Kuva: EASAC
Ilmastokriisiä ja luontokatoa on keskinäisen vaikutussuhteensa vuoksi käsiteltävä yhdessä, ja niitä koskevat poliittiset päätökset tulee koordinoida huolella, Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto EASAC:n tuoreessa kommentaarissa vaaditaan. Päättäjiltä tarvitaan nopeita toimia, jotta ihmiskunnan tämänhetkinen, katastrofaaliseksi arvioitu kehityssuunta voidaan muuttaa. Kommentaarissa osoitetaan 16 kriittisintä toiminnan aluetta.
Ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa tulee käsitellä yhdessä
”Tämän kesän äärimmäiset lämpötilat, kuivuus, tulvat ja maastopalot ovat ensimakua siitä, mitä tulemme kokemaan, mikäli ilmastokriisiä ja luontokatoa ei pystytä hillitsemään”, varoittaa EASAC:n ympäristöhjelman johtaja, professori Michael Norton. Luontokato ja ilmastonmuutos muodostavat yhdessä vakavan uhkan, joka aiheuttaa esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä, ruokajärjestelmien ongelmia ja vaarallisien taudinaiheuttajien syntymistä.
Kommentaarissa kuvaillaan kriisien keskinäisiä suhteita: Metsien korvaaminen maataloudella heikentää monimuotoisuutta ja vapauttaa kasvillisuuteen sitoutunutta hiiltä ilmakehään, mikä lisää samalla muita kasvihuonepäästöjä. Nousevat lämpötilat ja siihen liittyvät ilmankosteuden muutokset vaikuttavat maatalouden tuottavuuteen sekä lajien liikehdintään ja sukupuuttoihin. Merien lämpeneminen, happamoituminen ja virtausten muuttuminen heikentää valtamerten kykyä sitoa hiilidioksidia.
Muutokseen tarvitaan tahtoa
EASAC:n asiantuntijat näkevät myös mahdollisuuksia: ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen voi hidastaa ilmastonmuutosta ja auttaa sopeutumaan sen vaikutuksiin samalla, kun luonnon monimuotoisuus elpyy. ”Ratkaisut ovat olemassa, mutta poliittista tahtoa ei ole riittävästi”, Norton huomauttaa.
Kommentaari esittelee 16 toiminnan aluetta, joiden suhteen valtioiden ”olisi jo pitänyt tehdä enemmän”. Ne käsittelevät mm. ilmastonmuutosta, biomassan roolia energiatuotannossa, politiikkatoimia liikenteen, rakentamisen ja infrastruktuurien päästöjen vähentämiseksi, sekä ilmastonmuutoksen ja ihmisten terveyden suhdetta.
Bruttokansantuotteeseen perustuva talousjärjestelmä on toimimaton
Systeemiset esteet tulee raivata ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tieltä, kommentaarissa vaaditaan. ”BKT-perustainen talousjärjestelmä, jossa tottumuksemme perustuvat fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja jossa ruokaan liittyvät preferenssit aiheuttavat metsäkatoa, maan köyhtymistä ja ylikalastusta, ei toimi. Mikäli halutaan pysäyttää ilmastonmuutos ja säilyttää luonnon monimuotoisuus edes siinä määrin kuin se on välttämätöntä ihmiskunnan olemassaololle, talousjärjestelmää on muutettava tukemaan kestäviä valintoja”, Norton painottaa.
Kriittisiin pisteisiin keskittyminen johtaa harhaan
EASAC:n mukaan ilmastokeskustelussa keskitytään liikaa tiettyinä lukuina ilmaistaviin kriittisiin pisteisiin ja käännekohtiin. Tämä luo harhaanjohtavan kuvan, että ennen jotakin tiettyä lukemaa oltaisiin ikään kuin turvassa. Esim. lämpötilannousun ja ilmankosteuden kehityskulut etenevät salakavalasti taustalla – mahdollisesti katastrofaalisin seurauksin, EASAC:n asiantuntijat varoittavat. Ilmasto- ja biodiversiteettineuvottelijoiden onkin tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava keskinäiset tavoitteensa ihmiskunnan olemassaolon turvaamiseksi.
Kommentaari: Key Messages from European Science Academies for UNFCCC COP26 and CBD COP15
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.