Metsäpalot yleistyvät ja voimistuvat myös Euroopassa. EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASACin uusin raportti Changing Wildfires: Policy options for a fire-literate and fire-adapted Europe varoittaa, että nykyinen palontorjuntapolitiikka ei riitä. Raportti kehottaa siirtymään ennakoivaan, riskeihin perustuvaan maankäytön hallintaan ja sopeuttamaan yhteiskuntaa elämään tulen kanssa.

Tulevaisuudessa jopa viidennes Etelä-Euroopasta voi altistua äärimmäiselle paloriskille joka toinen vuosi. Metsäpalot vaikuttavat yhä useammin myös alueisiin, jotka ovat aiemmin säästyneet niiltä. Tällä hetkellä EU:n alueella palaa keskimäärin puoli miljoonaa hehtaaria vuodessa – lähes kaksi kertaa Luxemburgin verran. EASACin raportti kehottaa EU:ta muuttamaan maastopalopolitiikkaansa perusteellisesti. Tällä hetkellä painopiste on palojen sammuttamisessa, mutta se ei riitä vastaamaan yhä vakavampiin palokausiin. Tarvitaan ennakoivaa, kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka yhdistää ilmastopolitiikan, maankäytön suunnittelun ja maaseudun kehittämisen.

Muutoksen taustalla ilmasto, maankäyttö ja väestökehitys

Eurooppa on monimuotoinen maanosa, ja paloriskien taustatekijät vaihtelevat suuresti alueittain. Välimeren alueen riski säilyy korkeimpana, mutta myös manner-Euroopan, vuoristoalueiden ja boreaalisen Euroopan on valmistauduttava uusiin uhkiin.

EASACin raportti tuo esiin, että metsäpalojen lisääntyminen johtuu ilmastonmuutoksen ohella maaseudun väestökadosta, maankäytön muutoksista ja hylättyjen maa-alueiden umpeenkasvusta. Ennusteiden mukaan kuivuus ja vähenevät kesäsateet voivat kaksinkertaistaa paloriskin vuoteen 2100 mennessä. ”Metsäpalojen uusi aikakausi, suurempine ja voimakkaampine paloineen ei johdu vain säästä, vaan myös rakenteellisista sosioekologisista muutoksista. Monet uudet alueet – kuten Keski-Eurooppa ja nopeasti lämpenevät vuoristoalueet – altistuvat todennäköisesti vakaville palosäille”, sanoo tohtori Orsolya Valkó, yksi raportin työryhmän puheenjohtajista.

Raportti muistuttaa myös, että tuli ei ole aina pelkästään negatiivinen ilmiö. Monet ekosysteemit ovat sopeutuneet tuleen, ja joissakin niistä säännölliset palot ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Palon vaikutukset riippuvat siitä, milloin, missä ja miten usein ne esiintyvät.

Vaikka suurimmat paloriskit kohdistuvat Etelä-Eurooppaan, myös Suomessa on syytä varautua muutoksiin metsäpaloissa. Toistaiseksi palojen sammuttaminen on ollut tehokasta, mutta ilmaston muuttuessa Suomessakin on entistä monipuolisemmin varauduttava suurpalojen riskin kasvuun. Samalla on syytä huomioida, että tuli kuuluu boreaaliseen metsäluontoon, ja monimuotoisuuden turvaaminen vaatii myös tulen suunniteltua käyttöä metsissä, toteaa professori Tuomas Aakala, yksi raportin kirjoittajista.

 Raportin pääviestit ja suositukset päättäjille

EASACin raportti esittää kolme kiireellistä toimenpidettä ja kahdeksan konkreettista politiikkasuositusta, joiden avulla Eurooppa voi varautua entistä paremmin metsäpalojen lisääntymiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä korostetaan ilmasto- ja maankäyttöpolitiikan viipymätöntä toimeenpanoa, mukaan lukien EU:n uusi ennallistamisasetus, jossa painopisteenä ovat erityisesti soiden ja metsien ennallistaminen. Toisena vaaditaan paloriskien integroimista osaksi luonnon monimuotoisuutta ja metsitystä koskevien ohjelmien suunnittelua, jotta uudelleenmetsityksellä ei lisätä haavoittuvuutta. Kolmantena painotetaan paloturvallisen yhteiskunnan rakentamista, mikä edellyttää erityisesti nuorten kouluttamista sekä laajempia kansanterveystoimia ja palotietoisuuden vahvistamista kaikilla tasoilla.

Raportin politiikkasuosituksista ensimmäinen korostaa tarvetta investoida kokonaisvaltaisiin metsäpaloriskien vähennystoimiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi hallitut poltot ja palokuorman hallinta erityisesti korkean riskin alueilla. Toisena raportti painottaa luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä, kuten laidunnuksen ja kotoperäisten puulajien käytön lisäämistä maankäytössä. Nämä toimet auttavat tehokkaasti hallitsemaan syttyvää biomassaa ja tukevat samalla ekosysteemien palautumista ja kestävyyttä.

Kolmanneksi raportti suosittelee tulen roolin tunnustamista osaksi monien ekosysteemien luonnollista toimintaa ja kannustaa suunniteltuihin, hallittuihin polttoihin biodiversiteetin ja paloturvallisuuden edistämiseksi. Palotietoisuuden parantamiseksi tarvitaan laajaa koulutusta ja viestintää eri väestöryhmille, jotta kansalaiset ja ammattilaiset olisivat paremmin valmistautuneita. Lisäksi raportti ehdottaa maisemien hallintaa, jotta niiden haavoittuvuus pienenee.

Lopuksi suositellaan eri sektoreiden politiikkojen – kuten maatalouden, ympäristöpolitiikan ja kaupunkisuunnittelun – parempaa yhteensovittamista, tiivistä ja hallittua kaupunkirakentamista paloriskialueilla sekä yksityisten maanomistajien tukemista palonkestävien käytäntöjen omaksumisessa.

Lue raportti: Changing Wildfires: Policy Options for a Fire-literate and Fire-adapted Europe

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.

Professori Hanna Nohynek. (Kuva: Arto Miettinen)

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto myönnettiin tänä vuonna THL:n ylilääkäri, professori Hanna Nohynekille. Palkinnon saaja julkistettiin 19.5.2025 Tiedekulmassa järjestetyssä tilaisuudessa Rohkeutta rokotteilla? Terveystiede ja ihmisoikeudet.

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto on perustettu vuonna 2021. Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle, joka on aktiivisesti edistänyt tieteentekijöiden ihmisoikeuksia. Sen tarkoituksena on lisätä ihmisoikeuskysymysten näkyvyyttä tiedemaailmassa ja tuoda esiin tekoja tieteen vapauden puolesta. Tiedeyhteisö voi ehdottaa palkinnonsaajia, ja valinnan tekee Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea.

Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Suomalaisten yliopistojen Scholars at Risk -yhteistyöverkosto (2022), Suomen Kansallisteatteri Dosentit-näytelmän kantaesityksestä (2023) sekä Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (2024).

Vuonna 2025 palkinto myönnettiin THL:n ylilääkäri, professori Hanna Nohynekille. Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajan, professori Liisa Laakson mukaan palkinnon perustelut olivat seuraavat:

Professori Hanna Nohynek on ansiokkaasti ja tinkimättömästi edistänyt tieteen vapautta ja avoimuutta. Ylilääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä Maailman terveysjärjestön strategisen rokotusasiantuntijaryhmän (SAGE) puheenjohtajana hän on johdonmukaisesti puolustanut tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, myös paineen ja arvostelun alla – erityisesti koronapandemian myrskyisissä oloissa. Hänen avoin ja kansantajuinen viestintänsä on tuonut kansainvälisen asiantuntemuksen kansalaisten ja päättäjien ulottuville.

Suomen Tiedeakatemiat palkitsee professori Nohynekin pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään tieteen vapauden ja tieteentekijöiden ihmisoikeuksien edistämiseksi. Hänen toimintansa pohjautuu vahvasti tasa-arvon, ihmisarvon ja syrjimättömyyden periaatteisiin. Tällä palkinnolla haluamme rohkaista terveydenhuollon asiantuntijoita toimimaan jatkossakin avoimen, vastuullisen ja ihmisarvoa kunnioittavan tieteen puolestapuhujina.

Palkitsemistilaisuudessa professori Hanna Nohynekille luovutettiin taiteilija Henna Tuhkasen teos Ote, joka on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Tuhkanen kuvailee teostaan seuraavasti: ”Pidetään kiinni pehmeästi, otetaan aikaa ja tarkastellaan kohdatuksi tulemisen merkitystä kaiken ympärillä tapahtuvan kiireen keskellä. Leikkausosaston sairaanhoitajana kiire on jatkuvasti läsnä työssäni ja kohtaan paljon erilaisia ihmisiä sekä heidän huoltaan, kipuaan ja pelkojaan. Kädestä pitäminen, koskettaminen ja näin läsnäolon näyttäminen kaiken tämän keskellä muistuttaa siitä, kuinka jokaisella ihmisellä on oikeus tuntea turvaa ja lohtua vaikeissa tilanteissa.”

Tilaisuudessa järjestettiin myös paneelikeskustelu, jonka puheenjohtajana toimi professori (emeritus) Markku Kivinen Helsingin yliopistosta. Panelisteina keskusteluun osallistuivat erikoissuunnittelija ja väitöskirjatutkija Idil Hussein (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), ohjelmajohtaja Emilia Palonen (Helsingin yliopisto), dosentti Virpi Salojärvi (Helsingin yliopisto) sekä ylilääkäri Topi Turunen (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue).

Paneelikeskustelussa esiteltiin ENDURE-hankkeen tuoreita tutkimustuloksia yhteiskunnallisesta resilienssistä kriisiaikoina. Keskustelussa tarkasteltiin myös rokotteiden merkitystä tieteellisestä, yhteiskunnallisesta ja eettisestä näkökulmasta. Esille nousivat muun muassa rokotevastaisuuden taustalla vaikuttavat syyt, keinot luottamuksen vahvistamiseksi tieteeseen sekä viranomaisten vastuu ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittäminen rokotekattavuuden edistämisessä.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä: linkki tilaisuuteen

Tilaisuuden kuvaus ja ohjelma: linkki ohjelmaan

EASACin tuore raportti “Security of Sustainable Energy Supplies” nostaa esiin kiireellisen tarpeen vastata Euroopan energiaturvallisuutta uhkaaviin riskeihin. Suurin haavoittuvuus liittyy edelleen riippuvuuteen tuontipohjaisista fossiilisista polttoaineista, mikä altistaa Euroopan geopoliittiselle kiristykselle ja taloudelliselle haavoittuvuudelle. Raportti osoittaa, että ratkaisu löytyy nopeutetusta siirtymästä kotimaiseen, kestävään energiaan ja Euroopassa kehitettyihin teknologisiin innovaatioihin. Raportissa käydään läpi myös kestävään energiaan liittyviä turvallisuusriskejä ja riskejä vähentäviä toimenpiteitä.

EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC on julkaissut raportin, joka korostaa tarvetta nopeuttaa siirtymää kestävään, kotimaiseen energiaan, jotta Eurooppa voi turvata suvereniteettinsa ja taloudellisen vakauden. Raportissa todetaan, että kasvavat geopoliittiset jännitteet yhdessä voimakkaan riippuvuuden kanssa tuontipolttoaineista, raaka-aineista ja teknologioista muodostavat yhä vakavamman uhan Euroopan energiaturvallisuudelle. Autoritaariset valtiot käyttävät energiaa painostuskeinona – kauppaa häiritsemällä, infrastruktuuriin kohdistuvilla hyökkäyksillä ja yhä lisääntyvillä kyberhyökkäyksillä. Tämä lisää riskiä toimituskatkoihin ja energian hinnan nousuun. Korkeat ja epävakaat hinnat horjuttavat sijoittajaluottamusta, heikentävät teollisuuden kilpailukykyä ja ajavat miljoonia kotitalouksia energiaköyhyyteen.

Vastauksena tilanteeseen EASAC kehottaa nopeuttamaan siirtymää Euroopassa tuotettuun kestäväänenergiaan. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan rahoitetaan yhä fossiilisten polttoaineiden viennillä, minkä vuoksi EU:n on katkaistava energiariippuvuutensa Venäjästä. Vuodesta 2022 alkaen EU on jo ryhtynyt toimiin  muun muassa monipuolistamalla kaasun toimituslähteitä ja lisäämällä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia. Raportti kuitenkin varoittaa, että energian tuontimaan vaihtaminen – esimerkiksi Venäjästä Yhdysvaltoihin – ei poista poliittisia ja taloudellisia riskejä, vaan ne muuttavat muotoaan.

Investoinnit kotimaiseen kestävään energiaan ovat investointeja turvallisuuteen

Raportin mukaan ainoa kestävä tie turvalliseen ja vauraaseen tulevaisuuteen kulkee kotimaisen, kestävän energian ja Euroopassa kehitettyjen teknologisten innovaatioiden kautta. ”Green Deal ja sitä seurannut Clean Industrial Deal ovat Euroopan vahvimmat aseet suvereniteetin puolustamisessa. Tuuli ja aurinkovoimalla tuotettua energiaa ei tarvitse tuoda ulkomailta. Meidän pitää kuitenkin lisätä energiateknologian vaatimien komponenttien ja materiaalien tuotantoa EU:ssa tavalla, joka ei uhkaa luontoa tai sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tämä on iso haaste.  toteaa professori Paula Kivimaa, EASACin työryhmän toinen puheenjohtaja. ”Jokainen investointi kestävään energiaan on investointi turvallisuuteen. Jokainen euro, joka käytetään energiantuontiin, on euro pois puolustuskyvystämme,” hän jatkaa.

Tutkimukseen perustuvat suositukset päättäjille

Raportissa esitetään kaksitoista suositusta, joiden avulla voidaan parantaa Euroopan energiaturvallisuutta. Ensisijaisena suosituksena on fossiilisten polttoaineiden alasajo ja fossiilittoman energiantuotannon lisääminen pitkänaikavälin energiaturvallisuuden lisäämiseksi – näin voidaan vähentää tuontiriippuvuutta sekä parantaa ilmastoturvallisuutta. Raportti korostaa myös tarvetta vähentää energiankulutusta energiatehokkuuden ja kiertotalouden avulla, mikä myös vähentää tuontienergian tarvetta, vahvistaa infrastruktuuria ja lisää raaka-aineiden saatavuutta.

Muita suosituksia ovat muun muassa energiajärjestelmien hajauttaminen, joka parantaa paikallista energiaturvallisuutta sekä  kestävyyttä sabotaaseja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan, ja sähköjärjestelmän joustojen lisääminen. Edellä mainitut toimet vaativat lisää rahoitusta sähköinfrastruktuurin vahvistamiseksi sekä suojautumiseksi kyberhyökkäyksiä vastaan, energiavarastoinnin kehittämistä, sähkömarkkinoiden parempaa integroitumista, sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Myös kansalaisten parempi osallistaminen ja mukaan ottaminen voi vähentää yhteiskunnallisia jännitteitä ja lisätä ymmärrystä energiaturvallisuudesta.

Lue raportti: Security of Sustainable Energy Supplies

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.

 

 

Saavuttaaksemme YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta, aikaa ei ole enää hukattavana. Kansainvälinen kestävän kehityksen tieteen vuosikymmenen (International Decade of Sciences for Sustainable Development, IDSSD) aloittaa uuden aikakauden, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta tieteen merkityksestä kestävälle kehitykselle ja vahvistaa monitieteistä yhteistyötä. Suomen Tiedeakatemiat toimii kestävän kehityksen vuosikymmenen kansallisena kontaktina.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn koordinoima kansainvälinen perustutkimuksen ja kestävän kehityksen teemavuosi (International Year of Basic Sciences for Sustainable Development, IYBSSD) päättyi heinäkuussa 2023. Teemavuoden tavoitteena oli vahvistaa perustutkimuksen näkyvyyttä sekä lisätä yhteistyötä tutkijoiden, päättäjien, järjestöjen ja yritysten välillä.

Vuoden 2024 alussa käynnistynyt kestävän kehityksen tieteen vuosikymmen (IDSSD 2024–2033) jatkaa tätä työtä laajemmalla soveltamisalalla. Sen tavoitteena on ylittää tieteenalojen ja tietomuotojen väliset rajat, jotta voimme vastata aikamme monimutkaisiin ja kiireellisiin kysymyksiin. UNESCO seuraa hankkeen edistymistä julkaisemalla kolme raporttia vuosikymmenen aikana.

Suomen Tiedeakatemiat oli mukana teemavuoden kansainvälisessä asiantuntijakomiteassa ja jatkaa tehtäväänsä myös vuosikymmenhankkeen aikana, sillä se on jäsenenä hanketta toteuttavassa The Earth-Humanity Coalitionissa https://earth-humanity.org/.

Tiede ratkaisemaan aikamme haasteita

Kestävän kehityksen vuosikymmen vahvistaa tieteeseen perustuvaa yhteistyötä, jota tarvitaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä edellyttää monitieteistä ja moniulotteista lähestymistapaa, joka yhdistää eri tieteenalat sekä tieteen, politiikan ja käytännön toiminnan.

Nykyiset tuotanto- ja kulutusmallit ovat kestämättömiä, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset pahenevat. Maapallo on matkalla kohti yli 1,5 °C:n lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä, mikä ylittää Pariisin ilmastosopimuksen asettaman tavoitteen. Sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuudet, tulvat, myrskyt ja helleaallot, lisääntyvät ja voimistuvat, samalla kun luonnon monimuotoisuus heikkenee ja ympäristöongelmat pahenevat.

UNESCOn johtaman vuosikymmenen myötä rakennamme yhdessä perustaa kestävämmälle, oikeudenmukaisemmalle ja valistuneemmalle maailmalle. Myös Suomen Tiedeakatemiat on sitoutunut edistämään tieteen roolia päätöksenteossa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Mikä tahansa taho voi hakea oman tapahtumansa tai hankkeensa liittämistä osaksi vuosikymmenen toteuttamista valittujen teemojen mukaisesti. Kukin hakija vastaa itsenäisesti hankkeensa onnistuneesta toteutuksesta ja siihen liittyvistä kustannuksista. Seuraavan haun määräaika ilmoitetaan UNESCOn verkkosivuilla.

Tarkempaa tietoa vuosikymmenestä ja hausta kriteereineen löydät täältä:
https://www.un-sciences-decade.org/en
https://www.un-sciences-decade.org/en/initiatives
https://www.un-sciences-decade.org/en/join

Kansainvälinen ihmisoikeusverkosto (International Human Rights Network of Academies and Scholarly Societies, IHRN) on julkaissut kannanoton, jossa se ilmaisee huolensa Yhdysvaltain hallinnon uusista toimeenpanomääräyksistä, jotka rajoittavat tutkimusta monimuotoisuudesta, tasa-arvosta ja saavutettavuudesta. Verkosto varoittaa, että määräykset ovat aiheuttaneet pelkoa ja itsesensuuria tutkijoiden keskuudessa sekä johtaneet tieteellisen ja kansanterveydellisen tiedon poistamiseen hallituksen verkkosivuilta. Lisäksi monet yhdysvaltalaiset tutkijat ovat joutuneet häirinnän ja uhkailun kohteiksi. IHRN ilmaisee tukensa yhdysvaltalaisille tutkijoille näinä haastavina aikoina ja vastustaa kaikkia pyrkimyksiä heikentää akateemista vapautta Yhdysvalloissa ja maailmanlaajuisesti.

IHRN:n kannanotto: IHRN EC Statement on the Challenges Facing Scientists and Researchers in the United States

Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA on julkaissut kannanoton, jossa se ilmaisee vakavan huolensa akateemisen vapauden kasvavista uhista Yhdysvalloissa ja niiden vaikutuksista maailmanlaajuiseen tutkimusyhteistyöhön. Akateeminen vapaus on demokraattisten yhteiskuntien peruspilari ja edellytys tiedon tuotannolle sekä innovaatioille. ALLEA painottaa, että tieteen avoimuus ja globaali yhteistyö vaativat tutkijoille ja tieteellisille instituutioille toimintaympäristön, joka on vapaa poliittisesta ohjailusta.

Viimeaikaiset Yhdysvaltain hallinnon rahoitusleikkaukset ja tiettyjen tutkimusaiheiden, kuten ilmastonmuutoksen, sukupuolentutkimuksen ja kansanterveyden, poliittinen rajoittaminen uhkaavat tieteen riippumattomuutta ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Monet yhdysvaltalaiset tiedevirastot ja tutkimuslaitokset ovat jo joutuneet keskeyttämään tai merkittävästi supistamaan toimintaansa. ALLEA varoittaa, että nämä rajoitukset eivät vaikuta vain yhdysvaltalaisiin tutkijoihin, vaan myös kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin, erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. ALLEA kehottaa päättäjiä vahvistamaan kansainvälisiä sopimuksia, jotka suojelevat tutkimuksen vapautta ja varmistavat, ettei poliittinen agenda ohjaa tieteellistä työtä.

Julkaisun jälkeen kannanotto on saanut laajaa tukea tiedeyhteisöltä, ja sen on allekirjoittanut jo yli 60 eurooppalaista tutkimuslaitosta. Allekirjoittajiin kuuluu suuri joukko ALLEAn jäsenakatemioita, eurooppalaisia tiedeverkostoja sekä merkittäviä tutkimusrahoitus- ja tutkimusorganisaatioita, mikä korostaa kansainvälisen tiedeyhteisön vahvaa sitoutumista akateemisen vapauden puolustamiseen.

”Akateeminen vapaus on tieteellisen edistyksen selkäranka ja perustavanlaatuinen vapaan yhteiskunnan perusta. Yhdysvaltain uuden hallinnon viimeaikaiset toimet uhkaavat tutkimuksen riippumattomuutta ja eheyttä sekä heikentävät julkista luottamusta tieteeseen paitsi Yhdysvalloissa myös maailmanlaajuisesti. Euroopan on pysyttävä lujana riippumattoman tutkimuksen puolustamisessa ja sitouduttava jatkossakin avoimen ja yhteistyöhön perustuvan tiedeyhteisön tukemiseen, jotta tutkijat voivat työskennellä turvallisesti ilman poliittista puuttumista”, painottaa ALLEAn puheenjohtaja Pawel Rowiński.

ALLEAn kannanottoon voi tutustua täällä: https://allea.org/portfolio-item/allea-statement-on-threats-to-academic-freedom-and-international-research-collaboration-in-the-united-states/

Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA edustaa lähes 60 akatemiaa eri puolilta Eurooppaa. Yhdessä jäsenakatemioidensa kanssa ALLEA pyrkii parantamaan tutkimuksen edellytyksiä, tarjoamaan riippumatonta ja monitieteistä tiedeneuvontaa sekä vahvistamaan tieteen roolia yhteiskunnassa. Suomen Tiedeakatemiat edustaa Suomea ALLEAssa.

Suomalaisen Tiedeakatemian kokoaman julkilausuman allekirjoittaneet 12 yliopistoa, 4 säätiötä ja 9 muuta tiedetoimijaa tavoittelevat tiedettä tekevien ja tukevien yhteisöä, joka toimii kestävyysmurroksen etulinjassa. Allekirjoittaneet organisaatiot kutsuvat kaikki tiedeorganisaatiot ja tieteen rahoittajat mukaan yhteistyöhön.

Tiede tuottaa uutta ymmärrystä ja mahdollistaa innovaatioita globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi. Tiedetoimijoiden on kuitenkin aiempaa vahvemmin huomioitava myös oman toimintansa vaikutukset ekologiseen kestävyyteen.

”Tavoitteenamme on tiedettä tekevien ja tukevien yhteisö, joka toimii kestävyysmurroksen etulinjassa ja tuottaa ratkaisuja globaaleihin kestävyyshaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonvarojen kestävään hallintaan”, toteaa Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri Pekka Aula.

”Omalla esimerkillämme voimme viestiä muutoksen välttämättömyydestä ja kiireellisyydestä”, julkilausumassa todetaan.

Julkilausuman allekirjoittaneet organisaatiot pyrkivät myös muun muassa kehittämään kestävyysosaamista tukevia johtamiskäytäntöjä ja luomaan kestävään toimintaan ohjaavia kannustinjärjestelmiä. Organisaatiot haluavat myös panostaa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, jotta tieteen viesti välittyy myös muille yhteiskunnan sektoreille. Lisäksi ne pyrkivät löytämään yhteisiä keinoja seurata ja arvioida tutkimuksen ja opetuksen luontovaikutuksia sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista.

Yhteistyön ja julkilausuman tavoitteena on vahvistaa jo tehtyjen sitoumusten toimeenpanoa. Yliopistojen, säätiöiden ja muiden tiedetoimijoiden onkin vahvistettava ja lisättävä myös keskinäistä yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta toiminta on nyt ja tulevaisuudessa kestävällä pohjalla. Organisaatiot kutsuvatkin kaikki tiedeorganisaatiot ja tieteen rahoittajat mukaan yhteistyöhön.

 Tutustu kaikkiin tavoitteisiin:

Julkilausuma: Tiedeyhteisö ja tieteen rahoittajat kutsuvat yhteistyöhön kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi

Haluatko mukaan?

Julkilausumaan on mahdollista liittyä Suomalaisen Tiedeakatemian nettisivuilla osoitteessa: https://acadsci.fi/.

Allekirjoittaneet organisaatiot:

Suomalainen Tiedeakatemia
Vaasan yliopisto
Aalto-yliopisto
Tampereen yliopisto
Nuorten Tiedeakatemia
Koneen Säätiö
Puistokatu 4
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Turun yliopisto
Suomen Tiedeakatemiat
Helsingin yliopisto
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotti
TAH-säätiö
Lapin yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Maanpuolustuskorkeakoulu
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
Oulun yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland
Suomen Tiedeseura
Yliopistojen kehitysyhteistyöverkosto UniPID
Hanken Svenska handelshögskolan

Lisätietoja:
Pekka Aula
Pääsihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia
p. 040 703 0952
pekka.aula@acadsci.fi

Yhteydenotot julkilausumaan liittymiseksi:

Linda Lammensalo
Asiantuntija, tiede ja päätöksenteko
p. 050 308 7726
linda.lammensalo@acadsci.fi

Julkilausuman toteutus

Julkilausuman laatimisesta on vastannut Suomalainen Tiedeakatemia. Julkilausuma pohjautuu Tiedeakatemian sidosryhmille syksyllä 2024 järjestettyyn sidosryhmätilaisuuteen sekä Tiedeakatemian jäsenille toteutettuun jäsenkyselyyn.

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto jaetaan keväällä 2025 tunnustuksena aktiivisesta työstä tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi. Palkinto perustettiin vuonna 2021, ja se on nimetty arkkiatri Risto Pelkosen mukaan, joka on yksi Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitean perustajajäsenistä.

Vuoden 2025 palkintotilaisuus järjestetään toukokuussa.

Palkinnon kriteerit:

  • Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle aktiivisesta toiminnasta tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi.
  • Palkittavan tahon toiminta voi olla paikallista tai kansainvälistä, tiedeyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella tapahtuvaa;
  • toiminta voi olla tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ­– kuten sananvapauden – vaalimista tai toimintamahdollisuuksien ja monialaisen tieteellisen tiedon saatavuuden ja tuottamisen turvaamista;
  • toiminta voi olla ihmisoikeusloukkauksiin ripeää puuttumista tai kamppailua syrjinnän monia eri muotoja vastaan;
  • toiminta voi vastustaa tieteentekijöiden maalittamista, vihapuhetta tai tieteellisen tiedon ja tiedeyhteisön halventamista.

Aikaisemmat palkinnonsaajat:
Scholars at Risk Finland (2022)
Suomen Kansallisteatteri (2023)
Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (2024). Lue lisää viime vuoden voittajasta uutisestamme.

Ihmisoikeuskomitea ottaa vastaan ehdotuksia keväällä 2025 palkittavasta tahosta. Ehdotukset perusteluineen voi toimittaa osoitteeseen humanrights@academies.fi 28.2.2025 mennessä.

Yhteisen terveyden, eli One Health, lähestymistapa alleviivaa, että ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveys liittyy kiinteästi toisiinsa. SAPEA:n raportti ”One Health Governance in the European Union” tarjoaa päättäjille ohjeita näiden yhteyksien tunnistamiseen ja parhaiden, kaikkia osapuolia hyödyttävien ratkaisujen löytämiseen.

Perinteisesti terveydenhuollon järjestelmät ihmisille ja eläimille ovat olleet erilliset ja ympäristönsuojelua ei ole liitetty terveydensuojeluun. Viimeaikaiset uhat, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja saastuminen vaikuttavat sekä ihmisten että eläinten terveyteen: COVID-19-pandemia ja nykyinen lintuinfluenssan leviäminen ovat esimerkkejä näistä haasteista. Luonnon köyhtyminen kaupungeissa on liitetty ihmisten autoimmuunitautien, kuten astman ja allergioiden yleistymiseen, ja länsimaisen ruokavalion pariin päässeet lemmikkieläimet altistuvat elintasosairauksille. Sen vuoksi näiden haasteiden kestäväksi ratkaisemiseksi tarvitaan entistä enemmän monialaisia ennaltaehkäiseviä toimia, poikkihallinnollista lähestymistä ja terveyspolitiikan kehittämistä.

Yhteisen terveyden raportti on laadittu Euroopan komission pyynnöstä, ja sen valmistelusta ovat vastanneet SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) sekä SAM:n (Scientific Advice Mechanism) nimeämä asiantuntijaryhmä. ”Tehtävänä oli laatia selkeä, tutkimukseen perustuva raportti, joka toimii pohjana näyttöön perustuville politiikkasuosituksille. Olen iloinen, että onnistuimme jälleen tarjoamaan korkealaatuista neuvontaa”, kertoo SAPEA:n hallituksen puheenjohtaja, professori Stefan Constantinescu.

”Tarvitsemme enemmän integraatiota politiikkojen, rakenteiden, koulutuksen ja seurannan välillä, jotta voimme ratkoa terveyshaasteita tehokkaasti Yhteisen terveyden lähestymistavan avulla”, yksi raportin kirjoittajista, akatemiatutkija Tuomas Aivelo painottaa. ”Esimerkiksi Euroopan unionin tasolla Green Dealin, yhteisen maatalouspolitiikan ja biodiversiteettistrategian vahvempi yhdistäminen terveyden edistämiseen voisi tuottaa nopeastikin satoa.”

Eurooppa on COVID-19-pandemian jälkeen ottanut merkittäviä askeleita terveysjärjestelmien ja kriisinhallinnan vahvistamiseksi. Yhteisen terveyden onnistunut toteutus edellyttää eri sektoreiden asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä sekä avointa suhtautumista erilaisiin tiedon muotoihin. Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa tarvitaan uusia toimintamalleja, jotka ylittävät hallinnolliset rajat ja tukevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Vahva tieteellinen näyttö korostaa Yhteisen terveyden lähestymistavan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä ja suojelussa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa voi tarjota ratkaisuja monilla keskeisillä aloilla, kuten terveysjärjestelmissä, elintarviketuotannossa ja -turvallisuudessa, zoonoosien ja antimikrobiresistenssin torjunnassa ja hallinnassa sekä elintapasairauksien ehkäisyssä ja ympäristönsuojelun edistämisessä.

One Health -lähestymistapa päätöksenteossa ja tutkimuksen tarpeet

One Health -lähestymistapaa hyödynnetään jo joidenkin Euroopan maiden kansallisessa päätöksenteossa. EU-tasolla useat merkittävät linjaukset tukevat jo One Health -lähestymistapaa, kuten ympäristötoimintaohjelma vuoteen 2030 (8th EAP), nollapäästötoimintasuunnitelma, eläinterveyslaki ja ilmastonmuutosta koskeva strategia. Puolestaan maatalous- ja elintarvikepolitiikassa tulisi suuntauksen olla enemmän kohti One Health -näkökulmaa, koska alalla tarvitaan paradigman muutos kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä järjestelmiä.

Aivelo nostaa raportin keskeisenä havaintona tarpeen tarkastella terveyttä laajemmasta ja kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. ”Ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön terveys ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, mikä tekee kokonaisuuden ymmärtämisestä monimutkaista ja optimaalisten ratkaisujen löytämisestä haastavaa. Tästä huolimatta on välttämätöntä siirtyä vähemmän ihmiskeskeiseen näkökulmaan ja monipuolistaa tapoja, joilla kustannustehokkuutta arvioidaan”, hän sanoo.

Raportin suosituksissa korostetaan myös tutkimuspuutteita, jotka liittyvät One Health -politiikkatoimenpiteiden kustannustehokkuuteen sekä mielenterveyden, fyysisen terveyden ja sosiaalisten olosuhteiden välisiin yhteyksiin. Tarvitaan monitieteistä tutkimusta, joka keskittyy keskeisiin teknologisiin innovaatioihin ja ihmisten käyttäytymiseen, kuten villieläinkauppaan, maatalouskäytäntöihin, vesienhallintaan ja rokotteiden hyväksyntään, jotka kaikki vaikuttavat One Health -kokonaisuuteen.

Lue koko raportti täältä: linkki raporttiin

SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta tieteellisen neuvonnan ryhmä (Group of Scientific Advisors) antaa suosituksia Euroopan komissiolle. Suomen Tiedeakatemiat nimittää SAPEA:an ja muihin kansainvälisiin tieteen yhteistyöjärjestöjen työryhmiin suomalaisia tutkijoita, ja vahvistaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikutusta kansainvälisesti. 

Emilia Palonen (vas.), Laura Taajamaa, Jyrki Hakapää, Sanna Selinheimo ja Liisa Laakso.

 

Suomen Tiedeakatemiain vuosittainen kansalliskomiteaseminaari järjestettiin 14.11.2024 Paasitornissa. Tämän vuoden seminaarin aiheena oli tutkimushäirintä ja sen vaikutukset tutkimuksen vapaudelle. Kutsutilaisuuteen osallistui kansalliskomiteoiden jäseniä, Suomen Tiedeakatemiain kansainvälisiä edustajia ja sidosryhmien jäseniä.

Tutkijoiden kohtaama sananvapautta rajoittava häirintä ja poliittinen painostus ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti, mikä on johtanut tutkijoiden haluttomuuteen tuoda tutkimustuloksiaan esille julkisessa keskustelussa. Tämä kehitys ei ainoastaan haittaa tieteen edistymistä, vaan myös heikentää yhteiskunnallista vuoropuhelua ja demokratian perustaa. Myös Suomessa on viime aikoina havaittu häirinnän ja painostuksen lisääntymistä niin tutkimuksen kuin opetuksenkin piirissä. Tämä ilmiö korostaa tarvetta parantaa tutkijoiden oikeutta riippumattomaan ja turvalliseen työskentely-ympäristöön.

Seminaarin esitelmissä kuultiin unkarilaisen Zoltán Ádámin ja suomalaisen Oula Silvennoisen henkilökohtaisia kokemuksia häirinnän vaikutuksista heidän työhönsä ja yhteiskunnalliseen osallistumiseensa. Ádám kertoi, kuinka poliittinen painostus ja akateemisen vapauden rajoittaminen ovat muuttaneet tutkimusympäristöä Unkarissa sekä millaisia konkreettisia esteitä tutkijat kohtaavat. Silvennoinen puolestaan kuvaili Suomen näkökulmasta, miten häirintä, kuten maalittaminen ja vihapuhe ovat vaikuttaneet hänen työhönsä historian tutkijana ja julkisena keskustelijana.

Tuija Saresma esitteli Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitean keväällä 2024 Suomen yliopistoille tekemän kyselyn keskeisiä tuloksia. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, miten suomalaisissa yliopistoissa on varauduttu ennakolta opetus- ja tutkimushäirintään, ja millaisia tukitoimenpiteitä yliopistot tarjoavat tällaisissa tilanteissa henkilökunnalleen. Saresman esittelemät tulokset toivat esille niin hyviä käytäntöjä kuin kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset korostivat erityisesti sitä, kuinka ratkaiseva merkitys selkeillä ohjeilla ja tukiverkostoilla on, jotta tutkijat ja opettajat voivat työskennellä turvallisesti ja vapaasti.

Seminaarin lopussa järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin moderaattori Emilia Palomäen johdolla keinoja, joilla tiedeyhteisö voisi yhdessä kehittää ratkaisuja häirinnän vaikutusten vähentämiseksi ja tutkimuksen vapauden parantamiseksi. Keskustelun aikana tarkasteltiin myös vuoden 2024 Tiedebarometrin tuloksia. Vilkas ja rakentava keskustelu korosti erityisesti tutkijoiden keskinäisen tuen merkitystä, painottaen, kuinka tärkeää on varmistaa, ettei maalittamisen kohteeksi joutuneita jätetä yksin tai syrjäytetä tiedeyhteisön ulkopuolelle. Samalla todettiin, että vastaavaa dialogia ja yhteistyötä tutkimuksen vapauden turvaamiseksi on jatkettava myös tulevaisuudessa, jotta tieteen edistyminen ja sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus voivat jatkua esteettä.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä. 

Ohjelma

Tilaisuuden puheenjohtaja Mikko Hupa, Suomen Tiedeakatemiat

Seminaarin avaus, Anna Mauranen, Suomen Tiedeakatemiat

Endangered Academic Autonomy: The case of Corvinus University of BudapestZoltán Ádám, HUN-REN Centre for Social Sciences, Budapest

Häirintä, tutkijan sananvapaus ja tieteen vapausOula Silvennoinen, Helsingin yliopisto/Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta

Tutkimushäirinnän kokemukset ja kontekstiTuija Saresma, Itä-Suomen yliopisto

Paneelikeskustelu: 

Moderaattori ohjelmajohtaja Emilia Palonen, Helsingin yliopisto

Panelistit: professori Liisa Laakso, Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea
Opetusneuvos Laura Taajamaa, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Johtava tutkija Sanna Selinheimo, Nuorten Tiedeakatemia/Työterveyslaitos
Päätöksenteon ja hakujen tuen päällikkö, Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia