Keskinäisriippuvaisessa ja globalisoituvassa maailmassa kriisien määrä on lisääntynyt. Siksi kriisinhallinnan ja varautumisen käytäntöjä tulisi päivittää. SAPEA:n tuore raportti esittää yhdeksi ratkaisuksi koko unionin laajuista kriisinhallinnan koordinaatiota Euroopassa.
Kriisien määrä, vakavuus ja monimutkaisuus lisääntyvät myös Euroopassa kiihtyvällä tahdilla. SAPEA:n (Science advice for policy by European academies) raportti tarkastelee tulevaisuuden kriiseihin varautumista ja vastaamista Euroopan Unionissa (EU).
“Pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet Euroopan unionin laajuisen koordinaation tarvetta. Kriisit ylittävät eri jäsenvaltioiden rajat, ja kriiseihin vastaaminen vaatii keskustelua EU:n jäsenvaltioiden välillä. Pahimmillaan eri jäsenvaltioiden kansalliset toimet vastata kriiseihin saattavat ajaa eri suuuntiin ja olla keskenään ristiriidassa, oli kyse sitten koronapandemiasta tai tulvariskien hallinnasta”, kertoo katastrofien hallintaan keskittyvä tutkijatohtori Eija Meriläinen, yksi raportin kirjoittajista.
Raportin laatineessa työryhmässä olivat Suomesta mukana tutkijatohtori Eija Meriläinen Örebron yliopistosta ja professori ja osastonjohtaja Simo Nikkari Sotalääketieteen keskuksesta.
Kriisien vaikutukset jakautuvat epätasa-arvoisesti
Riskien ja kriisien hallinnalla parannetaan yhteiskuntien resilienssiä eli kokonaiskestävyyttä. Raportti osoittaa, että epäonnistuneen tai tehottoman kriisinhallinnan seuraukset voivat lisätä eriarvoisuutta, yhteiskunnan polarisoitumista ja taloudellisia häiriöitä. Meriläinen näkee, että EU-tason koordinaatiotaho voisi auttaa estämään kriisinhallinnan “siiloutumista” ja kriisien vaikutusten epätasa-arvoista jakautumista.
“Kriisit lisäävät yhteiskunnassa vallitsevaa epätasa-arvoa, oli kyse sitten taloudellisesta asemasta, iästä tai etnisyydestä. Pelkkä kriiseihin vastaaminen ei ratkaise niiden yhteiskunnallisia juurisyitä. Luonnonilmiöiden ja konfliktien epätasa-arvoiset vaikutukset tulee huomioida kriisinhallinnassa”, Meriläinen sanoo.
Akuutista vastaamisesta strategisempaan kriisienhallintaan
SAPEA suosittaa raportissaan EU-päättäjiä harkitsemaan eurooppalaisen riskien- ja kriisinhallintaelimen perustamista. Koordinoiva elin voisi auttaa seuraamaan ja analysoimaan riskejä ja kriisejä, kehittää yhteisiä lähestymistapoja, tarjota koulutusta sekä tuoda tieteen ja päätöksenteon lähemmäs toisiaan.
Myös Suomessa tulisi Meriläisen mukaan miettiä monipuolisemmin, miten varautua kriiseihin. Raportin tulokset osoittavat, että välittömän kriiseihin vastaamisen lisäksi pidemmän aikajänteen strategista kriisinhallintaa tarvitaan.
“Jos kriiseihin varautumiseen ja vastaamiseen ei panosteta ajoissa, kriiseihin vastaaminen muuttuu sähläämiseksi. Kaikkeen ei pysty varautumaan ja kaikkiin tilanteisiin eivät toimi samat keinot. EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa monia toimia voitaisiin kuitenkin ennakoida yhteistyössä”, Meriläinen kertoo.
Tiedeneuvonta vahvistaa EU:n päätöksentekoa
SAPEA:n raportti on EU-poliitikoille suunnattu tieteellinen katsaus. Raportti käsittelee keinoja, joilla tieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää kriisitilanteessa. Tutkimuksen kohteena ovat kriisinhallintaa koskevan tiedeneuvonnan tehtävät, poliitikkojen tiedeneuvonnan tarpeet ja keinot, joilla kehitetään kriisinhallintaa koskevaa tiedeneuvontaa.
Vaikka viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet kriisinhallintaan liittyvät kysymykset myös julkiseen keskusteluun, on aihe edelleen poliittisesti vaikea.
“Kriiseihin varautumisesta puhuminen nähdään pirujen maalaamisena seinille, eivätkä poliittiset päättäjät usein halua laittaa resursseja ja rahoitusta kriisinhallintaan. Tämä hankaloittaa kriiseihin vastaamista. Onnistunut kriiseihin varautuminen ja vastaaminen vaatii yhteistyötä, tutkimusta ja resursseja”, Meriläinen sanoo.
Lue koko raportti täältä: https://sapea.info/topic/crisis-management.
SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta tieteellisen neuvonnan ryhmä (Group of Scientific Advisors) antaa suosituksia Euroopan komissiolle. Suomen Tiedeakatemiat nimittää SAPEA:an ja muihin kansainvälisiin tieteen yhteistyöjärjestöjen työryhmiin suomalaisia tutkijoita, ja vahvistaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikutusta kansainvälisesti.
Lisätietoa:
Eija Meriläinen, tutkijatohtori, Örebron yliopisto
eija.merilainen@oru.se, +46 19 303826
Simo Nikkari, professori, ostastonjohtaja, Sotalääketieteen keskus
simo.nikkari@mil.fi, +358 299575340