Venäjän hyökkäys Ukrainaan on seurausvaikutuksineen aiheuttanut poikkeuksellisen ja laajan kriisin vapaalle tutkimukselle Euroopassa. Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea on laatinut yliopistoille ja tutkimuslaitoksille seuraavat suositukset koskien tutkimustoiminnan ja -yhteistyön järjestämistä kriisiolosuhteissa. Niiden tarkoitus on varmistaa, että suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat yksituumaisesti ja yhdenvertaisesti suhteessa työntekijöihinsä ja tutkimuskumppaneihinsa.
Eettiset periaatteet
Ihmisoikeuskomitea painottaa tieteen luovuttamattomien eettisten periaatteiden kunnioittamista myös kriisiolosuhteissa ja suhteessa autoritäärisiin valtioihin. Näihin kuuluvat:
- tieteen ja tutkimuksen autonomia, sisältäen tutkijoiden vapauden valita tutkimuksensa aiheen, näkökulman ja toteuttamisen tavan
- tieteen ja tutkimuksen kansainvälisyys
- sananvapaus ja
- ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Yliopistoja velvoittava lainsäädäntö
Yliopistolain 2 §:n mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee muun ohella tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksessa tulee tällöin varmistaa korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Lisäksi yliopistolain 6 §:n mukaan yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus.
Näkökohtia valtioiden ja organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön
Opetus- ja kulttuuriministeriö on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena 9.3.2022 suosittanut suomalaiskorkeakouluja pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Ihmisoikeuskomitean näkemyksen mukaan on oikein, että OKM on antanut ohjeistuksen, jonka tavoitteena on tukea Ukrainaa. Samalla ihmisoikeuskomitea painottaa, että valtioihin, instituutioihin ja organisaatioihin kohdistuvat pakotteet eivät välttämättä edellytä yksilöiden välisen tutkimusyhteistyön katkaisemista. On selvää, että OKM:n linjausten perusteella tehtyjen toimien tulee kohdistua Ukrainan tueksi, eikä niitä tule käyttää esimerkiksi valtiollisista tahoista riippumattomia venäläisiä tai valkovenäläisiä tutkijoita ja opiskelijoita vastaan.
Soveltaessaan OKM:n suosituksia yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee välttää tekemästä kategorisia ratkaisuja, joilla voi olla tarkoittamattomia seurauksia. Tiedeorganisaatioina yliopistojen tulee omia rajoituksia määritellessään perustaa ne parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon ja asiantuntijuuteen kyseisen alueen ihmisoikeustilanteesta ja tiedemaailmasta. Maa- ja aluetuntemusta hyödyntämällä varmistetaan se, että pakotteet eivät vahingoita niitä kansalaisryhmiä tai järjestelmäkriittisiä tutkimusaloja, joihin niiden ei toivota kohdistuvan.
Päätöksiä tehdessään yliopistojen tulee kyetä punnitsemaan myös sitä, millä tavoin autoritääriset hallitukset voivat hyödyntää asetettuja pakotteita maan sisäisen kritiikin vaientamiseen, vähemmistöihin kohdistuvan sorron lisäämiseen ja informaatiosodankäyntiin.
Kategoriset yliopistokohtaiset päätökset voivat vaikuttaa kielteisesti myös suomalaisyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien yksittäisten tutkijoiden ja heidän hankkeittensa saaman rahoituksen käyttöön, ja siten näiden tutkijoiden työ- ja uramahdollisuuksiin myös pidemmällä aikavälillä. Työnantajina yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee välttää tutkimuksen autonomisuutta loukkaavia ylilyöntejä. Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten pakotteista kärsiville tutkijoille tulee tarjota tarvittaessa mahdollisuutta neuvotella tutkimushankkeensa rahoitusperusteet uudelleen.
Suosittelemme kriisien aikana pidättäytymistä pakotteiden mukaisesti kaksikäyttötutkimuksesta ja tutkimuksesta, joka hyödyttää pakotteiden alaisen maan elinkeinoelämää.
Kaikki kriisit päättyvät aikanaan. Muuttuvissa tilanteissa aiemmin tehtyjä päätöksiä tulee voida arvioida uudelleen. Oma arvonsa on myös sillä, että kaikkia jälleenrakennuksen mahdollistavia tieteellisiä yhteyksiä ei ole kriisin aikana kokonaan katkaistu.
Näkökohtia yksilöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön
Ihmisoikeuskomitea katsoo, että yksilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä voi monessa tapauksessa jatkaa tai jopa vahvistaa myös kriisitilanteissa. Kansainväliset verkostot ja yhteistyö voivat olla elintärkeitä totalitaarisissa ja kriisimaissa toimiville tutkijoille ja edellytys heidän kriittisen työnsä jatkamiselle.
Totalitaarisissa valtioissa toimivien yliopistojen mahdollisuudet vastustaa hallituksensa päätöksiä ja ohjeistuksia ovat rajalliset. Myöskään näissä maissa toimivien tutkijoiden ja opettajien ei voi edellyttää esittävän omaa henkeään, vapauttaan tai tutkimustaan vaarantavia julkisia kannanottoja yhteistyön jatkamisen ehtona.
Yksittäisen tutkijan kansalaisuus tai asuinpaikka ei saa olla ainoa peruste tutkimusyhteistyön päättämiselle. Pakotetarkoituksissa tehdyt suositukset eivät saa johtaa henkilöön kohdistuvaan syrjintään.
Kun yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään ratkaisuja siitä, millaista tutkimusyhteistyötä voidaan jatkaa, vastuuta tapauskohtaisista päätöksistä tulisi jakaa yksittäisille tutkijoille ja tutkimusryhmien ja -hankkeiden johtajille, jotka ovat tutkimusaiheittensa ja -kontekstiensa parhaita asiantuntijoita. Tarvittaessa yliopiston tulee tarjota heille lisää tietoa ja ymmärrystä kriisimaiden ihmisoikeustilanteesta, jotta he voivat varmistua siitä, että yhteistyön jatkamiselle on olemassa eettisesti kestävät perusteet.
Mitä yliopistot, tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat tehdä kriisitilanteissa
Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on tuonut yleisempään tietoon ilmiöitä, jotka ovat maailman tutkijayhteisölle jo ennalta valitettavan tuttuja. Tällaisia ovat vapaan tutkimuksen edellytykset autoritäärisessä hallinnossa, hyökkäyksen tai miehityksen kohteeksi joutuneiden maiden yliopistojen toimintaedellytykset, sekä niiden seurauksena koti- tai työskentelymaastaan pakoon lähteneiden tutkijoiden haavoittuva asema. Ihmisoikeuskomitea on koonnut tapoja, joilla suomalainen tutkimusyhteisö voi tukea vaikeuksissa olevien tutkijoiden asemaa. Tavat edesauttavat OKM:n suositusten yhteydessä ilmoitettua aikomusta tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia myös korkeakoulutuksen ja tutkimusyhteistyön alueilla.
- Yliopistot voivat tukea yliopistoja, jotka ovat joutuneet hyökkäyssodan takia keskeyttämään toimintansa. Tuki voi olla esimerkiksi tutkimus- tai opetusyhteistyötä.
- Yliopistot voivat tukea yliopistoja, jotka ovat joutuneet siirtämään toimintansa toiseen maahan.
- Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot (jatkossa yliopistot) voivat myöntää vaarassa oleville tutkijoille kaksoisaffiliaatioita, jolloin ihmisoikeusrikkomusten takia apua tarvitsevat tutkijat ja opettajat voivat kääntyä myös suomalaisten toimijoiden ja Suomen valtion puoleen.
- Yliopistot voivat rahoittaa Scholars at Risk -verkoston toimintaa.
- Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat harkintansa mukaan ja perustelluista syistä jatkaa tutkimusyhteistyötä yksittäisten tutkimuskumppaniensa kanssa silloin kun toiminta tukee tieteen vapautta.
- Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat harkintansa mukaan ja perustelluista syistä lähettää tutkijoille kutsuja tutkijatapaamisiin ja konferensseihin ilman affiliaatiota. Silloin on tärkeä huomioida osanoton rahoituksen kattaminen ilman työnantajan panosta.
- Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat harkintansa mukaan etsiä keinoja kansalaisyhteiskuntaa vahvistavan tutkimustoiminnan ylläpitämiseen myös kriisivaltioissa toimivien kriittisten tutkijoiden kanssa.
- Autoritäärisissä maissa toimivien tutkijoiden turvallisuutta tulee kaikissa toimissa pitää ensisijaisena.
Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitea
Helsingissä 31.3.2022
Lisätietoja:
Professori Liisa Laakso, liisa.laakso@nai.uu.se
Tiedesihteeri Veera Launis, humanrights@academies.fi
