Suomen Tiedeakatemiat järjesti 19.3.2026 PISA-seminaarin, jossa tarkasteltiin suomalaisen koulutuksen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä käsitteli PISA-tutkimuksen roolia osana koulutuksen arviointia. Arto Ahonen Jyväskylän yliopiston PISA-tutkimuksen kansallisesta keskuksesta tarkasteli, mitä PISA-tulokset kertovat osaamisen muutoksesta Suomessa. Eero Kitunen Haukilahden lukiosta toi esiin näkökulmia nuorten ohjaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Salla Venäläinen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta puolestaan käsitteli oppimisen muutosta sekä arviointitietoa osaamisen kehityksestä, taustatekijöistä, asenteista ja oppimiseroista.

Paneelikeskustelussa nousivat esiin muun muassa osaamistason lasku ja kasvavat erot oppijoiden välillä.

Lukemisen väheneminen on yksi keskeisistä osaamistason laskuun vaikuttavista tekijöistä. Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi sosioekonomiset erot ja digitalisaation vaikutukset. Samalla korostui, että osaamistason lasku ei selity pelkästään osaamisen heikkenemisellä.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tästä: tallenteen linkki.

EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC on julkaissut tieteellisen kommentaarin, jonka mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetuksen täysimääräinen toimeenpano on kustannustehokas investointi Euroopan turvallisuuteen, taloudelliseen kestävyyteen ja ekologiseen vakauteen.

EASACin kommentaarin Opportunities in Nature Restoration mukaan Euroopan heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen maksaisi arviolta noin 150 miljardia euroa, mutta tuottaisi vähintään kymmenkertaiset hyödyt. Ennallistaminen vähentäisi ilmastoon liittyviä vahinkoja, parantaisi kansanterveyttä, vahvistaisi ruoka- ja vesiturvaa sekä lisäisi yhteiskunnan kykyä sopeutua ilmaston ääri-ilmiöihin, kuten tulviin, kuivuuteen ja metsäpaloihin.

”Luonnon ennallistaminen ei ole ekologista ylellisyyttä, vaan keskeinen osa riskienhallintaa”, sanoo EASACin ympäristöohjelman johtaja, professori Thomas Elmqvist, kommentaarin pääkirjoittaja. ”Aikana, jolloin Eurooppa käyttää miljardeja euroja ilmaston ääri-ilmiöiden ja niiden terveysvaikutusten hallintaan, ekosysteemien ennallistaminen on yksi kustannustehokkaimmista ennaltaehkäisevistä investoinneista”, hän lisää.

Keskeiset toimet ekosysteemien ennallistamiseksi

Luonnon tilan heikkeneminen lisää Euroopan haavoittuvuutta. Vain pieni osa Euroopan metsistä on enää koskemattomia, ja ihmistoiminnan vaikutukset ulottuvat lähes kaikille maa-alueille. Tällä on suora yhteys kasvaviin tulvavahinkoihin, maaperän köyhtymiseen, metsien hiilinielujen heikkenemiseen ja metsäpaloriskin kasvuun.

Kommentaarissa nostetaan esille kolme keskeistä ekosysteemiä, joilla ennallistamistoimet tuottavat nopeita ja merkittäviä hyötyjä: maatalousmaisemat, metsät ja suot. Uudistava maatalous parantaa maaperän kuntoa ja ilmastokestävyyttä, luonnonläheinen metsänhoito vähentää metsäpaloriskiä ja vahvistaa hiilinieluja, ja ojitettujen soiden vettäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantaa vedenhallintaa.

Kommentaarin politiikkasuositukset

EASAC varoittaa, että luonnon ennallistamisasetuksen toimeenpanon heikentäminen tai viivyttäminen lisäisi Euroopan alttiutta ilmaston ääri-ilmiöille sekä kasvattaisi taloudellisia menetyksiä ja haitallisia terveysvaikutuksia. Kommentaarissa esitetään EU:n päättäjille kolme keskeistä linjausta, joiden avulla näitä riskejä voidaan ennaltaehkäistä.

Ensinnäkin luontoa on kohdeltava ja rahoitettava strategisena voimavarana. Euroopan luonnonvarat, kuten maaperä, metsät, suot, vesistöt ja meriekosysteemit, ovat keskeisiä hiilen varastoinnille, veden säätelylle, biodiversiteetille sekä ruoka- ja energiaturvalle. Nämä luonnonvarat on tunnistettava, mitattava ja rahoitettava järjestelmällisesti strategisina painopisteinä.

Toiseksi luonnon ennallistaminen edellyttää johdonmukaista poikkisektoraalista politiikkaa ja toimivaa hallintoa. Toimia ei voida toteuttaa erillään, vaan niiden on oltava linjassa maatalouden, metsätalouden, vesienhoidon, energiapolitiikan, merialueiden käytön ja kaupunkisuunnittelun osalta. Lisäksi vastuiden on oltava selkeitä ja toimijoiden tilivelvollisia.

Kolmanneksi suositellaan ennaltaehkäisevän ennallistamisen valtavirtaistamista. Se on vaikuttavin ja kustannustehokkain keino vähentää katastrofiriskejä, suojata yhteiskunnan keskeisiä resursseja, turvata taloutta ilmaston ääri-ilmiöiltä sekä vahvistaa Euroopan resilienssiä ja strategista omavaraisuutta.

Lue kommentaari: Opportunities in Nature Restoration

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto jaetaan tunnustuksena aktiivisesta työstä tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi. Palkinto perustettiin vuonna 2021, ja se on nimetty edesmenneen arkkiatri Risto Pelkosen mukaan. Pelkonen oli yksi Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitean perustajajäsenistä.

Palkintotilaisuus järjestetään Tiedekulmassa 11.5.

Palkinnon kriteerit:

  • Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle aktiivisesta toiminnasta tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi.
  • Palkittavan tahon toiminta voi olla paikallista tai kansainvälistä, tiedeyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella tapahtuvaa;
  • toiminta voi olla tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ­– kuten sananvapauden – vaalimista tai toimintamahdollisuuksien ja monialaisen tieteellisen tiedon saatavuuden ja tuottamisen turvaamista;
  • toiminta voi olla ihmisoikeusloukkauksiin ripeää puuttumista tai kamppailua syrjinnän monia eri muotoja vastaan;
  • toiminta voi vastustaa tieteentekijöiden maalittamista, vihapuhetta tai tieteellisen tiedon ja tiedeyhteisön halventamista.

Aikaisemmat palkinnonsaajat:
Scholars at Risk Finland (2022)
Suomen Kansallisteatteri (2023)
Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (2024)
Hanna Nohynek (2025). Lue lisää viime vuoden voittajasta uutisestamme.

Ihmisoikeuskomitea ottaa vastaan ehdotuksia keväällä 2026 palkittavasta tahosta. Ehdotukset perusteluineen voi toimittaa osoitteeseen humanrights@academies.fi 28.2.2026 mennessä.

Suomen Tiedeakatemiain edustaja, professori Hanna-Leena Pesonen, on nimitetty European Academies Science Advisory Councilin (EASAC) varapuheenjohtajaksi toimikaudelle 2026–2028. Pesonen aloittaa uudessa tehtävässään tammikuun alussa.

EASAC on vuonna 2001 perustettu eurooppalaisten tiedeakatemioiden verkosto, joka tuottaa tutkittuun tietoon perustuvaa asiantuntijatietoa EU:n ja jäsenmaiden päätöksenteon tueksi. EASAC julkaisee riippumattomia, tieteeseen perustuvia analyysejä erityisesti ympäristön, energian, biotieteiden ja kansanterveyden kysymyksistä ja toimii osana maailmanlaajuista tiedeakatemioiden yhteistyöverkostoa.

Pesonen toimii yritysten ympäristöjohtamisen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on erikoistunut yritysten kestävyyssiirtymän tutkimukseen. Hänen asiantuntemuksensa perustuu yritysten toiminnan materiaalivirtojen hallintaan sekä yhteiskunnan vastuulliseen murrokseen – aloihin, joissa luonnontieteet, teknologia ja liiketaloustiede yhdistyvät monialaisesti. Pesonen on jättänyt pitkäaikaisen dekaanin tehtävänsä joulukuussa, mikä mahdollistaa enemmän aikaa tutkimukselle ja EASACin luottamustehtävien hoitamiseen. ”Arvostan syvästi EASACin työtä tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon edistäjänä ja olen sitoutunut jatkamaan sen tukemista uudessa roolissani”, Pesonen kertoo.

Pesonen on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin tutkimusprojekteihin sekä julkaissut alansa johtavissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Hän on toiminut Suomen Tiedeakatemiain edustajana EASACin energiaohjausryhmässä (Energy Steering Panel), ensin jäsenenä vuosina 2018–2021 ja sen jälkeen puheenjohtajana vuodesta 2021 alkaen.

Akateemisten tehtävien lisäksi Pesonen toimii AACSB:n (Associate to Advance Collegiate Schools of Business) Euroopan neuvoston puheenjohtajana, AACSB:n akkreditointikomitean varapuheenjohtajana sekä GRLI:n (Globally Responsible Leadership Initiative) hallituksen jäsenenä. Hänellä on myös kokemusta yritysvastuun ja kestävyyden kysymyksistä suomalaisissa yhtiöissä varainhoidon ja vakuutustoiminnan aloilla.

 

 

ALLEA (All European Academies) on nimittänyt jäsenet viiteen uuteen työryhmäänsä (Task Forces). Kaikki Suomen Tiedeakatemiain nimeämät ehdokkaat tulivat valituiksi.

Uusissa työryhmissä suomalaisedustajat käsittelevät muun muassa tutkimuksen yhdenvertaisuutta, ilmastokestävyyttä, avointa tiedettä, tieteen ja politiikan suhdetta sekä tutkimusturvallisuuden ja akateemisen vapauden yhteensovittamista.

Suomen Tiedeakatemiain edustajat ALLEA:n työryhmissä:

  • professori Johanna Kantola (HY): EDI in Research – Advancing Equity, Diversity, and Inclusion in European Academia
  • professori Risto Soukka (LUT): Net Zero – Promoting Climate Sustainability in the Academic System
  • professori (em.) Kimmo Kaski (Aalto): Protecting and Sharing Data – Addressing Challenges in Open Science, Intellectual Property Rights, Data Governance, and the Balance Between Security and Accessibility
  • professori Anu Koivunen (TY): Strengthening Trust in Science – Exploring the Role of Scientific Evidence in Policymaking and Scientific Literacy to Counter Mis- and Disinformation
  • apulaisprofessori Emilia Palonen (HY): Integrating Research Security and Academic Freedom – Ensuring That Research Security Measures Uphold Fundamental Academic Values and International Collaboration

Lisäksi Suomen Tiedeakatemiain edustaja kansleri (em.) Krista Varantola on nimitetty ALLEA:n tutkimusetiikan ja -integriteetin neuvoston (Research Ethics & Integrity Council) jäseneksi yhdessä Nuorten Tiedeakatemian edustajan Maria Kaukosen kanssa.

EASAC on julkaissut uuden raportin Meat Alternatives, joka tarkastelee lihankorvikkeiden mahdollisuuksia vähentää ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksia ja edistää kansanterveyttä. Raportti tarjoaa päättäjille tieteeseen perustuvan tiekartan kohti kestävämpää proteiinintuotantoa ja -kulutusta – mutta nostaa esiin, että EU:n politiikka ja sääntelykehys eivät vielä pysy teknologisen kehityksen vauhdissa.

EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC esittelee raportissaan kattavan katsauksen lihankorvikkeista – kasvipohjaisista ja hyönteisistä saatavista proteiineista mikrobiproteiineihin ja soluviljeltyyn lihaan. Ala kasvaa vauhdilla, mikä avaa uusia mahdollisuuksia mutta tuo myös haasteita. Raportissa arvioidaan vaihtoehtoihin liittyviä tieteellisiä, teknologisia, yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä kehityskulkuja. Julkaisu on erityisen ajankohtainen, sillä EU valmistelee parhaillaan proteiinistrategiaa kestävän ruokajärjestelmän vahvistamiseksi.

Työryhmän puheenjohtaja, professori Bert Riman mukaan: ”EU:n on toimittava nyt, jos se haluaa pysyä proteiinisiirtymän kärjessä, varmistaa ruokaturvan ja saavuttaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteensa. Tarvitaan politiikkaa, joka tukee lihankorvikkeiden innovaatioita, mutta samalla turvaa elintarviketurvallisuuden ja kuluttajansuojan. Euroopan tulevat sukupolvet kasvavat todennäköisesti vähemmän lihaa sisältävän ruokavalion parissa – ja se voi olla sekä tarpeellista että hyödyllistä. Raportti tarjoaa ohjeita siihen, miten ihmiset voivat vähentää lihankulutustaan ja tehdä parempia valintoja.”

Ympäristö- ja terveysnäkökulmat

Raportin mukaan monilla lihankorvikkeilla on huomattavasti pienempi ympäristöjalanjälki kuin perinteisellä lihalla, erityisesti naudanlihan tuotantoon verrattuna. Hyönteis-, kasvi- ja mikrobiproteiinit tarjoavat tehokkaita proteiinilähteitä, joiden ympäristövaikutukset pysyvät vähäisinä, kun tuotannossa hyödynnetään kestäviä raaka-aineita. Myös soluviljelty liha voi tarjota merkittäviä kestävyyshyötyjä, jos sen tuotanto perustuu uusiutuvaan energiaan.

Kokonaiskuva ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Raportti tuo esiin, että ympäristöhyötyjen rinnalla on huomioitava myös terveys- ja ravitsemusvaikutukset, kuluttajien asenteet sekä teknologiset, taloudelliset ja sääntelyyn liittyvät kysymykset. Lihankorvikkeet voivat tukea monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota, mutta kaikki tuotteet eivät ole ravitsemuksellisesti tasapainoisia – osa prosessoiduista kasvipohjaisista tuotteista sisältää liikaa suolaa tai tyydyttyneitä rasvoja. Lisäksi uusien tuotteiden, kuten soluviljellyn lihan ja mikrobiproteiinien pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Kuluttajien luottamus ratkaisee

Päättäjien, teollisuuden, viljelijöiden, tutkijoiden ja kuluttajien yhteistyö on välttämätöntä, jotta sääntely on läpinäkyvää, viestintä rehellistä ja innovaatiot turvallisia ja kestäviä. Kuluttajien kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä on ottaa käyttöön selkeät, pakolliset merkintästandardit ravitsemuksesta, prosessoinnista ja ympäristöjalanjäljestä. Lisäksi jatkuva tutkimus ja ennakoivat poliittiset toimet varmistavat, että uusi teknologia tukee kestävää proteiinintuotantoa ja tarjoaa kuluttajille tietoon perustuvia vaihtoehtoja.

Kuluttajien luottamus on ratkaiseva tekijä lihankorvikkeiden yleistymisessä. Luonnollisuuden kokemus, maku, hinta ja selkeä merkintä ovat keskeisiä ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Nuoremmat ja kaupunkilaiset kuluttajat ovat muita valmiimpia kokeilemaan vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, erityisesti ne, joita huolestuttavat eläinten hyvinvointi ja ilmastonmuutos.

”Kuluttajien luottamus voi särkyä helposti – etenkin, jos tuotteita ylihypetetään tai merkinnät johtavat harhaan”, varoittaa kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta, yksi raportin kirjoittajista. ”Tarvitsemme täydellistä läpinäkyvyyttä – ei vain ainesosista, vaan myös ympäristövaikutuksista ja prosessoinnista”, hän korostaa.

”Meillä on esimerkiksi Suomessa kuluttajaryhmiä, jotka ovat valmiita jo nyt kuluttamaan säännöllisesti näitä uutuustuotteita. Sitten on suuri epäilijöiden joukko ja myös hyvinkin kielteisesti suhtautuvia. Tuotannon läpinäkyvyys, tarjotun tiedon luotettavuus ja kokeiluun kannustaminen voisi edistää vaihtoehtoisten proteiinien kulutusta”, kuvaa vanhempi tutkija Toni Ryynänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Raportin toimenpidesuositukset päättäjille

Raportti esittelee kuusi keskeistä toimenpidettä, joiden avulla EU:n päättäjät voivat edistää kestävämpää proteiinintuotantoa ja -kulutusta. Näitä ovat pakolliset ja selkeät merkintästandardit, politiikka- ja sääntelykehyksen luominen, ympäristön kestävyyden standardien vahvistaminen, kuluttajien tietoisuuden lisääminen, innovaatioiden ja karjankasvattajien sopeutumisen tukeminen sekä eettisten ja yhteiskunnallisten näkökulmien huomioiminen päätöksenteossa.

”Euroopalla on työkalut ja innovaatiovoimaa olla globaali edelläkävijä, mutta tarvitsemme enemmän kuin teknologisia ratkaisuja. Kestävän proteiinisiirtymän sosiaalinen ja poliittinen muotoilu ratkaisee onnistumisen – ilman koordinoituja toimia vaarana on menettää sekä ympäristöhyödyt että luottamus”, professori Hanna Tuomisto toteaa.

Lue raportti: Meat Alternatives

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.

Lindaussa Saksassa järjestetään ensi kesänä järjestyksessä 75. Nobel-palkittujen tutkijoiden tapaaminen, johon haetaan osallistujiksi opiskelijoita ja nuoria tieteenharjoittajia. Lisätietoa Lindau-tapaamisesta: https://www.lindau-nobel.org/meetings/.

Vuoden 2026 tapaamisen aihealue on poikkitieteellinen käsittäen fysiikan, kemian sekä fysiologian ja lääketieteen. Tapaamiseen otetaan yli 600 eturivin nuorta tieteenharjoittajaa eri puolilta maailmaa. Tapaamiseen voi hakea perustutkinto-opiskelija, tohtorikoulutettava tai post-doc -vaiheessa (väitöksestä alle viisi vuotta) oleva tutkija, joka opiskelee tai tekee poikkitieteellistä tutkimusta käsittäen vähintään kaksi Nobel-alaa (fysiikka, kemia, fysiologia/lääketiede) tai yhden Nobel-alan ja jonkin toisen yhteiskunta- tai luonnontieteellisen alan. Tarkemmat hakukriteerit: Selection Criteria Interdisciplinary 2026

Suomen Tiedeakatemiat (https://academies.fi/) on Lindau-tapaamisen kansallinen akateeminen kumppani. Suomen Tiedeakatemiat voi esittää tapaamiseen korkeintaan neljää osallistujaa ja tekee ehdokkaiden esikarsinnan. Karsinnan läpäisseille hakijoille annetaan tästä tieto lokakuun loppuun mennessä, minkä jälkeen heille annetaan pääsy Lindaun verkkopohjaisen hakemuslomakkeen täyttämiseen. Lindaun organisaatio tekee lopullisen osallistujavalinnan maaliskuussa 2026. Suomen Tiedeakatemiat kattaa tapaamiseen valittujen osallistumis- ja matkakustannukset.

Englanninkielinen hakemus (motivation letter), CV ja kaksi suosituskirjettä pyydetään toimittamaan viimeistään 5.10. Suomen Tiedeakatemioille sähköpostitse: arto.miettinen[at]academies.fi.

Suosituskirjeen laatijoille Lindau-tapaamisen sihteeristö on antanut seuraavat ohjeet:

  • Please keep the length to approximately one DIN A4/ standard letter size and write it in English
  • Submit the letter as a PDF-file
  • Describe the candidate’s achievements, DO NOT describe the nominating institution
  • Prepare an individual letter for each candidate, DO NOT use a standard letter, which is the same for all candidates
  • Please point out specific accomplishments of the candidate in their scientific work or in raising public awareness. 

Lisätietoja: Akatemiasihteeri Arto Miettinen, Suomen Tiedeakatemiat, arto.miettinen[at]academies.fi, 050 3135112

Opetus- ja tutkimushäirintä ovat yleistyneet suomalaisessa akateemisessa maailmassa, mutta yliopistojen keinot vastata niihin vaihtelevat merkittävästi. Samalla tutkijoiden ilmaisunvapaus ja tieteen autonomia ovat uhattuina myös kansainvälisesti. Luottamuksen horjuminen tiedeinstituutioihin voi vähentää halukkuutta esitellä tutkimustuloksia julkisuudessa. Pahimmillaan tutkijoihin kohdistuva häirintä ja poliittinen painostus heikentävät tieteellistä keskustelua, sananvapautta ja demokratian toimivuutta.

Selvitys kartoitti yliopistojen ohjeistuksia ja käytäntöjä

Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea toteutti keväällä 2024 valtakunnallisen selvityksen, jossa kartoitettiin yliopistojen ohjeistuksia, toimintamalleja ja tiedotuskäytäntöjä opetus- ja tutkimushäirintään liittyen. Selvitykseen vastasi yksitoista yliopistoa.

Selvityksen tuloksia esiteltiin Suomen Tiedeakatemiain vuoden 2024 kansalliskomiteaseminaarissa Tutkimushäirintä – uhka tutkimuksen vapaudelle?  Tulosten perusteella yliopistoilla on käytössään monenlaisia ohjeita ja rakenteita, mutta ne ovat usein hajanaisia, yliopistokohtaisia ja niistä tiedottaminen on puutteellista. Useimmissa yliopistoissa häirintätapauksiin pyritään puuttumaan tilanteen mukaan, esimerkiksi vastuuhenkilön avulla ja sovittelemalla. Aina sovittelu ei ole riittävä ratkaisu – varsinkaan tilanteissa, joissa häirintä on jatkuvaa tai valtasuhteiltaan epätasaista. Tarvitaan myös vaihtoehtoisia toimintamalleja ja selkeitä rakenteita. Häirinnän kohteiden tulisi löytää tukea helposti, ja tiedon tulisi olla koottuna yhteen paikkaan.

Tutkimushäirintä ymmärretään useimmiten sosiaalisessa mediassa tapahtuvaksi ilmiöksi, ja lähes kaikki vastaajayliopistot ovat laatineet siihen liittyviä ohjeita. Selvityksen mukaan somehäirintään liittyvät erityispiirteet tulisi kuitenkin tunnistaa paremmin, jotta häirintää voitaisiin tehokkaammin ehkäistä ja kohteita tukea asianmukaisesti.

Artikkeli Tieteessä tapahtuu -lehdessä

Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 3/2025 on julkaistu aiheesta artikkeli otsikolla Opetus- ja tutkimushäirintä tulevat yliopistoihin – kuinka varautuneita yliopistot ovat? Kirjoittajina ovat kulttuurintutkijat Miia Tikka ja Tuija Saresma Itä-Suomen yliopistosta. He korostavat, että opettajien ja tutkijoiden suojelu ei ole vain työsuojelukysymys, vaan kyse on akateemisen vapauden, sananvapauden ja demokratian suojelemisesta.

Opetus- ja tutkimushäirintään varautuminen ja niihin puuttuminen edellyttävät enemmän yliopistojen välistä yhteistyötä, käytäntöjen kehittämistä ja selkeämpää yhtenäistämistä. On tärkeää, että myös häirintää kokeneiden opettajien ja tutkijoiden ääni tulee kuulluksi – ei vain hallinnon vaan koko yliopistoyhteisön tasolla. Tämä vaatiikin yliopistojen johdolta nykyistä suurempaa vastuuta ja sitoutumista akateemisen vapauden puolustamiseen.

Lue artikkeli:  Tieteessä tapahtuu 3/2025 – Opetus- ja tutkimushäirintä tulevat yliopistoihin

Metsäpalot yleistyvät ja voimistuvat myös Euroopassa. EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASACin uusin raportti Changing Wildfires: Policy options for a fire-literate and fire-adapted Europe varoittaa, että nykyinen palontorjuntapolitiikka ei riitä. Raportti kehottaa siirtymään ennakoivaan, riskeihin perustuvaan maankäytön hallintaan ja sopeuttamaan yhteiskuntaa elämään tulen kanssa.

Tulevaisuudessa jopa viidennes Etelä-Euroopasta voi altistua äärimmäiselle paloriskille joka toinen vuosi. Metsäpalot vaikuttavat yhä useammin myös alueisiin, jotka ovat aiemmin säästyneet niiltä. Tällä hetkellä EU:n alueella palaa keskimäärin puoli miljoonaa hehtaaria vuodessa – lähes kaksi kertaa Luxemburgin verran. EASACin raportti kehottaa EU:ta muuttamaan maastopalopolitiikkaansa perusteellisesti. Tällä hetkellä painopiste on palojen sammuttamisessa, mutta se ei riitä vastaamaan yhä vakavampiin palokausiin. Tarvitaan ennakoivaa, kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka yhdistää ilmastopolitiikan, maankäytön suunnittelun ja maaseudun kehittämisen.

Muutoksen taustalla ilmasto, maankäyttö ja väestökehitys

Eurooppa on monimuotoinen maanosa, ja paloriskien taustatekijät vaihtelevat suuresti alueittain. Välimeren alueen riski säilyy korkeimpana, mutta myös manner-Euroopan, vuoristoalueiden ja boreaalisen Euroopan on valmistauduttava uusiin uhkiin.

EASACin raportti tuo esiin, että metsäpalojen lisääntyminen johtuu ilmastonmuutoksen ohella maaseudun väestökadosta, maankäytön muutoksista ja hylättyjen maa-alueiden umpeenkasvusta. Ennusteiden mukaan kuivuus ja vähenevät kesäsateet voivat kaksinkertaistaa paloriskin vuoteen 2100 mennessä. ”Metsäpalojen uusi aikakausi, suurempine ja voimakkaampine paloineen ei johdu vain säästä, vaan myös rakenteellisista sosioekologisista muutoksista. Monet uudet alueet – kuten Keski-Eurooppa ja nopeasti lämpenevät vuoristoalueet – altistuvat todennäköisesti vakaville palosäille”, sanoo tohtori Orsolya Valkó, yksi raportin työryhmän puheenjohtajista.

Raportti muistuttaa myös, että tuli ei ole aina pelkästään negatiivinen ilmiö. Monet ekosysteemit ovat sopeutuneet tuleen, ja joissakin niistä säännölliset palot ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Palon vaikutukset riippuvat siitä, milloin, missä ja miten usein ne esiintyvät.

Vaikka suurimmat paloriskit kohdistuvat Etelä-Eurooppaan, myös Suomessa on syytä varautua muutoksiin metsäpaloissa. Toistaiseksi palojen sammuttaminen on ollut tehokasta, mutta ilmaston muuttuessa Suomessakin on entistä monipuolisemmin varauduttava suurpalojen riskin kasvuun. Samalla on syytä huomioida, että tuli kuuluu boreaaliseen metsäluontoon, ja monimuotoisuuden turvaaminen vaatii myös tulen suunniteltua käyttöä metsissä, toteaa professori Tuomas Aakala, yksi raportin kirjoittajista.

 Raportin pääviestit ja suositukset päättäjille

EASACin raportti esittää kolme kiireellistä toimenpidettä ja kahdeksan konkreettista politiikkasuositusta, joiden avulla Eurooppa voi varautua entistä paremmin metsäpalojen lisääntymiseen. Ensimmäisenä toimenpiteenä korostetaan ilmasto- ja maankäyttöpolitiikan viipymätöntä toimeenpanoa, mukaan lukien EU:n uusi ennallistamisasetus, jossa painopisteenä ovat erityisesti soiden ja metsien ennallistaminen. Toisena vaaditaan paloriskien integroimista osaksi luonnon monimuotoisuutta ja metsitystä koskevien ohjelmien suunnittelua, jotta uudelleenmetsityksellä ei lisätä haavoittuvuutta. Kolmantena painotetaan paloturvallisen yhteiskunnan rakentamista, mikä edellyttää erityisesti nuorten kouluttamista sekä laajempia kansanterveystoimia ja palotietoisuuden vahvistamista kaikilla tasoilla.

Raportin politiikkasuosituksista ensimmäinen korostaa tarvetta investoida kokonaisvaltaisiin metsäpaloriskien vähennystoimiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi hallitut poltot ja palokuorman hallinta erityisesti korkean riskin alueilla. Toisena raportti painottaa luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä, kuten laidunnuksen ja kotoperäisten puulajien käytön lisäämistä maankäytössä. Nämä toimet auttavat tehokkaasti hallitsemaan syttyvää biomassaa ja tukevat samalla ekosysteemien palautumista ja kestävyyttä.

Kolmanneksi raportti suosittelee tulen roolin tunnustamista osaksi monien ekosysteemien luonnollista toimintaa ja kannustaa suunniteltuihin, hallittuihin polttoihin biodiversiteetin ja paloturvallisuuden edistämiseksi. Palotietoisuuden parantamiseksi tarvitaan laajaa koulutusta ja viestintää eri väestöryhmille, jotta kansalaiset ja ammattilaiset olisivat paremmin valmistautuneita. Lisäksi raportti ehdottaa maisemien hallintaa, jotta niiden haavoittuvuus pienenee.

Lopuksi suositellaan eri sektoreiden politiikkojen – kuten maatalouden, ympäristöpolitiikan ja kaupunkisuunnittelun – parempaa yhteensovittamista, tiivistä ja hallittua kaupunkirakentamista paloriskialueilla sekä yksityisten maanomistajien tukemista palonkestävien käytäntöjen omaksumisessa.

Lue raportti: Changing Wildfires: Policy Options for a Fire-literate and Fire-adapted Europe

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASACin kansallinen jäsen.

Professori Hanna Nohynek. (Kuva: Arto Miettinen)

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto myönnettiin tänä vuonna THL:n ylilääkäri, professori Hanna Nohynekille. Palkinnon saaja julkistettiin 19.5.2025 Tiedekulmassa järjestetyssä tilaisuudessa Rohkeutta rokotteilla? Terveystiede ja ihmisoikeudet.

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto on perustettu vuonna 2021. Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle, joka on aktiivisesti edistänyt tieteentekijöiden ihmisoikeuksia. Sen tarkoituksena on lisätä ihmisoikeuskysymysten näkyvyyttä tiedemaailmassa ja tuoda esiin tekoja tieteen vapauden puolesta. Tiedeyhteisö voi ehdottaa palkinnonsaajia, ja valinnan tekee Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea.

Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Suomalaisten yliopistojen Scholars at Risk -yhteistyöverkosto (2022), Suomen Kansallisteatteri Dosentit-näytelmän kantaesityksestä (2023) sekä Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry (2024).

Vuonna 2025 palkinto myönnettiin THL:n ylilääkäri, professori Hanna Nohynekille. Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajan, professori Liisa Laakson mukaan palkinnon perustelut olivat seuraavat:

Professori Hanna Nohynek on ansiokkaasti ja tinkimättömästi edistänyt tieteen vapautta ja avoimuutta. Ylilääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä Maailman terveysjärjestön strategisen rokotusasiantuntijaryhmän (SAGE) puheenjohtajana hän on johdonmukaisesti puolustanut tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, myös paineen ja arvostelun alla – erityisesti koronapandemian myrskyisissä oloissa. Hänen avoin ja kansantajuinen viestintänsä on tuonut kansainvälisen asiantuntemuksen kansalaisten ja päättäjien ulottuville.

Suomen Tiedeakatemiat palkitsee professori Nohynekin pitkäjänteisestä ja vaikuttavasta työstään tieteen vapauden ja tieteentekijöiden ihmisoikeuksien edistämiseksi. Hänen toimintansa pohjautuu vahvasti tasa-arvon, ihmisarvon ja syrjimättömyyden periaatteisiin. Tällä palkinnolla haluamme rohkaista terveydenhuollon asiantuntijoita toimimaan jatkossakin avoimen, vastuullisen ja ihmisarvoa kunnioittavan tieteen puolestapuhujina.

Palkitsemistilaisuudessa professori Hanna Nohynekille luovutettiin taiteilija Henna Tuhkasen teos Ote, joka on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Tuhkanen kuvailee teostaan seuraavasti: ”Pidetään kiinni pehmeästi, otetaan aikaa ja tarkastellaan kohdatuksi tulemisen merkitystä kaiken ympärillä tapahtuvan kiireen keskellä. Leikkausosaston sairaanhoitajana kiire on jatkuvasti läsnä työssäni ja kohtaan paljon erilaisia ihmisiä sekä heidän huoltaan, kipuaan ja pelkojaan. Kädestä pitäminen, koskettaminen ja näin läsnäolon näyttäminen kaiken tämän keskellä muistuttaa siitä, kuinka jokaisella ihmisellä on oikeus tuntea turvaa ja lohtua vaikeissa tilanteissa.”

Tilaisuudessa järjestettiin myös paneelikeskustelu, jonka puheenjohtajana toimi professori (emeritus) Markku Kivinen Helsingin yliopistosta. Panelisteina keskusteluun osallistuivat erikoissuunnittelija ja väitöskirjatutkija Idil Hussein (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), ohjelmajohtaja Emilia Palonen (Helsingin yliopisto), dosentti Virpi Salojärvi (Helsingin yliopisto) sekä ylilääkäri Topi Turunen (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue).

Paneelikeskustelussa esiteltiin ENDURE-hankkeen tuoreita tutkimustuloksia yhteiskunnallisesta resilienssistä kriisiaikoina. Keskustelussa tarkasteltiin myös rokotteiden merkitystä tieteellisestä, yhteiskunnallisesta ja eettisestä näkökulmasta. Esille nousivat muun muassa rokotevastaisuuden taustalla vaikuttavat syyt, keinot luottamuksen vahvistamiseksi tieteeseen sekä viranomaisten vastuu ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittäminen rokotekattavuuden edistämisessä.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä: linkki tilaisuuteen

Tilaisuuden kuvaus ja ohjelma: linkki ohjelmaan