Emilia Palonen (vas.), Laura Taajamaa, Jyrki Hakapää, Sanna Selinheimo ja Liisa Laakso.
Suomen Tiedeakatemiain vuosittainen kansalliskomiteaseminaari järjestettiin 14.11.2024 Paasitornissa. Tämän vuoden seminaarin aiheena oli tutkimushäirintä ja sen vaikutukset tutkimuksen vapaudelle. Kutsutilaisuuteen osallistui kansalliskomiteoiden jäseniä, Suomen Tiedeakatemiain kansainvälisiä edustajia ja sidosryhmien jäseniä.
Tutkijoiden kohtaama sananvapautta rajoittava häirintä ja poliittinen painostus ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti, mikä on johtanut tutkijoiden haluttomuuteen tuoda tutkimustuloksiaan esille julkisessa keskustelussa. Tämä kehitys ei ainoastaan haittaa tieteen edistymistä, vaan myös heikentää yhteiskunnallista vuoropuhelua ja demokratian perustaa. Myös Suomessa on viime aikoina havaittu häirinnän ja painostuksen lisääntymistä niin tutkimuksen kuin opetuksenkin piirissä. Tämä ilmiö korostaa tarvetta parantaa tutkijoiden oikeutta riippumattomaan ja turvalliseen työskentely-ympäristöön.
Seminaarin esitelmissä kuultiin unkarilaisen Zoltán Ádámin ja suomalaisen Oula Silvennoisen henkilökohtaisia kokemuksia häirinnän vaikutuksista heidän työhönsä ja yhteiskunnalliseen osallistumiseensa. Ádám kertoi, kuinka poliittinen painostus ja akateemisen vapauden rajoittaminen ovat muuttaneet tutkimusympäristöä Unkarissa sekä millaisia konkreettisia esteitä tutkijat kohtaavat. Silvennoinen puolestaan kuvaili Suomen näkökulmasta, miten häirintä, kuten maalittaminen ja vihapuhe ovat vaikuttaneet hänen työhönsä historian tutkijana ja julkisena keskustelijana.
Tuija Saresma esitteli Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitean keväällä 2024 Suomen yliopistoille tekemän kyselyn keskeisiä tuloksia. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, miten suomalaisissa yliopistoissa on varauduttu ennakolta opetus- ja tutkimushäirintään, ja millaisia tukitoimenpiteitä yliopistot tarjoavat tällaisissa tilanteissa henkilökunnalleen. Saresman esittelemät tulokset toivat esille niin hyviä käytäntöjä kuin kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset korostivat erityisesti sitä, kuinka ratkaiseva merkitys selkeillä ohjeilla ja tukiverkostoilla on, jotta tutkijat ja opettajat voivat työskennellä turvallisesti ja vapaasti.
Seminaarin lopussa järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin moderaattori Emilia Palomäen johdolla keinoja, joilla tiedeyhteisö voisi yhdessä kehittää ratkaisuja häirinnän vaikutusten vähentämiseksi ja tutkimuksen vapauden parantamiseksi. Keskustelun aikana tarkasteltiin myös vuoden 2024 Tiedebarometrin tuloksia. Vilkas ja rakentava keskustelu korosti erityisesti tutkijoiden keskinäisen tuen merkitystä, painottaen, kuinka tärkeää on varmistaa, ettei maalittamisen kohteeksi joutuneita jätetä yksin tai syrjäytetä tiedeyhteisön ulkopuolelle. Samalla todettiin, että vastaavaa dialogia ja yhteistyötä tutkimuksen vapauden turvaamiseksi on jatkettava myös tulevaisuudessa, jotta tieteen edistyminen ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus voivat jatkua esteettä.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä.
Ohjelma
Tilaisuuden puheenjohtaja Mikko Hupa, Suomen Tiedeakatemiat
Seminaarin avaus, Anna Mauranen, Suomen Tiedeakatemiat
Endangered Academic Autonomy: The case of Corvinus University of Budapest, Zoltán Ádám, HUN-REN Centre for Social Sciences, Budapest
Häirintä, tutkijan sananvapaus ja tieteen vapaus, Oula Silvennoinen, Helsingin yliopisto/Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
Tutkimushäirinnän kokemukset ja konteksti, Tuija Saresma, Itä-Suomen yliopisto
Paneelikeskustelu:
Moderaattori ohjelmajohtaja Emilia Palonen, Helsingin yliopisto
Panelistit: professori Liisa Laakso, Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea
Opetusneuvos Laura Taajamaa, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Johtava tutkija Sanna Selinheimo, Nuorten Tiedeakatemia/Työterveyslaitos
Päätöksenteon ja hakujen tuen päällikkö, Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia