EASAC:n raportti neonikotinoidien vaikutuksista johti vuonna 2015 Euroopan Unionin (EU) laajuiseen kieltoon haitallisimpien torjunta-aineiden osalta. Uusi EASAC:n jäsenakatemioiden raportti vahvistaa aikaisemmat tulokset neonikotinoidien haitallisista vaikutuksista ja nostaa esiin porsaanreikiä niitä koskevassa sääntelyssä.
EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC:n uusi raportti keskittyy aiheeseen, johon tiedeakatemioilla on ollut suuri vaikutus aiemmin: torjunta-aineisiin ja niiden käyttöön Euroopan maataloudessa. Neonikotinoidit ovat maataloudessa käytettäviä neuroaktiivisia hyönteismyrkkyjä, jotka muistuttavat kemialliselta rakenteeltaan nikotiinia.
Ensimmäinen EASAC:n jäsenakatemioiden raportti neonikotinoiditorjunta-aineiden käytöstä maataloudessa julkaistiin vuonna 2015. Raportin mukaan neonikotinoidien laajalla käytöllä on vakavia haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja eliöihin, jotka tarjoavat ekosysteemipalveluita, kuten pölytystä ja luonnollista tuholaistorjuntaa. Neonikotinoidien käyttö maataloudessa ei kuormita pelkästään ympäristöä vaan myös ilmastoa, sillä neonikotinoidien valmistus ja logistiikka ovat merkittäviä maatalouden päästölähteitä.
”Uusi raportti vahvistaa sen, mitä jo edellinen raportti esitti: neonikotinoideilla on haitallisia vaikutuksia eliöihin, luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen. Neonikotinoidien aiheuttama ympäristön saastuminen vaarantaa ruoantuotantoa ja maailmanlaajuista ruokaturvaa”, toteaa professori Ian Hardy, yksi uuden raportin kirjoittajista.
Raportti on laadittu EASAC-akatemioiden yhteistyönä. Professori Ian Hardy Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitokselta osallistui raportin laatineeseen työryhmään.
Porsaanreiät uhkaavat vesittää EU-tason sääntelyn
Vuoden 2015 raportti herätti suurta huomiota monissa EU:n jäsenvaltioissa ja Alankomaiden ympäristöministeri julisti neonikotinoideja sisältävien torjunta-aineiden välittömän kiellon. Keskustelun seurauksena Euroopan parlamentti kielsi haitallisimmat neonikotinoiditorjunta-aineet koko EU:ssa, mikä on hieno esimerkki tiedeneuvonnan roolista päätöksenteossa. Kiellosta huolimatta EU:n lainsäädännössä on monia porsaanreikiä neonikotinoidien osalta.
”Vaikka neonikotinoidien käyttö peltoviljelyssä on kielletty, se on sallittua poikkeuksellisissa olosuhteissa ja viljelijät voivat hakea poikkeuslupia. Näitä lupia pitäisi myöntää vain poikkeustilanteissa, mutta monissa paikoissa niitä annetaan liian helposti ja säännöllisesti”, Hardy kuvailee raportin tuloksia.
Toinen raportissa esiin nostettu sääntelyn porsaanreikä on markkinoille tulevat uudet hyönteismyrkyt. Näitä ei luokitella neonikotinoideiksi, vaikka niiden vaikutusmekanismit ovat samanlaisia.
”Uudet, sallitut hyönteismyrkyt voivat pahimmillaan olla jopa haitallisempia kuin kielletyt neonikotinoidit”, Hardy toteaa.
Raportissa ehdotetaan useita toimenpiteitä sääntelyn porsaanreikien korjaamiseksi. Näitä ovat parannukset testaus- ja sääntelykehikkoon, riskiarvioinnin päivittäminen ja integroidun tuholaistorjunnan edistäminen kemiallisten hyönteisten torjunta-aineiden käytön sijaan.
Lue raportti: https://easac.eu/publications/details/neonicotinoids-and-their-substitutes-in-sustainable-pest-control.
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.