Etiikan päivä kokosi Tieteiden talolle monitieteisen tutkijajoukon hyvän tieteellisen käytännön ja luonnon- ja ympäristöntutkimuksen eettisten kysymysten äärelle.
Vuosittainen Etiikan päivä järjestettiin Tieteiden talossa Helsingissä keskiviikkona 15.3.2023. Etiikan päivän järjestämisestä vastasivat tänä vuonna Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK, Geenitekniikan lautakunta GTLK, Suomen Tiedeakatemiat, Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA, Tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES.
Etiikan päivän ohjelma alkoi työpajatyöskentelyllä ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uuden Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (HTK) -ohjeen julkaisulla. HTK-ohje on tiede- ja tutkimusyhteisön itsesääntelyyn perustuva yleisen tason ohje, jolla pyritään edistämään hyvää tieteellistä käytäntöä ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia.
Ensimmäinen HTK-ohje on julkaistu vuonna 1994, ja edellisen kerran ohje on päivitetty vuonna 2012. Vuoden 2023 HTK-ohjeessa korostuu hyvien tutkimuskäytäntöjen ja vastuullisen tutkimuskulttuurin edistäminen. Päivitystyössä yhtenä tärkeänä tavoitteena oli nopeammat prosessit tiedevilpin selvittämiseen, sillä viivytyksetön loukkausepäilyjen tutkinta on tutkijoiden oikeuksien kannalta keskeistä. Ohje on päivitetty tiiviissä yhteistyössä tutkijayhteisön kanssa.
Kuinka paljon luontoon voi puuttua ja miten vahingot estetään?
Etiikan päivän ohjelma jatkui seminaarilla “Kuinka paljon luontoon tarvitsee puuttua? Luonnon- ja ympäristöntutkimuksen eettiset kysymykset tutkijan näkökulmasta”. Seminaarissa kuultiin monipuolisesti tutkijapuheenvuoroja liittyen Etiikan päivän tämänvuotiseen teemaan geologian, metsäntutkimuksen, Amazonin sademetsän ja Tenon lohien näkökulmasta. Tutkijat kannustivat katsomaan luontoa niiden välinearvon lisäksi myös itseisarvon kautta.
Tutkimuskoordinaattori Anna Lintunen Helsingin yliopistosta nosti esiin, että metsiä voidaan tarkastella paitsi niiden välinearvon, myös itseisarvon kautta. Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta puolestaan korosti, miten pyrkii tarjoamaan hallinnolle keinoja kehittää sääntelyä paitsi ekologisesti kestävämmäksi, myös sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi.
Seminaarin viimeisessä osassa pohdittiin, miten luonnon- ja ympäristötutkimuksen eettisiä vaikutuksia voidaan estää etukäteen. Tutkijoiden puheenvuorot käsittelivät tutkimuksen aiheuttaman haitan merkittävyyttä, eettisen ennakkoarvioinnin tuloksia sekä TENKin toimenpiteitä haitan minimoimiseksi.
Tutkijapuheenvuoroja yhdisti vahvasti tutkimusetiikan, monitieteisyyden ja hyvän tieteellisen käytännön eetos. Tiede ei toimi tyhjiössä muusta maailmasta, vaan tutkimuksen ja yhteiskunnan välinen side on vahva. Yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten ratkaisussa tieteellä ja tutkimuksella on keskeinen rooli. Jotta erilaisia haasteita voidaan ratkaista, edellyttää se tutkimukselta hyvän tieteellisen käytännön mukaisuutta ja hyvää tutkimusetiikkaa.