Etiikan päivä kokosi Tieteiden talolle monitieteisen tutkijajoukon hyvän tieteellisen käytännön ja luonnon- ja ympäristöntutkimuksen eettisten kysymysten äärelle.

Vuosittainen Etiikan päivä järjestettiin Tieteiden talossa Helsingissä keskiviikkona 15.3.2023. Etiikan päivän järjestämisestä vastasivat tänä vuonna Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK, Geenitekniikan lautakunta GTLK, Suomen Tiedeakatemiat, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA, Tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES.

Etiikan päivän ohjelma alkoi työpajatyöskentelyllä ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uuden Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK) -ohjeen julkaisulla. HTK-ohje on tiede- ja tutkimusyhteisön itsesääntelyyn perustuva yleisen tason ohje, jolla pyritään edistämään hyvää tieteellistä käytäntöä ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia. 

Ensimmäinen HTK-ohje on julkaistu vuonna 1994, ja edellisen kerran ohje on päivitetty vuonna 2012. Vuoden 2023 HTK-ohjeessa korostuu hyvien tutkimuskäytäntöjen ja vastuullisen tutkimuskulttuurin edistäminen. Päivitystyössä yhtenä tärkeänä tavoitteena oli nopeammat prosessit tiedevilpin selvittämiseen, sillä viivytyksetön loukkausepäilyjen tutkinta on tutkijoiden oikeuksien kannalta keskeistä. Ohje on päivitetty tiiviissä yhteistyössä tutkijayhteisön kanssa.

 

Kuinka paljon luontoon voi puuttua ja miten vahingot estetään?

Etiikan päivän ohjelma jatkui seminaarilla “Kuinka paljon luontoon tarvitsee puuttua? Luonnon- ja ympäristöntutkimuksen eettiset kysymykset tutkijan näkökulmasta”. Seminaarissa kuultiin monipuolisesti tutkijapuheenvuoroja liittyen Etiikan päivän tämänvuotiseen teemaan geologian, metsäntutkimuksen, Amazonin sademetsän ja Tenon lohien näkökulmasta. Tutkijat kannustivat katsomaan luontoa niiden välinearvon lisäksi myös itseisarvon kautta.

Tutkimuskoordinaattori Anna Lintunen Helsingin yliopistosta nosti esiin, että metsiä voidaan tarkastella paitsi niiden välinearvon, myös itseisarvon kautta. Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta puolestaan korosti, miten pyrkii tarjoamaan hallinnolle keinoja kehittää sääntelyä paitsi ekologisesti kestävämmäksi, myös sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi.

Seminaarin viimeisessä osassa pohdittiin, miten luonnon- ja ympäristötutkimuksen eettisiä vaikutuksia voidaan estää etukäteen. Tutkijoiden puheenvuorot käsittelivät tutkimuksen aiheuttaman haitan merkittävyyttä, eettisen ennakkoarvioinnin tuloksia sekä TENKin toimenpiteitä haitan minimoimiseksi.

Tutkijapuheenvuoroja yhdisti vahvasti tutkimusetiikan, monitieteisyyden ja hyvän tieteellisen käytännön eetos. Tiede ei toimi tyhjiössä muusta maailmasta, vaan tutkimuksen ja yhteiskunnan välinen side on vahva. Yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten ratkaisussa tieteellä ja tutkimuksella on keskeinen rooli. Jotta erilaisia haasteita voidaan ratkaista, edellyttää se tutkimukselta hyvän tieteellisen käytännön mukaisuutta ja hyvää tutkimusetiikkaa.

CAETS:n uusi energiaraportti osoittaa, että kustannustehokkaista kasvihuonekaasuja vähentävistä teknologioista huolimatta päästöt kasvavat edelleen maailmanlaajuisesti. Raportissa ehdotetaan päästöjen vähentämiseksi energian sähköistämistä  ja olemassa olevien teknologioiden hyödyntämistä laajemmassa mittakaavassa.

Insinööri- ja teknillistieteellisten akatemioiden maailmanlaajuinen yhteistyöfoorumi CAETS (The International Council of Academies of Engineering and Technical Sciences) tarkastelee uudessa raportissaan teknologioita, joita voidaan hyödyntää kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi välittömästi seitsemällä keskeisellä alalla. Tarkasteltavia aloja ovat ruoka ja maatalous, rakennukset ja älykkäät kaupungit, öljy ja kaasu, kemikaalit, sementti, rauta ja teräs sekä tieto- ja viestintäteknologia.

Jo kehitettyjen teknologioiden käyttöönotto johtaisi raportin mukaan merkittävään päästöjen vähentämiseen ennen vuotta 2040. Teknologioiden käyttöönotto yksin ei kuitenkaan riitä saavuttamaan nettonollatavoitteita, jolla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen vähentämistä 1.5 asteen tavoitteen mukaisesti, ja jäljelle jääneiden päästöjen neutralointia vuodesta 2050 eteenpäin. Siksi raportissa korostetaan myös uusiateknologioiden tutkimus- ja kehitystarpeita sekä lähes valmiiden teknologioiden (RD&D) roolia.

CAETS:n energikomitean jäsenten vuosina 2021–2022 kirjoittama raportti tarjoaa havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia teollisuuden, hallitusten, ammattijärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen johtajille sekä kansalaisille vuosien 2030–2050 kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sähköistyminen on avainasemassa päästöjen vähentämisessä

Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen, erityisesti hiilidioksidipäästöjen, vähentäminen edellyttää energian sähköistymistä aina kodin lämmittämisestä ja ruoanlaitosta teollisiin prosesseihin. Päästövähennysten potentiaali riippuu sähkön lähteistä, minkä takia on tärkeää valita sähkön tuotantoon vähähiilinen vaihtoehto. Vähähiiliseksi luokiteltua sähköä ja lämpöä tuotetaan pääasiassa vesi-, aurinko-, tuuli- ja ydinvoimalla.

Vähähiilisen sähkön lisäksi päästöjen vähentämisessä keskeistä on vähähiilinen lämpö, ​​mukaan lukien auringon säteilyn suora lämpökäyttö, vähähiilisiä lähteitä käyttävät lämpöverkot ja teollisuuden hukkalämmön hyötykäyttö. Raportti huomauttaa, että joitain teollisia prosesseja, kuten sementin tuotantoa, ei voida täysin sähköistää.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi päästöjä voidaan vähentää teollisuudessa syntyvän hiilidioksidin talteenotolla. Raportin mukaan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on välttämätöntä nettonollatavoitteen saavuttamiseksi vuosisadan puoliväliin mennessä.

Jo kehitettyjen teknologioiden hyödyntäminen tarvitsee tukea päättäjiltä ja kansalaisilta

Raportissa korostetaan päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien kiireellisyyttä ja ehdotetaan olemassa olevien teknologioiden laajaa ja nopeaa käyttöönottoa. Käytännössä tämä on kuitenkin vaikeaa toteuttaa nopeasti ja edullisesti kullekin maalle, alueelle ja toimialalle räätälöidyllä tavalla. Teknologioiden käyttöönotto ei ole mahdollista ilman hallitusten, kuluttajien ja kansalaisten laajaa ja pitkäjänteistä tukea.

Jotkut näistä teknologioista ovat jo hyödynnettävissä, kun taas toiset ovat pian tulossa käyttöönottovaiheeseen. Yhdessä nämä teknologiat mahdollistavat erittäin merkittäviä päästövähennyksiä. Raportissa kuitenkin korostetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisen ja yliopistojen ja yritysten välisen vuorovaikutuksen kehittämisen tärkeyttä olemassa olevien teknologioiden parantamiseksi ja uusien kehittämisen edistämiseksi. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia tutkia uusia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti seuraavien 27 vuoden aikana.

Lue raportti: https://www.newcaets.org/wp-content/uploads/2023/02/CAETS-ENERGY-REPORT-2022.pdf

CAETS (The International Council of Academies of Engineering and Technical Sciences) on insinööri- ja teknillistieteellisten akatemioiden maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö. Suomen Tiedeakatemiat on CAETS:n jäsen. Ensi vuonna yhteistyöjärjestön puheenjohtajana toimii Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula. 

Suomen Tiedeakatemiain isäntäakatemia vaihtuu viiden vuoden välein. Vuoden 2023 alusta Tiedeakatemiat on toiminut Suomen Tiedeseuran tiloissa Kaartinkaupungissa. 

Kun Suomen Tiedeakatemiat perustettiin vuonna 2018 tiedeakatemioiden yhteistyöneuvostoksi, perustajat sopivat, että sen isännyys kiertää akatemioiden välillä. Ensimmäiset viisi vuotta Suomen Tiedeakatemiat vietti Suomalaisen Tiedeakatemian tiloissa Mariankadulla. 

Nyt Kruununhaka on vaihtunut Kaartinkaupunkiin, kun Tiedeakatemiat muutti vuoden 2023 alussa Suomen Tiedeseuran tiloihin, osoitteeseen Pohjoinen Makasiinikatu 7 A.

Vuonna 1838 perustettu Suomen Tiedeseura on tiedeakatemioista vanhin. Se on monitieteellinen tiedeakatemia, joka julkaisee kirjallisuutta, järjestää tilaisuuksia, myöntää apurahoja sekä tukee poikkitieteellistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Seuraan kuuluu matemaattis-fysikaalinen, biotieteellinen, humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen osasto.

“Muutto ja uuteen organisaatioon asettautuminen on sujunut jouhevasti. Vastaanotto on ollut erinomainen”, Suomen Tiedeakatemiain akatemiasihteeri Arto Miettinen kertoo.

Uusi isäntäakatemia vaikuttaa Tiedeakatemiain fyysiseen osoitteeseen ja vastaa sen oikeudellisista sopimuksista. Muuten työ jatkuu ennallaan tieteen vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Tiedekustantajien kanssa käytävissä ”transformatiivisten” sopimusten neuvotteluissa asetetaan raamit tutkimuksen avoimelle julkaisemiselle lähivuosina. Nykyiset julkaisuehdot siirtävät usein julkaisemisen kustannukset kustantajalta tieteentekijälle. Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA puolustaa avointa tiedettä kannanotossaan.

Yliopistokirjastojen ja suurimpien tieteellisten julkaisijoiden välisissä sopimuksissa on otettu jo aiemmin askeleita kohti avointa julkaisua. Julkaisujen saavutettavuus on lisääntynyt, mutta kokonaiskustannukset eivät ole laskeneet. Tämä ei ole kestävä malli, korostaa eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA uudessa kannanotossaan.

Kalliiden julkaisumaksujen seurauksena julkaiseminen arvostetuissa lehdissä on vaikeaa vähemmän rauhoitetuille tieteenaloille ja instituutioille, ja lisää näin tutkimusmaailman epätasa-arvoa. Julkaisumaksujen seurauksena kansainväliset kustantajat keräävät voitot julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen julkaisemisesta. 

ALLEAn mukaan nykyiset Big deal -sopimusten ehdot eivät riittävästi ota huomioon Euroopan unionin (EU) tekijänoikeuslakeja. Nykykäytännön mukaan kirjoittaja luovuttaa tekijänoikeuden kustantajalle, vaikka avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti oikeus julkaisuun tulisi olla sen tekijällä. ALLEA pitää tärkeänä, että tutkijat voivat julkaista tutkimustulokset instituutioiden omilla alustoilla välittömästi, ilman viivettä, vaikka tutkimus julkaistaisiin myös kaupallisen toimijan journaalissa.

Suosituksia uusiin neuvotteluihin

ALLEA suosittelee, että sopimusehtoja neuvotellaan uudelleen, kun tieteentekijät, kirjastot ja kustantajat neuvottelevat uusia sopimuksia tuleville vuosille. Suomalaista tutkimuskenttää neuvotteluissa edustaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kirjastojen yhteenliittymä FinELib

ALLEA on koonnut neljä suositusta vapaaseen julkaisemiseen:

  1. Sopimusten tulee olla paremmin linjassa kansallisten ja EU-tason  tekijänoikeuslakien kanssa. Näin voidaan edistää välitöntä avointa julkaisemista ja vähentää merkittävästi tilaus- ja julkaisumaksujen kustannuksia.
  2. Uusien sopimusten tulee mahdollistaa tutkimuksen saatavuus useilta kilpailevilta alustoilta, säilyttää tekijänoikeudet tutkijoilla sekä vähentää kirjoittajamaksuja.
  3. EU-alueen lainsäädäntö tulee yhdenmukaistaa niin, että tieteellisen julkaisun voi julkaista myös instituution omilla alustoilla kaupallisen julkaisijan lisäksi ilman viivettä.
  4. Julkaisemisessa tulee edetä kohti kestävää, voittoa tavoittelematonta julkaisemista.

ALLEAn julkilausumaan voi tutustua täällä: https://allea.org/wp-content/uploads/2022/12/ALLEA-Statement-Big-Deals-and-the-New-Copyright-Rules.pdf. Suomen Tiedeakatemiat edustaa Suomea ALLEAssa.

 

 

EASAC:n raportti neonikotinoidien vaikutuksista johti vuonna 2015 Euroopan Unionin (EU) laajuiseen kieltoon haitallisimpien torjunta-aineiden osalta. Uusi EASAC:n jäsenakatemioiden raportti vahvistaa aikaisemmat tulokset neonikotinoidien haitallisista vaikutuksista ja nostaa esiin porsaanreikiä niitä koskevassa sääntelyssä.

EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC:n uusi raportti keskittyy aiheeseen, johon tiedeakatemioilla on ollut suuri vaikutus aiemmin: torjunta-aineisiin ja niiden käyttöön Euroopan maataloudessa. Neonikotinoidit ovat maataloudessa käytettäviä neuroaktiivisia hyönteismyrkkyjä, jotka muistuttavat kemialliselta rakenteeltaan nikotiinia.

Ensimmäinen EASAC:n jäsenakatemioiden raportti neonikotinoiditorjunta-aineiden käytöstä maataloudessa julkaistiin vuonna 2015. Raportin mukaan neonikotinoidien laajalla käytöllä on vakavia haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja eliöihin, jotka tarjoavat ekosysteemipalveluita, kuten pölytystä ja luonnollista tuholaistorjuntaa. Neonikotinoidien käyttö maataloudessa ei kuormita pelkästään ympäristöä vaan myös ilmastoa, sillä neonikotinoidien valmistus ja logistiikka ovat merkittäviä maatalouden päästölähteitä.

”Uusi raportti vahvistaa sen, mitä jo edellinen raportti esitti: neonikotinoideilla on haitallisia vaikutuksia eliöihin, luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen. Neonikotinoidien aiheuttama ympäristön saastuminen vaarantaa ruoantuotantoa ja maailmanlaajuista ruokaturvaa”, toteaa professori Ian Hardy, yksi uuden raportin kirjoittajista.

Raportti on laadittu EASAC-akatemioiden yhteistyönä. Professori Ian Hardy Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta osallistui raportin laatineeseen työryhmään.

Porsaanreiät uhkaavat vesittää EU-tason sääntelyn

Vuoden 2015 raportti herätti suurta huomiota monissa EU:n jäsenvaltioissa ja Alankomaiden ympäristöministeri julisti neonikotinoideja sisältävien torjunta-aineiden välittömän kiellon. Keskustelun seurauksena Euroopan parlamentti kielsi haitallisimmat neonikotinoiditorjunta-aineet koko EU:ssa, mikä on hieno esimerkki tiedeneuvonnan roolista päätöksenteossa. Kiellosta huolimatta EU:n lainsäädännössä on monia porsaanreikiä neonikotinoidien osalta.

​​”Vaikka neonikotinoidien käyttö peltoviljelyssä on kielletty, se on sallittua poikkeuksellisissa olosuhteissa ja viljelijät voivat hakea poikkeuslupia. Näitä lupia pitäisi myöntää vain poikkeustilanteissa, mutta monissa paikoissa niitä annetaan liian helposti ja säännöllisesti”, Hardy kuvailee raportin tuloksia.

Toinen raportissa esiin nostettu sääntelyn porsaanreikä on markkinoille tulevat uudet hyönteismyrkyt. Näitä ei luokitella neonikotinoideiksi, vaikka niiden vaikutusmekanismit ovat samanlaisia.

”Uudet, sallitut hyönteismyrkyt voivat pahimmillaan olla jopa haitallisempia kuin kielletyt neonikotinoidit”, Hardy toteaa.

Raportissa ehdotetaan useita toimenpiteitä sääntelyn porsaanreikien korjaamiseksi. Näitä ovat parannukset testaus- ja sääntelykehikkoon, riskiarvioinnin päivittäminen ja integroidun tuholaistorjunnan edistäminen kemiallisten hyönteisten torjunta-aineiden käytön sijaan.

Lue raportti: https://easac.eu/publications/details/neonicotinoids-and-their-substitutes-in-sustainable-pest-control

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto myönnetään keväällä 2023 aktiivisesta työstä tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi. Palkinto jaetaan yhteistyössä Taideyliopiston Kuvataideakatemian kanssa. 

“Palkinnon tarkoituksena on lisätä ihmisoikeuskysymysten näkyvyyttä tiedemaailmassa ja tuoda esiin tekoja tieteen vapauden puolesta”, kertoo Suomen Tiedeakatemiain akatemiasihteeri Arto Miettinen.

Palkinnon kriteerit:

  • Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle aktiivisesta toiminnasta tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi.
  • Palkittavan tahon toiminta voi olla paikallista tai kansainvälistä, tiedeyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella tapahtuvaa;
  • toiminta voi olla tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ­– kuten sananvapauden – vaalimista tai toimintamahdollisuuksien ja monialaisen tieteellisen tiedon saatavuuden ja tuottamisen turvaamista;
  • toiminta voi olla ihmisoikeusloukkauksiin ripeää puuttumista tai kamppailua syrjinnän monia eri muotoja vastaan;
  • toiminta voi vastustaa tieteentekijöiden maalittamista, vihapuhetta tai tieteellisen tiedon ja tiedeyhteisön halventamista.

Toisen kerran jaettava ihmisoikeuspalkinto on nimetty Suomen arkkiatri Risto Pelkosen mukaan. Pelkonen on yksi Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitean perustajajäsenistä. Viime vuonna palkinnon voitti suomalaisten yliopistojen Scholars at Risk -verkosto, joka tukee vaarassa olevia tutkijoita. Lue lisää viime vuoden voittajista uutisestamme.

Ihmisoikeuskomitea ottaa vastaan ehdotuksia keväällä 2023 palkittavasta tahosta. Ehdotukset perusteluineen voi toimittaa osoitteeseen humanrights@academies.fi 31.1.2023 mennessä.

 

 

 

Keskinäisriippuvaisessa ja globalisoituvassa maailmassa kriisien määrä on lisääntynyt. Siksi kriisinhallinnan ja varautumisen käytäntöjä tulisi päivittää. SAPEA:n tuore raportti esittää yhdeksi ratkaisuksi koko unionin laajuista kriisinhallinnan koordinaatiota Euroopassa. 

Kriisien määrä, vakavuus ja monimutkaisuus lisääntyvät myös Euroopassa kiihtyvällä tahdilla. SAPEA:n (Science advice for policy by European academies) raportti tarkastelee tulevaisuuden kriiseihin varautumista ja vastaamista Euroopan Unionissa (EU). 

“Pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet Euroopan unionin laajuisen koordinaation tarvetta. Kriisit ylittävät eri jäsenvaltioiden rajat, ja kriiseihin vastaaminen vaatii keskustelua EU:n jäsenvaltioiden välillä. Pahimmillaan eri jäsenvaltioiden kansalliset toimet vastata kriiseihin saattavat ajaa eri suuuntiin ja olla keskenään ristiriidassa, oli kyse sitten koronapandemiasta tai tulvariskien hallinnasta”, kertoo katastrofien hallintaan keskittyvä tutkijatohtori Eija Meriläinen, yksi raportin kirjoittajista. 

Raportin laatineessa työryhmässä olivat Suomesta mukana tutkijatohtori Eija Meriläinen Örebron yliopistosta ja professori ja osastonjohtaja Simo Nikkari Sotalääketieteen keskuksesta.

Kriisien vaikutukset jakautuvat epätasa-arvoisesti

Riskien ja kriisien hallinnalla parannetaan yhteiskuntien resilienssiä eli kokonaiskestävyyttä. Raportti osoittaa, että epäonnistuneen tai tehottoman kriisinhallinnan seuraukset voivat lisätä eriarvoisuutta, yhteiskunnan polarisoitumista ja taloudellisia häiriöitä. Meriläinen näkee, että EU-tason koordinaatiotaho voisi auttaa estämään kriisinhallinnan “siiloutumista” ja kriisien vaikutusten epätasa-arvoista jakautumista.

“Kriisit lisäävät yhteiskunnassa vallitsevaa epätasa-arvoa, oli kyse sitten taloudellisesta asemasta, iästä tai etnisyydestä. Pelkkä kriiseihin vastaaminen ei ratkaise niiden yhteiskunnallisia juurisyitä. Luonnonilmiöiden ja konfliktien epätasa-arvoiset vaikutukset tulee huomioida kriisinhallinnassa”, Meriläinen sanoo.

Akuutista vastaamisesta strategisempaan kriisienhallintaan

SAPEA suosittaa raportissaan EU-päättäjiä harkitsemaan eurooppalaisen riskien- ja kriisinhallintaelimen perustamista. Koordinoiva elin voisi auttaa seuraamaan ja analysoimaan riskejä ja kriisejä, kehittää yhteisiä lähestymistapoja, tarjota koulutusta sekä tuoda tieteen ja päätöksenteon lähemmäs toisiaan.

Myös Suomessa tulisi Meriläisen mukaan miettiä monipuolisemmin, miten varautua kriiseihin. Raportin tulokset osoittavat, että välittömän kriiseihin vastaamisen lisäksi pidemmän aikajänteen strategista kriisinhallintaa tarvitaan.

“Jos kriiseihin varautumiseen ja vastaamiseen ei panosteta ajoissa, kriiseihin vastaaminen muuttuu sähläämiseksi. Kaikkeen ei pysty varautumaan ja kaikkiin tilanteisiin eivät toimi samat keinot. EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa monia toimia voitaisiin kuitenkin ennakoida yhteistyössä”, Meriläinen kertoo.

Tiedeneuvonta vahvistaa EU:n päätöksentekoa

SAPEA:n raportti on EU-poliitikoille suunnattu tieteellinen katsaus. Raportti käsittelee keinoja, joilla tieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää kriisitilanteessa. Tutkimuksen kohteena ovat kriisinhallintaa koskevan tiedeneuvonnan tehtävät, poliitikkojen tiedeneuvonnan tarpeet ja keinot, joilla kehitetään kriisinhallintaa koskevaa tiedeneuvontaa.

Vaikka viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet kriisinhallintaan liittyvät kysymykset myös julkiseen keskusteluun, on aihe edelleen poliittisesti vaikea. 

“Kriiseihin varautumisesta puhuminen nähdään pirujen maalaamisena seinille, eivätkä poliittiset päättäjät usein halua laittaa resursseja ja rahoitusta kriisinhallintaan. Tämä hankaloittaa kriiseihin vastaamista. Onnistunut kriiseihin varautuminen ja vastaaminen vaatii yhteistyötä, tutkimusta ja resursseja”, Meriläinen sanoo.

Lue koko raportti täältä: https://sapea.info/topic/crisis-management.

SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta tieteellisen neuvonnan ryhmä (Group of Scientific Advisors) antaa suosituksia Euroopan komissiolle. Suomen Tiedeakatemiat nimittää SAPEA:an ja muihin kansainvälisiin tieteen yhteistyöjärjestöjen työryhmiin suomalaisia tutkijoita, ja vahvistaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikutusta kansainvälisesti. 

Lisätietoa: 

Eija Meriläinen, tutkijatohtori, Örebron yliopisto
eija.merilainen@oru.se, +46 19 303826

Simo Nikkari, professori, ostastonjohtaja, Sotalääketieteen keskus 

simo.nikkari@mil.fi, +358 299575340

Vuosittainen suuri Nobel-keskustelu toi suomalaiset tutkijat ja tieteestä kiinnostuneet kansalaiset Sanomatalolle. Lääketieteen, fysiikan, kemian ja taloustieteen asiantuntijat avasivat puheenvuoroissaan palkittujen tutkimusten merkitystä. 

Lääketieteen ja fysiologian palkinnon voittanut ruotsalainen Svante Pääbo on löytänyt genetiikan tutkimuksessa aiemmin tuntemattoman ihmislajin, denisovanihmisen. Helsingin yliopiston professori Antti Sajantilan mukaan Pääbon tutkimus vastaa ihmisten tarpeeseen ymmärtää taustaansa. 

Fysiikan palkinnon voittaneet kvanttimekaniikan tutkijat ovat perehtyneet valon kvantti-ilmiöihin, jossa mitataan fotonien liikettä. Turun yliopiston professori ja vararehtori Kalle-Antti Suomisen mukaan kvanttimekaniikan tutkimus on tärkeää ja auttaa ymmärtämään arkijärjellä käsittämättömiä ilmiöitä, kuten teleportaatiota. 

“Klik-kemia muistuttaa auton turvavyön sulkemista”, pohjusti Åbo Akademin dosentti Tiina Saloranta-Simell tutkimusta, jolle myönnettiin tänä vuonna kemian Nobelin palkinto. Molekyylien yhteen liittyvää ilmiötä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkeaineiden kehityksessä.

Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle kertoi, ettei taloustieteen Nobel-palkinnon myöntäminen talouskriisien tutkijoille ollut yllätys. Tutkimusryhmä keskittyi työssään selvittämään, mihin pankkeja tarvitaan, ja millainen rooli niillä on talouskriiseissä. 

Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että Nobelin palkinnon pitkä historia antaa sille suurta arvoa. Palkinnon voittajat nousevat usein “tieteen rokkitähdiksi”, jotka tekevät tärkeää työtä tieteen popularisoimiseksi. Tutkijat eivät voi tehdä tätä kuitenkaan yksin: “Tutkimuksen näkyvyys on myös median, kansalaisten ja tiedeorganisaatioiden vastuulla. Se kiinnostaa, josta sanomalehdissä kirjoitetaan”, Sajantila summasi.

Suuren Nobel-keskustelun järjestivät torstaina 27.10. Helsingin Sanomat, Suomen Tiedetoimittajain liitto sekä Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland ja Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto. Tilaisuuden tallenne näkyy Helsingin Sanomien sivuilta.

 

Suomen Tiedeakatemiat järjesti 6.10.2022 kansalliskomiteoille, Tiedeakatemiain kansainvälisille edustajille ja sidosryhmille suunnatun seminaarin Paasitornissa. Tilaisuuden teemana oli YK:n teemavuoden innoittamana Perustutkimus – kestävän kehityksen edellytys. 

Tilaisuudessa kuulimme perustutkimuksen ja kestävän kehityksen yhteydestä aina avaruudesta kaivoksiin ja aivoista tieteenfilosiofiaan seitsemältä kansalliskomitean edustajalta. Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että perustutkimus tarjoaa perustan tulevaisuuden haasteiden ratkaisulle – “Kestävyys on liikkuva maali, ja perustutkimus auttaa näkemään metsän puilta”, kuten Nuorten tiedeakatemian Juha Aalto sanoi.

Poikkitieteellinen tilaisuus ja aktiivinen keskustelu tarjosi näkökulmia eri kansalliskomiteoiden työhön. Suomen Tiedeakatemiain koordinoimaan kansalliskomiteajärjestelmään kuuluu tällä hetkellä tieteenala- tai ilmiöpohjaista 37 komiteaa. “Kansalliskomiteoilla on tärkeä kaksoistehtävä. Niiden kautta kautta suomalainen tiede näkyy maailmalla ja kansainvälinen tiede näkyy Suomessa”, Suomen Tiedeakatemiain kansainvälisten asioiden toimikunnan puheenjohtaja Anna Mauranen summasi alkusanoissaan. 

Seminaari oli osa YK:n perustutkimuksen ja kestävän kehityksen teemavuotta. Suomen Tiedeakatemiat koordinoi teemavuotta Suomessa. Puhujina olivat Jaan Praks Suomen radiotieteen kansalliskomiteasta, Saku Vuori SUomen kansallisesta geologian komiteasta, Juho Aalto Nuorten Tiedeakatemiasta, Pirta Hotulainen Aivotutkimuksen kansalliskomiteasta, Anne-Maria Pajari Suomen kansallisesta ravitsemustieteen komiteaasta, Sari Autio-Sarasmo historiatieteiden kansallisesta komiteasta sekä Uskali Mäki tieteenfilosofian kansalliskomiteasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Suomen Tiedeakatemiain johtoryhmän puheenjohtaja Markku Leskelä.

Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula valittiin syyskuun lopussa teknistieteellisten akatemioiden kansainvälisen yhteistyöjärjestö CAETS:n puheenjohtajaksi (The International Council of Academies of Engineering and Technological Sciences) vuodelle 2024.

Järjestön tehtävänä on muun muassa valmistella tieteelliseen tietoon perustuvia ehdotuksia eri maiden hallituksille ja kansainvälisille järjestöille teknologiaan liittyvissä poliittisissa kysymyksissä sekä osallistua talouskasvun, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämiseen kaikkialla maailmassa.

– CAETS on teknistieteellisen alan kansallisten akatemioiden korkein kansainvälinen yhteistyöelin. Suomalaisen henkilön valinta sen puheenjohtajaksi on eduksi suomalaiselle tieteelle ja sen kansainväliselle näkyvyydelle, toteaa Suomen Tiedeakatemiain puheenjohtaja, professori Markku Leskelä. Yhteistyöjärjestössä on yksi jäsenakatemia maata kohden, ja Suomen Tiedeakatemiat edustaa Suomea yhteistyöjärjestössä.

Järjestö kantaa huolta Venäjän hyökkäyksestä ja korostaa ilmastotavoitteita

CAETS on ottanut viime aikoina kantaa esimerkiksi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan tuomiten sen hyökkäyksenä vapauden, demokratian ja itsemääräämisoikeuden perusarvojen vastaisena. Lisäksi CAETS on korostanut, että ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää teknistieteelliselle alalle tyypillistä systeemiajattelua. Systeemiajattelun avulla on mahdollista tunnistaa ne toimenpiteet, joilla voidaan tehokkaimmin pyrkiä kohti ilmastotavoitteita ja kestävää kehitystä.

Vuoden 2023 Hannula toimii CAETS:n hallituksessa tulevan puheenjohtajan tehtävässä. Hannulan puheenjohtajakaudella vuonna 2024 CAETS:n vuosikokous järjestetään Helsingissä. Sen aiheena on hiilineutraalit teknologiat ja yhteiskunta.

Lisätietoja:

vararehtori, professori Mika Hannula, p. 0400 331 838

Suomen Tiedeakatemiain puheenjohtaja, professori Markku Leskelä, p. 040 7553 789