EASAC:n tuore raportti osoittaa, kuinka nykyinen yhteiskuntamalli edistää muovin tuotannon, kulutuksen ja ympäristöön päätyvän muovijätteen nopeaa kasvua. Raportti tuo esiin muovikriisin taustalla vaikuttavia syitä ja korostaa tutkimustiedon tärkeyttä kansainvälisen muovisopimuksen laatimisessa. Mikäli nykyiset toimintatavat jatkuvat ennallaan, globaalin muovijätteen määrän odotetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä.
EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC (European Academies’ Science Advisory Council) julkaisi raportin Towards a Plastics Treaty, joka korostaa kansainvälisen muovisopimuksen merkitystä muovikriisin ratkaisemiseksi. Muovisopimuksen odotetaan sisältävän määräyksiä muovijätteen vähentämiseksi ympäristöystävällisen keräämisen, lajittelun ja käsittelyn kautta sekä edistävän muovijätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, jotta muovin pääsy ympäristöön voitaisiin estää.
”Neuvottelijoiden on käsiteltävä koko järjestelmää koskevia ongelmia” toteaa EASAC:n ympäristöasioiden ohjausryhmän puheenjohtaja professori Michael Norton. ”Se vaikuttaa haitallisesti kaupallisiin etuihin eikä tule olemaan helppo tehtävä. Kuitenkin ympäristön, biodiversiteetin ja ihmisten terveyden suojelemiseksi muovisopimuksen tulisi lopettaa jatkuva muovintuotannon kasvu ja pyrkiä sen sijaan hillitsemään sitä.”
Kiertotalous vähentää muovinkulutusta
2000-luku tullaan todennäköisesti muistamaan ”muovin aikakautena”. Maapallo on kirjaimellisesti hukkumassa muoviin, ellei nykyisiä toimintatapoja muuteta. OECD:n mukaan globaalin muovijätteen määrän odotetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä ilman radikaaleja toimenpiteitä.
EASAC varoitti jo vuonna 2020 julkaisemassaan raportissa Packaging Plastics in a Circular Economy, että nykyiset keinot ovat riittämättömiä ratkaisemaan kasvavan muovin käytön ongelmia. Muovijätteen vähentämiseksi edellytettiin perustuvanlaatuista yhteiskuntajärjestelmän muutosta.
EASAC:n ympäristöasioiden ohjausryhmän toisen puheenjohtajan professori Andràs Bàldin mukaan: ”Muovit eivät hajoa; ne vain murenevat pienemmiksi paloiksi eivätkä hajoa luonnollisesti. Samalla syntyneet mikro- ja nanopartikkelit ovat levinneet kaikkialle maapallolla ja niitä löytyy myös kehostamme. Vaikka muovisaastumisen tuhoisat vaikutukset merielämään ovat hyvin ilmeiset, emme vielä pysty arvioimaan omaa altistumisriskiämme muovisaasteelle.”
Jotta kansainvälinen muovisopimus tuottaisi tuloksia, EASAC kannattaa systeemistä lähestymistapaa muovin tuotannon ja kulutuksen määrän vähentämiseksi varmistaen, että kaikki muovit ovat uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia, ja että muoveja pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Tutkimuksien mukaan vähentämällä kysyntää 30 % ja nostamalla kierrätysastetta 20 % voitaisiin muovijätettä vähentää 80 % vuoteen 2040 mennessä.
Tiedeperusteiset suositukset kansainvälisen muovisopimuksen laatimiseksi
Raportissa esitetään kymmenen suositusta, joita voidaan käyttää pohjana kansainvälisen muovisopimuksen laatimisessa. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää muovin primäärituotantoa, jotta muovin kokonaiskysyntä, tarve ja käyttö pakkausmateriaalina vähenisi. Toisena päätavoitteena kiertotalouden edistämiseksi on varmistaa, että kaikki muovit ovat uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia.
Muita suosituksia ovat:
- Uuden tuotetun muovin markkinahintaan sisällytetään kaikki yhteiskunnalle haitalliset kustannukset.
- Tuotteiden suunnittelijoiden sekä jälleenmyyjien vastuuta tulee lisätä, jotta kuluttajien ostokäyttäytymistä voidaan muuttaa kertakäyttökulttuurista kestävämpään suuntaan.
- Tuottajien vastuuta tulee laajentaa kattamaan kaikki jätehuoltoon liittyvät kustannukset.
- Tarkoituksellinen mikromuovien lisääminen tuotteisiin tulee kieltää.
- Muovituotteiden turvallisuuden, kestävyyden ja kunnostettavuuden lisäämiseen tulee sitoutua.
- Yrityksiä tulee kannustaa yhteistyöhön toimitusketjun eri toimijoiden kanssa.
- Biohajoavien tuotteiden osalta vaaditaan elinkaarianalyysiä ja asianmukaisia biohajoavuusstandardeja.
- Muovijätteen vienti OECD:n jäsenmaiden ulkopuolelle tulee sallia ainoastaan maihin, jotka käsittelevät jätteitä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Lue raportti: EASAC Commentary: Towards a Plastics Treaty
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.