Arkistot: Uutiset - Suomen Tiedeakatemiat

Suomen Tiedeakatemiat pyytää ehdotuksia Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinnon saajaksi

1.12.2022

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto myönnetään keväällä 2023 aktiivisesta työstä tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi. Palkinto jaetaan yhteistyössä Taideyliopiston Kuvataideakatemian kanssa.

“Palkinnon tarkoituksena on lisätä ihmisoikeuskysymysten näkyvyyttä tiedemaailmassa ja tuoda esiin tekoja tieteen vapauden puolesta”, kertoo Suomen Tiedeakatemiain akatemiasihteeri Arto Miettinen.

Palkinnon kriteerit:

Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle aktiivisesta toiminnasta tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi.
Palkittavan tahon toiminta voi olla paikallista tai kansainvälistä, tiedeyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella tapahtuvaa;
toiminta voi olla tieteentekijöiden ihmisoikeuksien – kuten sananvapauden – vaalimista tai toimintamahdollisuuksien ja monialaisen tieteellisen tiedon saatavuuden ja tuottamisen turvaamista;
toiminta voi olla ihmisoikeusloukkauksiin ripeää puuttumista tai kamppailua syrjinnän monia eri muotoja vastaan;
toiminta voi vastustaa tieteentekijöiden maalittamista, vihapuhetta tai tieteellisen tiedon ja tiedeyhteisön halventamista.

Toisen kerran jaettava ihmisoikeuspalkinto on nimetty Suomen arkkiatri Risto Pelkosen mukaan. Pelkonen on yksi Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitean perustajajäsenistä. Viime vuonna palkinnon voitti suomalaisten yliopistojen Scholars at Risk -verkosto, joka tukee vaarassa olevia tutkijoita. Lue lisää viime vuoden voittajista uutisestamme.

Ihmisoikeuskomitea ottaa vastaan ehdotuksia keväällä 2023 palkittavasta tahosta. Ehdotukset perusteluineen voi toimittaa osoitteeseen humanrights@academies.fi 31.1.2023 mennessä.

SAPEA:n raportti: Rajat ylittäviä kriisejä ei voida ratkaista valtiotasolla

22.11.2022

Keskinäisriippuvaisessa ja globalisoituvassa maailmassa kriisien määrä on lisääntynyt. Siksi kriisinhallinnan ja varautumisen käytäntöjä tulisi päivittää. SAPEA:n tuore raportti esittää yhdeksi ratkaisuksi koko unionin laajuista kriisinhallinnan koordinaatiota Euroopassa.

Kriisien määrä, vakavuus ja monimutkaisuus lisääntyvät myös Euroopassa kiihtyvällä tahdilla. SAPEA:n (Science advice for policy by European academies) raportti tarkastelee tulevaisuuden kriiseihin varautumista ja vastaamista Euroopan Unionissa (EU).

“Pandemia ja sota Ukrainassa ovat nostaneet Euroopan unionin laajuisen koordinaation tarvetta. Kriisit ylittävät eri jäsenvaltioiden rajat, ja kriiseihin vastaaminen vaatii keskustelua EU:n jäsenvaltioiden välillä. Pahimmillaan eri jäsenvaltioiden kansalliset toimet vastata kriiseihin saattavat ajaa eri suuuntiin ja olla keskenään ristiriidassa, oli kyse sitten koronapandemiasta tai tulvariskien hallinnasta”, kertoo katastrofien hallintaan keskittyvä tutkijatohtori Eija Meriläinen, yksi raportin kirjoittajista.

Raportin laatineessa työryhmässä olivat Suomesta mukana tutkijatohtori Eija Meriläinen Örebron yliopistosta ja professori ja osastonjohtaja Simo Nikkari Sotalääketieteen keskuksesta.

Kriisien vaikutukset jakautuvat epätasa-arvoisesti

Riskien ja kriisien hallinnalla parannetaan yhteiskuntien resilienssiä eli kokonaiskestävyyttä. Raportti osoittaa, että epäonnistuneen tai tehottoman kriisinhallinnan seuraukset voivat lisätä eriarvoisuutta, yhteiskunnan polarisoitumista ja taloudellisia häiriöitä. Meriläinen näkee, että EU-tason koordinaatiotaho voisi auttaa estämään kriisinhallinnan “siiloutumista” ja kriisien vaikutusten epätasa-arvoista jakautumista.

“Kriisit lisäävät yhteiskunnassa vallitsevaa epätasa-arvoa, oli kyse sitten taloudellisesta asemasta, iästä tai etnisyydestä. Pelkkä kriiseihin vastaaminen ei ratkaise niiden yhteiskunnallisia juurisyitä. Luonnonilmiöiden ja konfliktien epätasa-arvoiset vaikutukset tulee huomioida kriisinhallinnassa”, Meriläinen sanoo.

Akuutista vastaamisesta strategisempaan kriisienhallintaan

SAPEA suosittaa raportissaan EU-päättäjiä harkitsemaan eurooppalaisen riskien- ja kriisinhallintaelimen perustamista. Koordinoiva elin voisi auttaa seuraamaan ja analysoimaan riskejä ja kriisejä, kehittää yhteisiä lähestymistapoja, tarjota koulutusta sekä tuoda tieteen ja päätöksenteon lähemmäs toisiaan.

Myös Suomessa tulisi Meriläisen mukaan miettiä monipuolisemmin, miten varautua kriiseihin. Raportin tulokset osoittavat, että välittömän kriiseihin vastaamisen lisäksi pidemmän aikajänteen strategista kriisinhallintaa tarvitaan.

“Jos kriiseihin varautumiseen ja vastaamiseen ei panosteta ajoissa, kriiseihin vastaaminen muuttuu sähläämiseksi. Kaikkeen ei pysty varautumaan ja kaikkiin tilanteisiin eivät toimi samat keinot. EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa monia toimia voitaisiin kuitenkin ennakoida yhteistyössä”, Meriläinen kertoo.

Tiedeneuvonta vahvistaa EU:n päätöksentekoa

SAPEA:n raportti on EU-poliitikoille suunnattu tieteellinen katsaus. Raportti käsittelee keinoja, joilla tieteellistä tutkimusta voidaan hyödyntää kriisitilanteessa. Tutkimuksen kohteena ovat kriisinhallintaa koskevan tiedeneuvonnan tehtävät, poliitikkojen tiedeneuvonnan tarpeet ja keinot, joilla kehitetään kriisinhallintaa koskevaa tiedeneuvontaa.

Vaikka viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet kriisinhallintaan liittyvät kysymykset myös julkiseen keskusteluun, on aihe edelleen poliittisesti vaikea.

“Kriiseihin varautumisesta puhuminen nähdään pirujen maalaamisena seinille, eivätkä poliittiset päättäjät usein halua laittaa resursseja ja rahoitusta kriisinhallintaan. Tämä hankaloittaa kriiseihin vastaamista. Onnistunut kriiseihin varautuminen ja vastaaminen vaatii yhteistyötä, tutkimusta ja resursseja”, Meriläinen sanoo.

Lue koko raportti täältä: https://sapea.info/topic/crisis-management.

SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta tieteellisen neuvonnan ryhmä (Group of Scientific Advisors) antaa suosituksia Euroopan komissiolle. Suomen Tiedeakatemiat nimittää SAPEA:an ja muihin kansainvälisiin tieteen yhteistyöjärjestöjen työryhmiin suomalaisia tutkijoita, ja vahvistaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikutusta kansainvälisesti.

Lisätietoa:

Eija Meriläinen, tutkijatohtori, Örebron yliopisto
eija.merilainen@oru.se, +46 19 303826

Simo Nikkari, professori, ostastonjohtaja, Sotalääketieteen keskus

simo.nikkari@mil.fi, +358 299575340

“Palkinnot ovat juhla koko tiedeyhteisölle” – Suuri Nobel-keskustelu avasi tieteen läpimurtoja

31.10.2022

Vuosittainen suuri Nobel-keskustelu toi suomalaiset tutkijat ja tieteestä kiinnostuneet kansalaiset Sanomatalolle. Lääketieteen, fysiikan, kemian ja taloustieteen asiantuntijat avasivat puheenvuoroissaan palkittujen tutkimusten merkitystä.

Lääketieteen ja fysiologian palkinnon voittanut ruotsalainen Svante Pääbo on löytänyt genetiikan tutkimuksessa aiemmin tuntemattoman ihmislajin, denisovanihmisen. Helsingin yliopiston professori Antti Sajantilan mukaan Pääbon tutkimus vastaa ihmisten tarpeeseen ymmärtää taustaansa.

Fysiikan palkinnon voittaneet kvanttimekaniikan tutkijat ovat perehtyneet valon kvantti-ilmiöihin, jossa mitataan fotonien liikettä. Turun yliopiston professori ja vararehtori Kalle-Antti Suomisen mukaan kvanttimekaniikan tutkimus on tärkeää ja auttaa ymmärtämään arkijärjellä käsittämättömiä ilmiöitä, kuten teleportaatiota.

“Klik-kemia muistuttaa auton turvavyön sulkemista”, pohjusti Åbo Akademin dosentti Tiina Saloranta-Simell tutkimusta, jolle myönnettiin tänä vuonna kemian Nobelin palkinto. Molekyylien yhteen liittyvää ilmiötä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkeaineiden kehityksessä.

Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle kertoi, ettei taloustieteen Nobel-palkinnon myöntäminen talouskriisien tutkijoille ollut yllätys. Tutkimusryhmä keskittyi työssään selvittämään, mihin pankkeja tarvitaan, ja millainen rooli niillä on talouskriiseissä.

Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että Nobelin palkinnon pitkä historia antaa sille suurta arvoa. Palkinnon voittajat nousevat usein “tieteen rokkitähdiksi”, jotka tekevät tärkeää työtä tieteen popularisoimiseksi. Tutkijat eivät voi tehdä tätä kuitenkaan yksin: “Tutkimuksen näkyvyys on myös median, kansalaisten ja tiedeorganisaatioiden vastuulla. Se kiinnostaa, josta sanomalehdissä kirjoitetaan”, Sajantila summasi.

Suuren Nobel-keskustelun järjestivät torstaina 27.10. Helsingin Sanomat, Suomen Tiedetoimittajain liitto sekä Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland ja Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto. Tilaisuuden tallenne näkyy Helsingin Sanomien sivuilta.

Poikkitieteellistä keskustelua perustutkimuksesta ja kestävästä kehityksestä seminaarissa

10.10.2022

Suomen Tiedeakatemiat järjesti 6.10.2022 kansalliskomiteoille, Tiedeakatemiain kansainvälisille edustajille ja sidosryhmille suunnatun seminaarin Paasitornissa. Tilaisuuden teemana oli YK:n teemavuoden innoittamana Perustutkimus – kestävän kehityksen edellytys.

Tilaisuudessa kuulimme perustutkimuksen ja kestävän kehityksen yhteydestä aina avaruudesta kaivoksiin ja aivoista tieteenfilosiofiaan seitsemältä kansalliskomitean edustajalta. Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että perustutkimus tarjoaa perustan tulevaisuuden haasteiden ratkaisulle – “Kestävyys on liikkuva maali, ja perustutkimus auttaa näkemään metsän puilta”, kuten Nuorten tiedeakatemian Juha Aalto sanoi.

Poikkitieteellinen tilaisuus ja aktiivinen keskustelu tarjosi näkökulmia eri kansalliskomiteoiden työhön. Suomen Tiedeakatemiain koordinoimaan kansalliskomiteajärjestelmään kuuluu tällä hetkellä tieteenala- tai ilmiöpohjaista 37 komiteaa. “Kansalliskomiteoilla on tärkeä kaksoistehtävä. Niiden kautta kautta suomalainen tiede näkyy maailmalla ja kansainvälinen tiede näkyy Suomessa”, Suomen Tiedeakatemiain kansainvälisten asioiden toimikunnan puheenjohtaja Anna Mauranen summasi alkusanoissaan.

Seminaari oli osa YK:n perustutkimuksen ja kestävän kehityksen teemavuotta. Suomen Tiedeakatemiat koordinoi teemavuotta Suomessa. Puhujina olivat Jaan Praks Suomen radiotieteen kansalliskomiteasta, Saku Vuori SUomen kansallisesta geologian komiteasta, Juho Aalto Nuorten Tiedeakatemiasta, Pirta Hotulainen Aivotutkimuksen kansalliskomiteasta, Anne-Maria Pajari Suomen kansallisesta ravitsemustieteen komiteaasta, Sari Autio-Sarasmo historiatieteiden kansallisesta komiteasta sekä Uskali Mäki tieteenfilosofian kansalliskomiteasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Suomen Tiedeakatemiain johtoryhmän puheenjohtaja Markku Leskelä.

Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula maailman teknistieteellisten akatemioiden puheenjohtajaksi

4.10.2022

Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula valittiin syyskuun lopussa teknistieteellisten akatemioiden kansainvälisen yhteistyöjärjestö CAETS:n puheenjohtajaksi (The International Council of Academies of Engineering and Technological Sciences) vuodelle 2024.

Järjestön tehtävänä on muun muassa valmistella tieteelliseen tietoon perustuvia ehdotuksia eri maiden hallituksille ja kansainvälisille järjestöille teknologiaan liittyvissä poliittisissa kysymyksissä sekä osallistua talouskasvun, kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämiseen kaikkialla maailmassa.

– CAETS on teknistieteellisen alan kansallisten akatemioiden korkein kansainvälinen yhteistyöelin. Suomalaisen henkilön valinta sen puheenjohtajaksi on eduksi suomalaiselle tieteelle ja sen kansainväliselle näkyvyydelle, toteaa Suomen Tiedeakatemiain puheenjohtaja, professori Markku Leskelä. Yhteistyöjärjestössä on yksi jäsenakatemia maata kohden, ja Suomen Tiedeakatemiat edustaa Suomea yhteistyöjärjestössä.

Järjestö kantaa huolta Venäjän hyökkäyksestä ja korostaa ilmastotavoitteita

CAETS on ottanut viime aikoina kantaa esimerkiksi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan tuomiten sen hyökkäyksenä vapauden, demokratian ja itsemääräämisoikeuden perusarvojen vastaisena. Lisäksi CAETS on korostanut, että ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää teknistieteelliselle alalle tyypillistä systeemiajattelua. Systeemiajattelun avulla on mahdollista tunnistaa ne toimenpiteet, joilla voidaan tehokkaimmin pyrkiä kohti ilmastotavoitteita ja kestävää kehitystä.

Vuoden 2023 Hannula toimii CAETS:n hallituksessa tulevan puheenjohtajan tehtävässä. Hannulan puheenjohtajakaudella vuonna 2024 CAETS:n vuosikokous järjestetään Helsingissä. Sen aiheena on hiilineutraalit teknologiat ja yhteiskunta.

Lisätietoja:

vararehtori, professori Mika Hannula, p. 0400 331 838

Suomen Tiedeakatemiain puheenjohtaja, professori Markku Leskelä, p. 040 7553 789

“Perustutkimus on kuin valo pimeydessä” – YK:n teemavuosi yhdistää kestävän kehityksen ja perustutkimuksen

26.9.2022

YK:n perustutkimuksen ja kestävän kehityksen teemavuosi korostaa perustutkimuksen merkitystä esimerkiksi köyhyyden poistamisessa, maapallon suojelussa ja rauhantyössä. Suomessa teemavuoden yhteistyön ja tapahtumien koordinoinnista vastaa Suomen Tiedeakatemiat.

Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata hyvän elämän mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista ilman perustutkimusta. Perustutkimus tarjoaa tietoa ja ideoita, joiden pohjalta syntyy innovaatioita ja ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin. Ymmärrys sään ilmiöistä, ravinnosta tai konfliktien juurisyistä helpottaa niiden ratkaisua.

“Paras kuulemani vertaus perustutkimuksen tärkeydestä on avainten etsiminen pimeässä ja katulampun valossa. Valokeilassa avaimet on helpompi löytää, mutta ne eivät ole välttämättä siellä vaan pimeydessä. Mitä enemmän meillä on perustutkimusta, sitä enemmän on katulamppuja valaisemassa pimeät kohdat”, kuvaa solubiologian dosentti Pirta Hotulainen Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervasta.

Viimeisin esimerkki perustutkimuksen tärkeydestä on koronarokotteen nopea saaminen käyttöön. Ilman perustutkimusta se olisi ollut mahdotonta. Jos tutkijoilla ei olisi ollut laajaa ymmärrystä virusten ja rokotteiden käyttäytymisestä, rokotteeen kehitykseen olisi voinut kulua vuosia pidempään.

Teemavuodella näkyvyyttä ja yhteistyötä

Perustutkimuksen ja kestävän kehityksen teemavuosi (IYBSSD 2022, International Year of Basic Sciences for Sustainable Development) tuo esiin perustutkimuksen merkityksen. Teemavuoteen kuuluu tapahtumia ja hankkeita aina lukiolaisten tiedekilpailusta CERN:issä uusiin tutkimustuloksiin pilvenpiirtäjien hyödyntämisestä paristoina.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n koordinoima teemavuosi alkoi heinäkuussa 2022 ja jatkuu heinäkuuhun 2023. Tarkoituksena on lisätä perustutkimuksen näkyvyyttä sekä yhteistyötä tutkijoiden ja päättäjien, järjestöjen sekä yritysten välillä.

Suomen tiedekenttää teemavuoden neuvoa-antavassa komiteassa edustaa Suomen Tiedeakatemiat. Vastuuseen kuuluu teemavuoden kansallisten toimintojen koordinointi. Myös suomalaiset tutkijat allekirjoittavat perustutkimuksen merkityksen kestävälle kehitykselle.

“Jokaisella hyvin toimivalla yhteiskunnalla, kuten toivottavasti tulevaisuudessakin Suomella, pitää olla tutkimusta, joka ruokkii uusia innovaatioita. Näin syntyy kehitystä. On tärkeää, että perustutkimukselle on arvostusta ja rahoitusta myös jatkossa”, Suomen Tiedeakatemiain alaisen aivotutkimuksen kansalliskomitean puheenjohtaja Hotulainen summaa.

Onko sinulla mielessä perustutkimusta käsittelevä tapahtuma tai projekti, joka sopisi hyvin osaksi teemavuotta? Ota yhteyttä Suomen Tiedeakatemiain akatemiasihteeri Arto Miettiseen, tai hae mukaan teemavuoden viralliseksi tilaisuudeksi verkossa.

Kestävä maatalous: terve maaperä paras tae hiilen varastointiin

8.6.2022

Maatalous on pääsyy metsäkatoon maapallolla ja ruokajärjestelmät ovat vastuussa kolmanneksesta kasvihuonepäästöjä. Euroopan tiedeakatemioiden EASAC:n raportin mukaan siirtyminen kestävään maatalouteen sisältää lupaavia avaimia ilmastoriskien vähentämiseen samalla kun voidaan tarjota ruokaa maailman kasvavalle väestölle ja lisätä biologista monimuotoisuutta.

EASAC:n raportti: Regenerative agriculture in Europe

”Perinteisellä laajamittaisella maataloudella on erittäin haitallisia vaikutuksia maaperään. Maaperän köyhtyminen ja kasvi- ja eliölajien väheneminen Euroopassa on vakava ongelma”, selittää professori Thomas Elmqvist, yksi EASAC:n kestävää maataloutta käsittelevän tieteellisen analyysin tekijöistä. Raportti osoittaa, että biologisen monimuotoisuuden palauttaminen maaperään – etenkin niityille – voi lisätä dramaattisesti maaperän kykyä sitoa ja varastoida hiiltä.

Raportin laatineessa työryhmässä olivat mukana professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta.

"Sahaamme oksaa, jolla istumme"

Vaikka maatalous on vastuussa kolmannesta maailman hiilidioksidipäästöjä, se on erittäin herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten lämpötilan ja sateiden muutoksille. Yhä useammat maanviljelijät ja erityisesti pienviljelijät – jotka tuottavat noin kolmanneksen maailman ruoasta – kamppailevat sadon ja karjan menetysten kanssa samalla, kun he yrittävät sopeutua muuttuvan ilmaston aiheuttamiin epäsäännöllisiin sääoloihin. ”Sahaamme oksaa, jolla istumme”, sanoo Orsolya Valkó Unkarin ekologian ja kasvitieteen instituutista.

Tarve suojella elintarviketuotantoa

”Näyttää siltä, että nykyisten teollisten viljelykäytäntöjen ylläpitäminen ei ole vaihtoehto pyrittäessä turvaamaan ravinnonsaanti maapallon kasvavalle väestölle”, kertoo Elmqvist. ”Meillä on noin vuosikymmen aikaa massiiviseen muutokseen. Teollisuusviljelijät on saatava mukaan. Viime kädessä voimme suojella elintarviketuotannon mittakaavaa vain siirtymällä määrän korostamisesta laadun ja ravintoarvon korostamiseen.”

Ei ristiriitaa nykyaikaisten kasvien ja eläinten jalostustekniikoiden kanssa

EASAC:n tulokset osoittavat, että monet analysoiduista käytännöistä osoittavat synergiaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä biologisen monimuotoisuuden lisäämisen välillä, mutta niillä ei ole suuria kielteisiä vaikutuksia elintarviketuotantoon pitkällä aikavälillä.

Tieteentekijät korostavat, että kestävä maatalous ei ole ristiriidassa nykyaikaisen kasvinjalostustekniikan, maanmuokkauksen, mineraalilannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön kanssa. Sen sijaan se tähtää rajoitettuun, kohdennetumpaan käyttöön. Esimerkiksi kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää käyttämällä biologisia vaihtoehtoja, mm. geenimuokattuja viljelykasveja, jotka ovat taudinaiheuttajille vastustuskykyisiä.

Planeetan tehokkain hiilidioksidin talteenottovarasto

Kestävä maatalous voi viedä suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja sitoa sen takaisin maaperään. ”Monet kenttäkokeet osoittavat, kuinka hyvä maaperän varastointikyky on. Jos haluamme paitsi säilyttää biologisen monimuotoisuuden, laajentaa elintarviketuotantoa ja samalla torjua ilmastonmuutosta, kestävälle maataloudelle ei ole vaihtoehtoa”, Valkó linjaa.

EU:n ja kansallisten hallitusten on terävöitettävä toimintaansa

EASAC suosittelee jäsenvaltioita asettamaan kestävän maatalouden etusijalle pannessaan täytäntöön uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tämä sisältää viljelykasvien monipuolistamisen, monivuotisten viljelykasvien käyttöönoton, peltometsäviljelyn ja väliviljelyn laajentamisen, viherpeitteen säilyttämisen pelloilla kaikkina vuodenaikoina ja maanmuokkauksen vähentämisen.

Mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti Euroopan unionin biologista monimuotoisuutta ja maalta pöytään -strategiaa kohtaan askelina oikeaan suuntaan, mutta korostetaan, että hallitukset ovat toistaiseksi tehneet vain vähän niiden toteuttamiseksi. ”Tarvitsemme terävää politiikkaa ja taloudellisia instrumentteja”, Elmqvist painottaa. ”Tilan mittakaavaan kohdistaminen ei ole riittävää. Rahoitusohjelmien pitäisi hyödyttää myös maisemia koordinoidusti hoitavien viljelijöiden yhteisöjä ja yhdistyksiä.”

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.

Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto myönnettiin vaarassa olevia tutkijoita tukevalle Scholars at Risk Finlandille

11.5.2022

Vasemmalta: professori Liisa Laakso, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, professori Elina Vuola, arkkiatri Risto Pelkonen, kansanedustaja Mari Holopainen ja taiteilija Pavel Rotts. (Kuva: Nina Rapelo)

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinnon saaja julkistettiin Maailman lehdistönvapauden päivänä 3.5.2022 Tiedekulmassa pidetyssä tapahtumassa Globaali tiedeyhteisö – riskit ja vastuut. Palkinto myönnettiin suomalaisten yliopistojen Scholars at Risk -verkostolle eli Scholars at Risk Finlandille (SARF). Sen vastaanotti verkoston puheenjohtaja, professori Elina Vuola Helsingin yliopistosta.

”Scholars at Risk Finland on antanut mahdollisuuksia jakaa tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä toiminnan rahoituksesta, ripeyttä vaativista päätöksentekoprosesseista sekä tutkijoiden tasavertaisesta integroimisesta osaksi suomalaista tiedeyhteisöä. Kansallinen verkostoituminen on tuen ilmaus akateemiselle vapaudelle, kriittiselle ajattelulle ja avoimelle keskustelulle aikana, jolloin tutkitun tiedon tuottamisen, opettamisen ja levittämisen tila on monessa maassa kaventunut. Avunpyyntöjä tutkijoilta, joiden sananvapaus ja oikeus ilmaista mielipiteitään on tukahdutettu tai joiden työn sota on katkaissut, tulee enemmän kuin koskaan aiemmin. Scholars at Risk -verkostoon kuulumalla yliopistot, joiden yhteiskunnallinen tehtävä on edistää vapaata tutkimusta ja sivistystä isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi, kantavat globaalia vastuutaan”, perusteli palkintoraadin puheenjohtaja, professori Liisa Laakso.

Ensimmäistä kertaa jaettu palkinto toteutettiin yhteistyössä Taideyliopiston Kuvataideakatemian kanssa. Palkintoteos oli Pavel Rottsin videoinstallaatio Climbing a memory, jossa taiteilija kertoi käsitelleensä henkilökohtaisten muistojen ja historiallisen trauman suhdetta sekä Neuvostoliiton perintöön liittyvää problematiikkaa (Rottsin puhe ja installaatio tallenteen 38 min alkaen).

Palkinnon nimeä kantava arkkiatri Risto Pelkonen saapui tapahtumapaikalle ”ilomielellä”, mutta ilmaisi hämmennystä ja surua maailman tapahtumien äärellä. Pelkonen on yksi Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitean perustajajäsenistä.

Vaikka keskustelua käytiin raskaista aiheista, kohtaamiset Tiedekulman Stagella tuntuivat synnyttävän oivalluksia ja myös toivoa. Emilia Palosen (Helsingin yliopisto) johdolla panelistit – Kalle Korhonen Koneen Säätiöstä, Siarhei Liubimau European Humanities University’sta, Olena Maslyukivska Vaasan yliopistosta ja Margarita Zavadskaja Aleksanteri-instituutista – keskustelivat Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksia tieteentekijöiden ihmisoikeuksille ja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Englanninkielinen keskustelu on katsottavissa tallenteen 45 minuutilta alkaen.

”Tieteen ja taiteen tekeminen edellyttää rohkeutta, ja (sitä) rohkeutta meidän on pystyttävä suojelemaan”, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kiteytti puheessaan. Tästä työstä myös Scholars at Risk Finland palkittiin.

Katso tapahtuman tallenne (kesto 2 tuntia) kokonaisuudessaan täällä: linkki Tiedekulman tapahtumaan

Tapahtuman kuvaus ja ohjelma: linkki ohjelmaan

Teksti: Veera Launis

Ihmisoikeuskomitean suositukset tutkimustoiminnan ja -yhteistyön järjestämiseksi kriisiolosuhteissa

31.3.2022

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on seurausvaikutuksineen aiheuttanut poikkeuksellisen ja laajan kriisin vapaalle tutkimukselle Euroopassa. Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea on laatinut yliopistoille ja tutkimuslaitoksille seuraavat suositukset koskien tutkimustoiminnan ja -yhteistyön järjestämistä kriisiolosuhteissa. Niiden tarkoitus on varmistaa, että suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset toimivat yksituumaisesti ja yhdenvertaisesti suhteessa työntekijöihinsä ja tutkimuskumppaneihinsa.

Eettiset periaatteet

Ihmisoikeuskomitea painottaa tieteen luovuttamattomien eettisten periaatteiden kunnioittamista myös kriisiolosuhteissa ja suhteessa autoritäärisiin valtioihin. Näihin kuuluvat:

tieteen ja tutkimuksen autonomia, sisältäen tutkijoiden vapauden valita tutkimuksensa aiheen, näkökulman ja toteuttamisen tavan
tieteen ja tutkimuksen kansainvälisyys
sananvapaus ja
ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Yliopistoja velvoittava lainsäädäntö

Yliopistolain 2 §:n mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee muun ohella tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksessa tulee tällöin varmistaa korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Lisäksi yliopistolain 6 §:n mukaan yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus.

Näkökohtia valtioiden ja organisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena 9.3.2022 suosittanut suomalaiskorkeakouluja pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Ihmisoikeuskomitean näkemyksen mukaan on oikein, että OKM on antanut ohjeistuksen, jonka tavoitteena on tukea Ukrainaa. Samalla ihmisoikeuskomitea painottaa, että valtioihin, instituutioihin ja organisaatioihin kohdistuvat pakotteet eivät välttämättä edellytä yksilöiden välisen tutkimusyhteistyön katkaisemista. On selvää, että OKM:n linjausten perusteella tehtyjen toimien tulee kohdistua Ukrainan tueksi, eikä niitä tule käyttää esimerkiksi valtiollisista tahoista riippumattomia venäläisiä tai valkovenäläisiä tutkijoita ja opiskelijoita vastaan.

Soveltaessaan OKM:n suosituksia yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee välttää tekemästä kategorisia ratkaisuja, joilla voi olla tarkoittamattomia seurauksia. Tiedeorganisaatioina yliopistojen tulee omia rajoituksia määritellessään perustaa ne parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon ja asiantuntijuuteen kyseisen alueen ihmisoikeustilanteesta ja tiedemaailmasta. Maa- ja aluetuntemusta hyödyntämällä varmistetaan se, että pakotteet eivät vahingoita niitä kansalaisryhmiä tai järjestelmäkriittisiä tutkimusaloja, joihin niiden ei toivota kohdistuvan.

Päätöksiä tehdessään yliopistojen tulee kyetä punnitsemaan myös sitä, millä tavoin autoritääriset hallitukset voivat hyödyntää asetettuja pakotteita maan sisäisen kritiikin vaientamiseen, vähemmistöihin kohdistuvan sorron lisäämiseen ja informaatiosodankäyntiin.

Kategoriset yliopistokohtaiset päätökset voivat vaikuttaa kielteisesti myös suomalaisyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien yksittäisten tutkijoiden ja heidän hankkeittensa saaman rahoituksen käyttöön, ja siten näiden tutkijoiden työ- ja uramahdollisuuksiin myös pidemmällä aikavälillä. Työnantajina yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee välttää tutkimuksen autonomisuutta loukkaavia ylilyöntejä. Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten pakotteista kärsiville tutkijoille tulee tarjota tarvittaessa mahdollisuutta neuvotella tutkimushankkeensa rahoitusperusteet uudelleen.

Suosittelemme kriisien aikana pidättäytymistä pakotteiden mukaisesti kaksikäyttötutkimuksesta ja tutkimuksesta, joka hyödyttää pakotteiden alaisen maan elinkeinoelämää.

Kaikki kriisit päättyvät aikanaan. Muuttuvissa tilanteissa aiemmin tehtyjä päätöksiä tulee voida arvioida uudelleen. Oma arvonsa on myös sillä, että kaikkia jälleenrakennuksen mahdollistavia tieteellisiä yhteyksiä ei ole kriisin aikana kokonaan katkaistu.

Näkökohtia yksilöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

Ihmisoikeuskomitea katsoo, että yksilöiden kanssa tehtävää yhteistyötä voi monessa tapauksessa jatkaa tai jopa vahvistaa myös kriisitilanteissa. Kansainväliset verkostot ja yhteistyö voivat olla elintärkeitä totalitaarisissa ja kriisimaissa toimiville tutkijoille ja edellytys heidän kriittisen työnsä jatkamiselle.

Totalitaarisissa valtioissa toimivien yliopistojen mahdollisuudet vastustaa hallituksensa päätöksiä ja ohjeistuksia ovat rajalliset. Myöskään näissä maissa toimivien tutkijoiden ja opettajien ei voi edellyttää esittävän omaa henkeään, vapauttaan tai tutkimustaan vaarantavia julkisia kannanottoja yhteistyön jatkamisen ehtona.

Yksittäisen tutkijan kansalaisuus tai asuinpaikka ei saa olla ainoa peruste tutkimusyhteistyön päättämiselle. Pakotetarkoituksissa tehdyt suositukset eivät saa johtaa henkilöön kohdistuvaan syrjintään.

Kun yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään ratkaisuja siitä, millaista tutkimusyhteistyötä voidaan jatkaa, vastuuta tapauskohtaisista päätöksistä tulisi jakaa yksittäisille tutkijoille ja tutkimusryhmien ja -hankkeiden johtajille, jotka ovat tutkimusaiheittensa ja -kontekstiensa parhaita asiantuntijoita. Tarvittaessa yliopiston tulee tarjota heille lisää tietoa ja ymmärrystä kriisimaiden ihmisoikeustilanteesta, jotta he voivat varmistua siitä, että yhteistyön jatkamiselle on olemassa eettisesti kestävät perusteet.

Mitä yliopistot, tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat tehdä kriisitilanteissa

Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys on tuonut yleisempään tietoon ilmiöitä, jotka ovat maailman tutkijayhteisölle jo ennalta valitettavan tuttuja. Tällaisia ovat vapaan tutkimuksen edellytykset autoritäärisessä hallinnossa, hyökkäyksen tai miehityksen kohteeksi joutuneiden maiden yliopistojen toimintaedellytykset, sekä niiden seurauksena koti- tai työskentelymaastaan pakoon lähteneiden tutkijoiden haavoittuva asema. Ihmisoikeuskomitea on koonnut tapoja, joilla suomalainen tutkimusyhteisö voi tukea vaikeuksissa olevien tutkijoiden asemaa. Tavat edesauttavat OKM:n suositusten yhteydessä ilmoitettua aikomusta tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia myös korkeakoulutuksen ja tutkimusyhteistyön alueilla.

Yliopistot voivat tukea yliopistoja, jotka ovat joutuneet hyökkäyssodan takia keskeyttämään toimintansa. Tuki voi olla esimerkiksi tutkimus- tai opetusyhteistyötä.
Yliopistot voivat tukea yliopistoja, jotka ovat joutuneet siirtämään toimintansa toiseen maahan.
Yliopistot ja tutkimusorganisaatiot (jatkossa yliopistot) voivat myöntää vaarassa oleville tutkijoille kaksoisaffiliaatioita, jolloin ihmisoikeusrikkomusten takia apua tarvitsevat tutkijat ja opettajat voivat kääntyä myös suomalaisten toimijoiden ja Suomen valtion puoleen.
Yliopistot voivat rahoittaa Scholars at Risk -verkoston toimintaa.
Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat harkintansa mukaan ja perustelluista syistä jatkaa tutkimusyhteistyötä yksittäisten tutkimuskumppaniensa kanssa silloin kun toiminta tukee tieteen vapautta.
Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat harkintansa mukaan ja perustelluista syistä lähettää tutkijoille kutsuja tutkijatapaamisiin ja konferensseihin ilman affiliaatiota. Silloin on tärkeä huomioida osanoton rahoituksen kattaminen ilman työnantajan panosta.
Tutkimusryhmät ja yksittäiset tutkijat voivat harkintansa mukaan etsiä keinoja kansalaisyhteiskuntaa vahvistavan tutkimustoiminnan ylläpitämiseen myös kriisivaltioissa toimivien kriittisten tutkijoiden kanssa.
Autoritäärisissä maissa toimivien tutkijoiden turvallisuutta tulee kaikissa toimissa pitää ensisijaisena.

Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitea

Helsingissä 31.3.2022

Lisätietoja:

Professori Liisa Laakso, liisa.laakso@nai.uu.se

Tiedesihteeri Veera Launis, humanrights@academies.fi

Tieteentekijöiden ihmisoikeudet

Ilmoita #ScienceForUkraine-aloitteelle ukrainalaisille tutkijoille ja opiskelijoille suunnatuista tukitoimista

15.3.2022

Suomen Tiedeakatemiat antaa tukensa #ScienceForUkraine-aloitteelle, joka kerää tietoa ukrainalaisille tutkijoille ja opiskelijoille suunnatuista tukitoimista. Aloitteen ylläpitäjät toivovat, että kaikista tukitoimista ilmoitetaan laajempaa tiedotusta ja hakemiston ylläpitämistä varten.

Eurooppalainen tutkimusyhteisö toimii aktiivisesti tukeakseen ukrainalaisia tutkijoita ja opiskelijoita, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Vapaaehtoisvoimin pyörivä #ScienceForUkraine -aloite kerää keskitetysti tietoa kaikista kansallisista konkreettisista tukitoimista, jotka on suunnattu ukrainalaisille tutkijoille ja opiskelijoille (esim. ukrainalaisille avatut tutkimus- ja opiskelupaikat, vapaat tutkimustilat), ylläpitää ajantasaista hakemistoa ja tiedottaa tukitoimista ukrainalaisia sotapakolaisia.

Suomen Tiedeakatemiat antaa tukensa aloitteelle ja toivoo, että ukrainalaisille suunnatut tukimuodot ilmoitetaan Suomesta #ScienceForUkraine -toimijoille laajempaa tiedotusta sekä tukitoimien hakemiston ylläpitoa varten.

All European Academies (ALLEA) on myös ilmaissut tukensa #ScienceForUkraine -aloitteelle ja listaa omilla sivuillaan jäsenakatemioidensa tukitoimenpiteitä ukrainalaiselle tiedeyhteisölle. Suomen Tiedeakatemiat on ALLEA:n kansallinen jäsen.