CAETS:n uusi energiaraportti osoittaa, että kustannustehokkaista kasvihuonekaasuja vähentävistä teknologioista huolimatta päästöt kasvavat edelleen maailmanlaajuisesti. Raportissa ehdotetaan päästöjen vähentämiseksi energian sähköistämistä ja olemassa olevien teknologioiden hyödyntämistä laajemmassa mittakaavassa.
Insinööri- ja teknillistieteellisten akatemioiden maailmanlaajuinen yhteistyöfoorumi CAETS (The International Council of Academies of Engineering and Technical Sciences) tarkastelee uudessa raportissaan teknologioita, joita voidaan hyödyntää kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi välittömästi seitsemällä keskeisellä alalla. Tarkasteltavia aloja ovat ruoka ja maatalous, rakennukset ja älykkäät kaupungit, öljy ja kaasu, kemikaalit, sementti, rauta ja teräs sekä tieto- ja viestintäteknologia.
Jo kehitettyjen teknologioiden käyttöönotto johtaisi raportin mukaan merkittävään päästöjen vähentämiseen ennen vuotta 2040. Teknologioiden käyttöönotto yksin ei kuitenkaan riitä saavuttamaan nettonollatavoitteita, jolla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen vähentämistä 1.5 asteen tavoitteen mukaisesti, ja jäljelle jääneiden päästöjen neutralointia vuodesta 2050 eteenpäin. Siksi raportissa korostetaan myös uusiateknologioiden tutkimus- ja kehitystarpeita sekä lähes valmiiden teknologioiden (RD&D) roolia.
CAETS:n energikomitean jäsenten vuosina 2021–2022 kirjoittama raportti tarjoaa havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia teollisuuden, hallitusten, ammattijärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen johtajille sekä kansalaisille vuosien 2030–2050 kasvihuonekaasupäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sähköistyminen on avainasemassa päästöjen vähentämisessä
Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen, erityisesti hiilidioksidipäästöjen, vähentäminen edellyttää energian sähköistymistä aina kodin lämmittämisestä ja ruoanlaitosta teollisiin prosesseihin. Päästövähennysten potentiaali riippuu sähkön lähteistä, minkä takia on tärkeää valita sähkön tuotantoon vähähiilinen vaihtoehto. Vähähiiliseksi luokiteltua sähköä ja lämpöä tuotetaan pääasiassa vesi-, aurinko-, tuuli- ja ydinvoimalla.
Vähähiilisen sähkön lisäksi päästöjen vähentämisessä keskeistä on vähähiilinen lämpö, mukaan lukien auringon säteilyn suora lämpökäyttö, vähähiilisiä lähteitä käyttävät lämpöverkot ja teollisuuden hukkalämmön hyötykäyttö. Raportti huomauttaa, että joitain teollisia prosesseja, kuten sementin tuotantoa, ei voida täysin sähköistää.
Edellä mainittujen keinojen lisäksi päästöjä voidaan vähentää teollisuudessa syntyvän hiilidioksidin talteenotolla. Raportin mukaan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on välttämätöntä nettonollatavoitteen saavuttamiseksi vuosisadan puoliväliin mennessä.
Jo kehitettyjen teknologioiden hyödyntäminen tarvitsee tukea päättäjiltä ja kansalaisilta
Raportissa korostetaan päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien kiireellisyyttä ja ehdotetaan olemassa olevien teknologioiden laajaa ja nopeaa käyttöönottoa. Käytännössä tämä on kuitenkin vaikeaa toteuttaa nopeasti ja edullisesti kullekin maalle, alueelle ja toimialalle räätälöidyllä tavalla. Teknologioiden käyttöönotto ei ole mahdollista ilman hallitusten, kuluttajien ja kansalaisten laajaa ja pitkäjänteistä tukea.
Jotkut näistä teknologioista ovat jo hyödynnettävissä, kun taas toiset ovat pian tulossa käyttöönottovaiheeseen. Yhdessä nämä teknologiat mahdollistavat erittäin merkittäviä päästövähennyksiä. Raportissa kuitenkin korostetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemisen ja yliopistojen ja yritysten välisen vuorovaikutuksen kehittämisen tärkeyttä olemassa olevien teknologioiden parantamiseksi ja uusien kehittämisen edistämiseksi. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia tutkia uusia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti seuraavien 27 vuoden aikana.
Lue raportti: https://www.newcaets.org/wp-content/uploads/2023/02/CAETS-ENERGY-REPORT-2022.pdf
CAETS (The International Council of Academies of Engineering and Technical Sciences) on insinööri- ja teknillistieteellisten akatemioiden maailmanlaajuinen yhteistyöjärjestö. Suomen Tiedeakatemiat on CAETS:n jäsen. Ensi vuonna yhteistyöjärjestön puheenjohtajana toimii Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula.