Palkinto annettiin Esko Kauppiselle tunnustuksena huomattavasta myötävaikuttamisesta nanotieteen ja -teknologian alan kehitykseen. Kauppisen tutkimusaloja ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput.
Kuvassa Esko Kauppinen ja Miguel Clüsener-Godt. Kuva: Unesco / Jake Lewis.
Unescon nanotieteen palkinto on myönnetty vuodesta 2010 lähtien yhteensä 56 palkitulle, joista kaksi on saanut Nobel-palkinnon. Yhdessä nanotieteen professori Esko Kauppisen kanssa palkinnon sai 22. marraskuuta sai yhdeksän muuta tutkijaa.
”Kaikki palkinnonsaajat ovat olleet alansa huippuja jo pitkään, ja nyt Esko Kauppinen sai palkinnon ensimmäisenä suomalaisena”, sanoo Suomen UNESCO-toimikunnan pääsihteeri Zabrina Homström Opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asioiden sihteeristöstä.
Esko Kauppisen tutkimusalaa ovat nanohiilimateriaalit ja hiilen nanonuput, joista on julkaistu noin 150 tutkimusartikkelia. Nanonupuista ja nanoputkista kehitetään Kauppisen ryhmässä ohutkalvoja uudenlaisiin elektroniikkasovelluksiin, erityisesti 3D-muotoisiin kosketusantureihin ja sensoreihin. Työllä saattaa olla huomattava vaikutus esimerkiksi matkapuhelinten näyttöjen kehitykseen.
”Palkinto on iso kunnianosoitus suomalaiselle nanohiilen ja -materiaalien tutkimukselle. Olen kiitollinen kaikille, jotka ovat tehneet tätä tutkimusmatkaa kanssani: tutkimusryhmäni jäsenille, opiskelijoille, fysiikan laitokselle, Aalto-yliopistolle ja sitä edeltävälle teknilliselle korkeakoululle.”
”Unesco-palkinto on hieno kunnianosoitus. Esko Kauppisen työssä yhdistyy pitkäjänteinen perustutkimus käytännön sovelluksiin ja yritystoimintaan asti”, sanoo Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen.
Teknologian pohjalta on perustettu muun muassa Canatu-yritys. Kauppisen tutkimusryhmässä on myös kehitetty materiaaleja keuhkolääkeannosteluun jo vuosikymmenten ajan. Materiaalikehityksestä voi olla lisäksi apua diabeteksen hoidossa.
Kauppisen ryhmä on yksi maailman johtavista laboratorioista hiilen nanoputkien synteesin ja ohutkalvosovellusten alalla, ja se tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tokion, Nagoyan, Pekingin ja MIT:n yliopistojen kanssa.