Tiedeakatemiain neuvottelukunnassa on käynnissä puolen vuoden mittainen kansainvälisen toiminnan/tiedejärjestöyhteistyön arviointi- ja kehittämisprojekti. Määräaikaisena projektipäällikkönä vastaan selvityksen teosta ja raportin kirjoittamisesta.
Pääosa neuvottelukunnan toiminnasta on lähtökohtaisesti kansainvälistä; tässä projektissa keskitytään toimintaan niiden kansainvälisten tiedejärjestöjen kanssa, joissa neuvottelukunta edustaa Suomea. Näitä ovat mm. eurooppalaiset All European Academies (ALLEA) ja European Academies Science Advisory Council (EASAC) sekä maailmanlaajuiset International Council for Science (ICSU) ja Interacademy Partnership IAP alaorganisaatioineen. Listan neuvottelukunnan kaikista jäsenyyksistä näet täältä
Järjestöt tarjoavat kansainvälisen akateemisen ja tiedepoliittisen keskustelu- ja yhteistyöfoorumin, johon suomalaiset pääsevät osallistumaan neuvottelukunnan jäsenyyden kautta. Vaikka järjestöillä on hieman toisistaan poikkeavia tavoitteita ja toimintamuotoja, yleisesti ottaen ne toimivat tieteen aseman edistämiseksi sekä tiedeyhteisön näkemysten ja suositusten välittämiseksi kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon. Joidenkin organisaatioiden kautta myös koordinoidaan tutkimusohjelmia. Tyypillisiin työmuotoihin kuuluvat erilaiset kannanotot ja raportit, joita valmistellaan järjestöjen työryhmissä ja komiteoissa. Joukko suomalaisia tutkijoita osallistuu tähän toimintaan neuvottelukunnan nimeäminä edustajina.
Tarkastelussa huomioidaan pienemmässä määrin myös eri tieteenaloja edustavat tiedeunionit, joiden kanssa yhteistyötä tekevät ensisijaisesti kunkin tieteenalan kansalliskomiteat.
Kansalliskomiteajärjestelmästä tehtiin vuonna 2015 arviointi (ks. arvioinnin loppuraportti), jonka aineistoa ja tuloksia voidaan hyödyntää parhaillaan käynnissä olevassa selvityksessä.
Projektin tarkoitus on arvioida kansainvälisen tiedejärjestöyhteistyön hyötyä ja vaikuttavuutta. Lähtöoletuksena on, että hyöty voi olla esimerkiksi kansainvälisestä yhteistyöstä saatavia tietovarantoja, vaikuttamismahdollisuuksia ja synergiaetuja, mutta osana projektia selvitetään myös, mitä toiminnassa mukana olevat pitävät toiminnan hyötyinä. Toiminnan vaikuttavuutta puolestaan arvioidaan suhteessa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin: miten hyvin neuvottelukunta onnistuu toteuttamaan kansainväliselle toiminnalleen asettamiaan tavoitteita?
Hankkeessa selvitetään mm., miten hyvin Suomi on edustettuna kansainvälisten järjestöjen johto- ja toimielimissä ja miten hyvin neuvottelukunta hyödyntää jäsenyyksiensä tarjoamat toimintamahdollisuudet. Millaiset vaikutusmahdollisuudet suomalaisilla on järjestöissä, ja toisaalta miten hyvin neuvottelukunta onnistuu välittämään kansainvälisten järjestöjen tuottamaa tietoa kotimaahan?
Selvityksen aineistona ovat asiakirjat, kuten neuvottelukunnan kokouspöytäkirjat ja tiedejärjestöjen strategiadokumentit sekä tiedejärjestötoiminnassa mukana olleiden toimijoiden haastatteluja. Projektin ensimmäisten kuukausien aikana olen mm. käynyt läpi neuvottelukunnan kokouspöytäkirjat vuosilta 2010-2016, haastattelut tulen tekemään huhti-toukokuussa.
Olen nyt työskennellyt tämän projektin parissa kaksi kuukautta ja alan hiljalleen hahmottaa neuvottelukunnan kansainvälistä tiedejärjestöyhteistyötä jonkinlaisena kokonaisuutena. Hahmottamista helpottaa se, että vuonna 2014 työskentelin Tiedeakatemiain neuvottelukunnassa tiedesihteerin sijaisena, joten toimintakenttä oli minulle entuudestaan tuttu. Silti huomaan oppineeni neuvottelukunnan ja kansainvälisten tiedejärjestöjen toiminnasta paljon uutta jo asiakirjojen analyysin avulla ja odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea voin oppia toimijoiden haastatteluista.
Petra Autio, VTT
Projektipäällikkö