Kansalliskomiteat ovat tieteenala- tai ilmiöpohjaisia yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on linkittää kansalliset tutkijayhteisöt tiettyihin kansainvälisiin tiedejärjestöihin. Näissä järjestöissä suomalaiset tutkijat pääsevät vaikuttamaan aihealueidensa kansainvälisiin käytäntöihin ja tiedepoliittisiin linjauksiin. Suomen Tiedeakatemiat koordinoi kansalliskomiteajärjestelmää ja myöntää komiteoille toimintatukea kansainväliseen tiedejärjestötoimintaan.
Suomen Tiedeakatemiain koordinoimaan kansalliskomiteajärjestelmään kuuluu tällä hetkellä 36 komiteaa. Asema tieteen kansalliskomiteana on Suomen Tiedeakatemiain myöntämä status. Osa kansalliskomiteoista on kansainvälistä toimintaa varten perustettuja toimielimiä, kun taas osa toimii tieteellisten seurojen yhteydessä.
Kansalliskomiteoiden merkitys
Kansalliskomiteat tarjoavat virallisen mandaatin toimia suomalaisen tutkimuksen äänenä kansainvälisissä tiedejärjestöissä. Tämä luo mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisesti oman tieteenalan standardeihin, tutkimuksen ja opetuksen käytäntöihin sekä tiedepoliittiseen toimintaan.
Asema kansalliskomiteana mahdollistaa kansalliskomiteoille suunnatun toimintatuen hakemisen Suomen Tiedeakatemioilta. Toimintatukea myönnetään kansainväliseen tiedejärjestötoimintaan. Suomen Tiedeakatemiat myös maksaa kansainvälisen organisaation jäsenmaksun, jonka piirissä kansalliskomitea toimii.
Kansalliskomiteajärjestelmään kytkeytymällä pääsee osaksi monitieteistä asiantuntijaverkostoa ja samalla tiedeakatemioiden toimintaa Suomessa.
Kansalliskomiteoiden historiaa
Kansalliskomiteoiden juuret ovat Suomen Tiedeakatemiain tekemässä yhteistyössä Kansainvälisen tiedeneuvoston (International Science Council, ISC) kanssa. ISC syntyi vuonna 2018 ICSU:n yhdistyessä yhteiskuntatieteiden keskusjärjestö ISSC:n (International Social Science Council) kanssa.
ISC:n jäsenkunta on kahtalainen: jäsenistö koostuu yhtäältä kansallisista jäsenistä ja toisaalta kansainvälisistä tieteenalakohtaisista unioneista. Suomi on kuulunut ICSU:n kansallisiin jäseniin sen perustamisesta eli vuodesta 1931 lähtien. Kansalliskomiteajärjestelmä rakennettiin tiedeunionien kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Ensimmäiset suomalaiset kansalliskomiteat perustettiin 1920-luvulla.
Nykyisin ISC:ssa toimii perinteisten tieteenalakohtaisten unioneiden lisäksi myös monitieteisiä tutkimusohjelmia, mikä on heijastunut myös suomalaiseen kansalliskomiteajärjestelmään. Kansalliskomiteat voivat kuulua ISC:n piirissä toimivien tiedeunioneiden ja -ohjelmien lisäksi myös Euroopassa toimiviin tieteenalakohtaisiin yhteistyöjärjestöihin.
Kansalliskomiteoiden säännöt
Kaikilla kansalliskomiteoilla tulee olla säännöt. Säännöt antavat raamit komitean kokoonpanolle, nimitysmekanismeille ja toimikausille sekä määrittelevät, kuinka tiheästi kansalliskomitea kokoontuu. Suomen Tiedeakatemiat vahvistaa kansalliskomiteoiden säännöt ja niihin tehtävät muutokset.
Kansalliskomiteoita koskevasta neuvonnasta vastaa tiedesihteeri Suvi Salmi: info@academies.fi, puh. 050 3136 393.
Toiminnan arviointi
Kansalliskomiteoiden toimintaa ja sen vaikuttavuutta on arvioitu vuosina 2015 ja 2021. Arviointiraportit ovat julkisia, ja ne ovat luettavissa Päätöksenteko-sivulla.