Yhteisen terveyden, eli One Health, lähestymistapa alleviivaa, että ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveys liittyy kiinteästi toisiinsa. SAPEA:n raportti ”One Health Governance in the European Union” tarjoaa päättäjille ohjeita näiden yhteyksien tunnistamiseen ja parhaiden, kaikkia osapuolia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.
Perinteisesti terveydenhuollon järjestelmät ihmisille ja eläimille ovat olleet erilliset ja ympäristönsuojelua ei ole liitetty terveydensuojeluun. Viimeaikaiset uhat, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja saastuminen vaikuttavat sekä ihmisten että eläinten terveyteen: COVID-19-pandemia ja nykyinen lintuinfluenssan leviäminen ovat esimerkkejä näistä haasteista. Luonnon köyhtyminen kaupungeissa on liitetty ihmisten autoimmuunitautien, kuten astman ja allergioiden yleistymiseen, ja länsimaisen ruokavalion pariin päässeet lemmikkieläimet altistuvat elintasosairauksille. Sen vuoksi näiden haasteiden kestäväksi ratkaisemiseksi tarvitaan entistä enemmän monialaisia ennaltaehkäiseviä toimia, poikkihallinnollista lähestymistä ja terveyspolitiikan kehittämistä.
Yhteisen terveyden raportti on laadittu Euroopan komission pyynnöstä, ja sen valmistelusta ovat vastanneet SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) sekä SAM:n (Scientific Advice Mechanism) nimeämä asiantuntijaryhmä. ”Tehtävänä oli laatia selkeä, tutkimukseen perustuva raportti, joka toimii pohjana näyttöön perustuville politiikkasuosituksille. Olen iloinen, että onnistuimme jälleen tarjoamaan korkealaatuista neuvontaa”, kertoo SAPEA:n hallituksen puheenjohtaja, professori Stefan Constantinescu.
”Tarvitsemme enemmän integraatiota politiikkojen, rakenteiden, koulutuksen ja seurannan välillä, jotta voimme ratkoa terveyshaasteita tehokkaasti Yhteisen terveyden lähestymistavan avulla”, yksi raportin kirjoittajista, akatemiatutkija Tuomas Aivelo painottaa. ”Esimerkiksi Euroopan unionin tasolla Green Dealin, yhteisen maatalouspolitiikan ja biodiversiteettistrategian vahvempi yhdistäminen terveyden edistämiseen voisi tuottaa nopeastikin satoa.”
Eurooppa on COVID-19-pandemian jälkeen ottanut merkittäviä askeleita terveysjärjestelmien ja kriisinhallinnan vahvistamiseksi. Yhteisen terveyden onnistunut toteutus edellyttää eri sektoreiden asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä sekä avointa suhtautumista erilaisiin tiedon muotoihin. Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa tarvitaan uusia toimintamalleja, jotka ylittävät hallinnolliset rajat ja tukevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Vahva tieteellinen näyttö korostaa Yhteisen terveyden lähestymistavan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ja suojelussa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa voi tarjota ratkaisuja monilla keskeisillä aloilla, kuten terveysjärjestelmissä, elintarviketuotannossa ja -turvallisuudessa, zoonoosien ja antimikrobiresistenssin torjunnassa ja hallinnassa sekä elintapasairauksien ehkäisyssä ja ympäristönsuojelun edistämisessä.
One Health -lähestymistapa päätöksenteossa ja tutkimuksen tarpeet
One Health -lähestymistapaa hyödynnetään jo joidenkin Euroopan maiden kansallisessa päätöksenteossa. EU-tasolla useat merkittävät linjaukset tukevat jo One Health -lähestymistapaa, kuten ympäristötoimintaohjelma vuoteen 2030 (8th EAP), nollapäästötoimintasuunnitelma, eläinterveyslaki ja ilmastonmuutosta koskeva strategia. Puolestaan maatalous- ja elintarvikepolitiikassa tulisi suuntauksen olla enemmän kohti One Health -näkökulmaa, koska alalla tarvitaan paradigman muutos kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä järjestelmiä.
Aivelo nostaa raportin keskeisenä havaintona tarpeen tarkastella terveyttä laajemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. ”Ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveys ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, mikä tekee kokonaisuuden ymmärtämisestä monimutkaista ja optimaalisten ratkaisujen löytämisestä haastavaa. Tästä huolimatta on välttämätöntä siirtyä vähemmän ihmiskeskeiseen näkökulmaan ja monipuolistaa tapoja, joilla kustannustehokkuutta arvioidaan”, hän sanoo.
Raportin suosituksissa korostetaan myös tutkimuspuutteita, jotka liittyvät One Health -politiikkatoimenpiteiden kustannustehokkuuteen sekä mielenterveyden, fyysisen terveyden ja sosiaalisten olosuhteiden välisiin yhteyksiin. Tarvitaan monitieteistä tutkimusta, joka keskittyy keskeisiin teknologisiin innovaatioihin ja ihmisten käyttäytymiseen, kuten villieläinkauppaan, maatalouskäytäntöihin, vesienhallintaan ja rokotteiden hyväksyntään, jotka kaikki vaikuttavat One Health -kokonaisuuteen.
Lue koko raportti täältä: linkki raporttiin
SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta tieteellisen neuvonnan ryhmä (Group of Scientific Advisors) antaa suosituksia Euroopan komissiolle. Suomen Tiedeakatemiat nimittää SAPEA:an ja muihin kansainvälisiin tieteen yhteistyöjärjestöjen työryhmiin suomalaisia tutkijoita, ja vahvistaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikutusta kansainvälisesti.