahoituksella.
Yritysrahoitteisen, tuote- tai prosessikehittelyyn tähtäävän tutkimuksen avulla on vaikea saavuttaa samanlaisia mullistavia teknologisia harppauksia kuin julkisin varoin pitkällä aikavälillä rahoitetulla perustutkimuksella.
Euroopan komission alainen Horisontti 2020 -tutkimusrahoitusohjelma on eurooppalaisen perustutkimuksen suurimpia rahoittajia. Horisontti 2020 on myös tärkeä suomalaisen huipputieteen rahoittaja. Horisontti-rahoitusta aiotaan nyt leikata 2,2 miljardilla eurolla, ja leikattu osa aiotaan siirtää uuteen Euroopan strategisten investointien rahastoon (EFSI). Euroopan parlamentti käsittelee leikkauksen sisältävän budjettiesityksen kesäkuun lopussa.
Vaikka EU tukee periaatteessa kaikkia pyrkimyksiä kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseen, unionin päätöksentekijät ovat erimielisiä strategisten investointien rahaston rahoituspohjan täydentämisestä. Eurooppalaiset – myös suomalaiset – tiedeakatemiat ovat seuranneet äärimmäisen huolestuneina keskustelua, jossa tutkimus- ja investointirahoitus on asetettu vastakkain.
Mikäli strategisten investointien rahastoa kasvatetaan perustutkimuksen kustannuksella, päädytään itse asiassa murentamaan tulevien innovaatioiden perustaa. Ensimmäiset strategisten investointien rahaston tuen piiriin luettavat hankkeet ovat vahvasti painottuneet käytännöllisiin teknisiin ratkaisuihin ja infrastruktuurin kehittämiseen, kuten kaasunjakelujärjestelmän parantamiseen Espanjassa ja lentokentän laajennustöihin Kroatiassa.
Taloutta elvytettäessä ei ole kuitenkaan viisasta panostaa pelkkiin lopputuotteisiin. Tiedon jalostamisprosessin kaikki vaiheet – perustutkimus, sovellukset ja innovaatiot sekä kaupalliset tuotteet ja palvelut – tulee ottaa huomioon.
Lyhytaikaisten investointien suosiminen pitkäjännitteisen tutkimusrahoituksen sijaan nakertaisi pohjaa tulevaisuuden innovaatioilta ja vaarantaisi tutkijayhteisön uudistumisen kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa.
Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Kiinassa on valittu päinvastainen strategia. Yhdysvalloissa panostetaan vahvasti perustutkimukseen, ja monet yritysmaailmalle tärkeät keksinnöt ovat juuri yhdysvaltalaisten tutkimuslaitosten työn tuloksia. Eurooppa, ja Suomi sen mukana, on vakavassa vaarassa pudota tästä kehityksestä.
Horisontti 2020 -ohjelma on Euroopan ainoa yhteinen perustutkimuksen rahoitusväline. Sillä rahoitettavaa maailmanluokan tutkimusta ei voida lyhyellä aikavälillä korvata muilla tavoilla – ei varsinkaan Suomessa, jossa ollaan samaan aikaan karsimassa kotimaisen perustutkimuksen rahoitusta.
Uuden hallitusohjelman tavoitteena on saada tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus nousuun. Silti perustutkimuksen rahoitusosuutta ollaan pienentämässä kymmenillä miljoonilla euroilla heti ensi vuodesta lukien.
Juuri nyt rahoitusvaihtoehtoja monipuoliseen perustutkimukseen tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kysymys on Suomen ja koko Euroopan kasvun ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta.
Pitkäjännitteinen perustutkimus luo pohjan tuleville eurooppalaisille innovaatioille ja yritystoiminnalle.
Marianne Stenius ja Päivi Tikka
Stenius on puheenjohtaja ja Tikka pääsihteeri Tiedeakatemiain neuvottelukunnassa.
Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen Helsingin Sanomien verkkosivuilla.