EASACin jäsenakatemioiden uusin raportti ”Kaasun tulevaisuus” tarkastelee maakaasusta luopumista ja sen korvaamista kestävillä energiaratkaisuilla. Raportti tarjoaa tutkimukseen perustuvia politiikkasuosituksia kaasumaisten polttoaineiden käytön sääntelemiseen siirryttäessä hiilipäästöttömään, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen Euroopan Unionin (EU) energiajärjestelmään vuoteen 2050 mennessä.
EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC on julkaissut Kaasun tulevaisuus -tutkimusraportin. Uusi raportti korostaa suurelta osin kirjaamattomien metaanivuotojen merkitystä ilmaston lämpenemiselle koko maakaasun toimitusketjussa. Maakaasu eli metaani ei lopulta ole päästöiltään puhtaampaa kuin muut fossiiliset polttoaineet, ja sen käyttäminen hiilen tai öljyn sijasta vähentää kasvihuonevaikutuksia hyvin vähän. Päättäjien, energiatoimittajien, energiankäyttäjien ja rahoitusalan tulisi toimia yhdessä varmistaakseen riittävän puhtaan energian saanti ja samalla luopua nopeasti maakaasun käytöstä yhdessä muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.
”Suomessa on paljon hankkeita, joissa on tarkoitus tuottaa synteettistä metaania. Sen ilmastovaikutus on täysin sama kuin maakaasun, jos vuotoja ja palamista ei hallita lähes täydellisesti”, kommentoi tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen, yksi uuden raportin kirjoittajista.
Maakaasun hiilidioksidipäästöt muodostivat lähes neljänneksen EU:n energia-alan hiilidioksidipäästöistä vuonna 2021. Myös maakaasun metaanipäästöt ovat merkittäviä, mutta niitä ei seurata riittävästi. EU:ssa maakaasua käytetään ennen kaikkea rakennusten lämmitykseen, sähköntuotantoon sekä teollisuuden prosessien lämmitykseen ja kemiallisten prosessien raaka-aineena. Edessä on energiasiirtymä, jossa maakaasun käyttöä tulee korvata kestävillä energiaratkaisuilla heikentämättä rakennusten, sähköntuotannon, teollisuuden ja liikenteen energian toimitusvarmuutta ja kohtuuhintaisuutta. Vain näin voidaan saavuttaa EU:n tavoite nollapäästöistä vuoteen 2050 mennessä.
Raportti on laadittu 28 jäsenisen EASAC-akatemioiden yhteistyönä. Suomen Tiedeakatemiain nimittämistä asiantuntijoista professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta toimii ESACin energiapaneelin puheenjohtajana ja tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta osallistui raportin laatineeseen työryhmään.
”Venäjän aloittama hyökkäyssota ja sitä seuranneet EU:n pakotteet ovat nostaneet entisestään maakaasuun tuontienergiana liittyviä saatavuusriskejä, mikä on tehnyt aiheesta ennakoituakin kriittisemmän. Maakaasun korvaamiseen liittyvät näkökulmat ja raportin suositukset ovat ehdottomasti olennaisia myös Suomen energiajärjestelmän kannalta” Pesonen toteaa.
Raportti tarjoaa viestejä poliittisille päättäjille, jotka hakevat kiireellisesti ratkaisuja niin luotettavien ja kohtuuhintaisten energiapalveluiden ylläpitämiseen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tärkeintä päättäjille on tunnistaa keskeiset kysymykset ja arvioida maakaasun korvaamista uusiutuvalla sähköllä ja muilla kaasumaisilla polttoaineilla. Lisäksi tulee tarkastella kaasun käytön merkitystä EU:n ilmastolain yhteydessä ja sitoumuksessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Haasteena on myös puhdistamattomasti tuotetun maakaasun asteittainen käytön lopettaminen EU:ssa sovitun ajanjakson kuluessa ilman, että yleinen energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus estyy energian kuluttajille ja yrityksille.
Tutkimukseen perustuvia suosituksia päättäjille
Kaasun tulevaisuutta koskevat EASACin viestit EU:n päättäjille, sijoittajille ja muille sidosryhmille käsittelevät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energian toimitusvarmuutta ja kohtuuhintaisuutta. Euroopan komissio on jo tehnyt ehdotuksia joidenkin menettelytapojen käsittelemiseksi, joten osa EASACin viesteistä liittyy jo meneillään oleviin keskusteluihin.
Raportissa nostetaan esille kuusi keskeistä suositusta kestävien energiaratkaisujen saavuttamiseksi. Ensimmäinen suositus on energiatehokkuuden parantaminen vähentämällä energian tarvetta rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä. Toisena raportti mainitsee maakaasun, kivihiilen ja öljyn käytön asteittaisen luopumisen mahdollistamiseksi tulisi rakentaa lisää uusiutuvaa sähköä tuottavia laitoksia ja sähkönjakelun infrastruktuuria. Energiavarmuuden varmistamiseksi EU:ssa tulisi tuottaa kestäviä teknologioita ja monipuolistaa kriittisten raaka-aineiden ja kestävien polttoaineiden tarjontaa.
Raportti nostaa esille myös uusien Euroopassa yleisten kaasukäyttöisten lämminvesivaraajien asentamiskiellon rakennuksiinniiden korkean maakaasun kulutuksen vuoksi. Kaasukäyttöisten varaajien sijaan asukkaiden ja omistajien tulisi suosia uusiutuvaa sähköä tai kaukolämpöä käyttäviä lämpöpumppuja. Lisäksi toimenpiteinä ehdotetaan vähävaraisten kotitalouksien ja yritysten energiatukea sekä lisää ja uudelleenkoulutettua työvoimaa kestävien energiateknologioiden kehittämiseen ja polttoaineiden tuottamiseen.
Lue raportti: https://easac.eu/publications/details/future-of-gas
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.