Metsäpalot yleistyvät ja voimistuvat myös Euroopassa. EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASACin uusin raportti Changing Wildfires: Policy options for a fire-literate and fire-adapted Europe varoittaa, että nykyinen palontorjuntapolitiikka ei riitä. Raportti kehottaa siirtymään ennakoivaan, riskeihin perustuvaan maankäytön hallintaan ja sopeuttamaan yhteiskuntaa elämään tulen kanssa.
Tulevaisuudessa jopa viidennes Etelä-Euroopasta voi altistua äärimmäiselle paloriskille joka toinen vuosi. Metsäpalot vaikuttavat yhä useammin myös alueisiin, jotka ovat aiemmin säästyneet niiltä. Tällä hetkellä EU:n alueella palaa keskimäärin puoli miljoonaa hehtaaria vuodessa – lähes kaksi kertaa Luxemburgin verran. EASACin raportti kehottaa EU:ta muuttamaan maastopalopolitiikkaansa perusteellisesti. Tällä hetkellä painopiste on palojen sammuttamisessa, mutta se ei riitä vastaamaan yhä vakavampiin palokausiin. Tarvitaan ennakoivaa, kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka yhdistää ilmastopolitiikan, maankäytön suunnittelun ja maaseudun kehittämisen.
Muutoksen taustalla ilmasto, maankäyttö ja väestökehitys
Eurooppa on monimuotoinen maanosa, ja paloriskien taustatekijät vaihtelevat suuresti alueittain. Välimeren alueen riski säilyy korkeimpana, mutta myös manner-Euroopan, vuoristoalueiden ja boreaalisen Euroopan on valmistauduttava uusiin uhkiin.
EASACin raportti tuo esiin, että metsäpalojen lisääntyminen johtuu ilmastonmuutoksen ohella maaseudun väestökadosta, maankäytön muutoksista ja hylättyjen maa-alueiden umpeenkasvusta. Ennusteiden mukaan kuivuus ja vähenevät kesäsateet voivat kaksinkertaistaa paloriskin vuoteen 2100 mennessä. ”Metsäpalojen uusi aikakausi, suurempine ja voimakkaampine paloineen ei johdu vain säästä, vaan myös rakenteellisista sosioekologisista muutoksista. Monet uudet alueet – kuten Keski-Eurooppa ja nopeasti lämpenevät vuoristoalueet – altistuvat todennäköisesti vakaville palosäille”, sanoo tohtori Orsolya Valkó, yksi raportin työryhmän puheenjohtajista.
Raportti muistuttaa myös, että tuli ei ole aina pelkästään negatiivinen ilmiö. Monet ekosysteemit ovat sopeutuneet tuleen, ja joissakin niistä säännölliset palot ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Palon vaikutukset riippuvat siitä, milloin, missä ja miten usein ne esiintyvät.
Vaikka suurimmat paloriskit kohdistuvat Etelä-Eurooppaan, myös Suomessa on syytä varautua muutoksiin metsäpaloissa. Toistaiseksi palojen sammuttaminen on ollut tehokasta, mutta ilmaston muuttuessa Suomessakin on entistä monipuolisemmin varauduttava suurpalojen riskin kasvuun. Samalla on syytä huomioida, että tuli kuuluu boreaaliseen metsäluontoon, ja monimuotoisuuden turvaaminen vaatii myös tulen suunniteltua käyttöä metsissä, toteaa professori Tuomas Aakala, yksi raportin kirjoittajista.
Raportin pääviestit ja suositukset päättäjille
EASACin raportti esittää kolme kiireellistä toimenpidettä ja kahdeksan konkreettista politiikkasuositusta, joiden avulla Eurooppa voi varautua entistä paremmin metsäpalojen lisääntymiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä korostetaan ilmasto- ja maankäyttöpolitiikan viipymätöntä toimeenpanoa, mukaan lukien EU:n uusi ennallistamisasetus, jossa painopisteenä ovat erityisesti soiden ja metsien ennallistaminen. Toisena vaaditaan paloriskien integroimista osaksi luonnon monimuotoisuutta ja metsitystä koskevien ohjelmien suunnittelua, jotta uudelleenmetsityksellä ei lisätä haavoittuvuutta. Kolmantena painotetaan paloturvallisen yhteiskunnan rakentamista, mikä edellyttää erityisesti nuorten kouluttamista sekä laajempia kansanterveystoimia ja palotietoisuuden vahvistamista kaikilla tasoilla.
Raportin politiikkasuosituksista ensimmäinen korostaa tarvetta investoida kokonaisvaltaisiin metsäpaloriskien vähennystoimiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi hallitut poltot ja palokuorman hallinta erityisesti korkean riskin alueilla. Toisena raportti painottaa luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä, kuten laidunnuksen ja kotoperäisten puulajien käytön lisäämistä maankäytössä. Nämä toimet auttavat tehokkaasti hallitsemaan syttyvää biomassaa ja tukevat samalla ekosysteemien palautumista ja kestävyyttä.
Kolmanneksi raportti suosittelee tulen roolin tunnustamista osaksi monien ekosysteemien luonnollista toimintaa ja kannustaa suunniteltuihin, hallittuihin polttoihin biodiversiteetin ja paloturvallisuuden edistämiseksi. Palotietoisuuden parantamiseksi tarvitaan laajaa koulutusta ja viestintää eri väestöryhmille, jotta kansalaiset ja ammattilaiset olisivat paremmin valmistautuneita. Lisäksi raportti ehdottaa maisemien hallintaa, jotta niiden haavoittuvuus pienenee.
Lopuksi suositellaan eri sektoreiden politiikkojen – kuten maatalouden, ympäristöpolitiikan ja kaupunkisuunnittelun – parempaa yhteensovittamista, tiivistä ja hallittua kaupunkirakentamista paloriskialueilla sekä yksityisten maanomistajien tukemista palonkestävien käytäntöjen omaksumisessa.
Lue raportti: Changing Wildfires: Policy Options for a Fire-literate and Fire-adapted Europe
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.