Tervetuloa maailman teknillistieteellisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö CAETS:n (International Council of Academies of Engineering and Technological Sciences) yleiskokouksen Public Symposiumiin Helsingissä 2.–3.7.

Symposiumin teemana on hiilineutraalit teknologiat ja yhteiskunta. Symposiumissa esitellään uusimpia hiilineutraaliutta edistäviä teknisiä ratkaisuja ja keskustellaan vihreän siirtymän vaikutuksista yhteiskuntaan.

Suomen Tiedeakatemiat ja Teknillisten Tieteiden Akatemia (TTA) isännöivät tapahtuman. CAETS:n President ja TTA:n puheenjohtaja prof. Mika Hannula avaa symposiumin. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala esittää valtiovallan tervehdyksen. Keynote-puhujina ovat prof. Peter Lund (Aalto-yliopisto) ja prof. Andrea Ramírez (Delft University of Technology). Jan Andersson juontaa avajaispäivän ohjelman.

Suomalaisia innovaatioita symposiumissa esittelevät ExpandFibre, Neste ja Solar Foods.

Symposiumiin osallistuu edustajia kaikista maailman teknillisistä tiedeakatemioista. Suomesta osallistujina on erityisesti tekniikan alan asiantuntijoita ja yritysmaailman edustajia.

Symposiumin ohjelma ja ilmoittautuminen 31.5. mennessä osoitteessa https://www.caets2024.org/.

Lisätietoja: info@academies.fi

Ystävällisin terveisin

CAETS 2024 konferenssin organisointitiimi

 

ALLEA (All European Academies) juhlisti tänään 30-vuotista taivaltaan Berliinissä pidetyssä yleiskokouksessa. Samassa tilaisuudessa valittiin uusi puheenjohtaja ja hallitus. Suomen Tiedeakatemiain edustaja, professori Päivi Pahta, valittiin ALLEAn hallituksen jäseneksi toimikaudelle 2024–2027.

Vuonna 1994 perustettu eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA  edustaa lähes 60 akatemiaa eri puolilta Eurooppaa. Yhdessä jäsenakatemioidensa kanssa ALLEA pyrkii parantamaan tutkimuksen edellytyksiä, tarjoamaan riippumatonta ja monitieteistä tiedeneuvontaa sekä vahvistamaan tieteen roolia yhteiskunnassa. ALLEA on voittoa tavoittelematon yhdistys ja täysin itsenäinen poliittisista, uskonnollisista, kaupallisista sekä ideologisista intresseistä.

”On ilo ja kunnia edustaa Suomen tiedeyhteisöä eurooppalaisten tiedeakatemioiden verkostossa ja päästä yhdessä eurooppalaisten kollegoiden kanssa tekemään työtä tieteen parhaaksi ja yhteiskunnan hyväksi. Monet ALLEAn työpöydällä olevat tehtävät ovat samoja kuin meillä kansallisesti, mutta toiminnan mittakaava on laajempi, esimerkkeinä vaikkapa tutkimuksen ja innovaatioiden edistäminen, tutkimustiedon saaminen nykyistä paremmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa ja tiedeneuvonta. Tällainen mahdollisuus olla edistämässä ALLEAn arvojen mukaisesti tiedettä ilman rajoja on arvokas”, Pahta sanoo.

Päivi Pahta on toiminut Tampereen yliopiston englantilaisen filologian professorina vuodesta 2007 alkaen. Hän on työskennellyt myös Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa opetus- ja tutkimustehtävissä sekä Wienin yliopistossa vierailevana professorina. Hänen keskeisimpiä tutkimusalojaan on englannin kielen historia, monikielisyys, tieteen kielen historia sekä korpuslingvistiikka ja hänen tieteellinen tuotantonsa sisältää yli 100 artikkelia, 20 erillisteosta tai toimitettua kokoelmaa ja kolme digitaalista lääketieteen historiallisia tekstejä sisältävää korpuskokoelmaa. Pahtalla on monipuolinen kokemus useiden tiedeorganisaatioiden johtamis- ja luottamustehtävistä. Vuosina 2016–2023 hän toimi Tampereen yliopistossa kolmen eri tiedekunnan dekaanina. Pahta on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2015 alkaen. Tällä hetkellä hän on Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen jäsen ja humanistisen osaston sihteeri.

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Tuomioja. (Kuva: Arto Miettinen)

 

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinnon saaja julkistettiin 20.5.2024 Tiedekulmassa järjestetyssä tapahtumassa Muuttuva menneisyys ja tieteen vapaus. Palkinto myönnettiin Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:lle. Palkinnon vastaanotti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Erkki Tuomioja.

 

Suomen Tiedeakatemiat perusti Risto Pelkonen –ihmisoikeuspalkinnon vuonna 2021. Arkkiatri Risto Pelkonen on yksi Suomen Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitena perustajajäsenistä. Palkinnon tarkoituksena on lisätä ihmisoikeuskysymysten näkyvyyttä tiedemaailmassa ja tuoda esiin tekoja tieteen vapauden puolesta. Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle aktiivisesta toiminnasta tieteentekijöiden ihmisoikeuksien edistämiseksi. Tiedeyhteisö voi tehdä ehdotuksia sen saajaksi. Valinnan tekee Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitea.

Ensimmäisen palkinnon vuonna 2022 sai Suomalaisten yliopistojen Scholars at Risk –yhteistyöverkosto työstään vainottujen tutkijoiden tukemiseksi, vuonna 2023 palkinto myönnettiin Suomen Kansallisteatterille Dosentit-näytelmän kantaesityksestä.

Vuoden 2024 Risto Pelkonen –ihmisoikeuspalkinto myönnettiin Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:lle. Palkinnon vastaanotti yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Erkki Tuomioja.

Ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja, professori Liisa Laakso kertoi tämän vuoden palkinnon perusteluista seuraavaa ”nimensä mukaisesti vuonna 2015 perustettu Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys edistää historian tutkimuksen kansainvälistymistä, monitieteisyyttä ja popularisointia. Erilaisia näkemyksiä edustavien historian tutkijoiden vuoropuhelulla sekä tutkimusjulkaisujen ja arkistojen avoimuudella yhdistys pyrkii kasvattamaan historiallista ymmärrystä ja yleistietoa ja niiden kautta voimavaroja ratkaista ja sovitella kansainvälisiä konflikteja ilman väkivaltaa. Tiedeakatemiain ihmisoikeuskomitea palkitsee yhdistyksen työstä, joka vuonna 2024 on entistäkin tärkeämpää. Esimerkkejä historiallisen tiedon manipuloinnista ja välineellistämisestä konfliktien tai viholliskuvien ylläpitämiseksi löytyy läheltä ja kaukaa. Siksi myös historiantutkijoiden mahdollisuudet tehdä riippumatonta tutkimusta ja osallistua poliittiseen keskusteluun ovat vaarassa. Palkinnolla haluamme kannustaa yhdistystä ja sen kansainvälistä Historians without Borders -verkostoa puolustamaan tieteen vapautta ja edistämään tieteentekijöiden ihmisoikeuksia”.

Palkintoteos on taiteilija Sirkku Rosin akvarelli ”Terävä ajatus”. Taiteilijan mukaan ”teoksessa kivi leijuu taivaalla. Kuvassa on illuusio mahdottomasta keveydestä, sillä kivi painaa. Kiven sävyissä näkyy eri aikakausien materiaalikerrokset, ruoste  ja kerrostumat. Silti se on teräväreunainen, skarppi, maan sisästä esiin ponnistanut. Se on hyvin leikkaava ajatus, joka löytää tiensä, ja muistuttaa meitä siitä, että tärkeät huomiot eivät aina ole helppoja ottaa vastaan. Kaikkia kiviä ei ole hiottu valmiiksi käteen sopiviksi”.

Tapahtumassa järjestettiin paneelikeskustelu aiheesta Muuttuva menneisyys ja tieteen vapaus. Puheenjohtajana toimi ohjelmajohtaja Emilia Palonen (Helsingin yliopisto) ja panelisteina  professori emerita Sirkka Ahonen (Helsingin yliopisto), apulaisprofessori Rinna Kullaa (Tampereen yliopisto), vanhempi tutkija Mila Oiva (Tallinnan yliopisto) ja dosentti Oula Silvennoinen (Helsingin yliopisto). Panelistit keskustelivat ihmisoikeuksista, tieteen vapaudesta ja menneisyydestä, sekä historiasta ja muistamisen politiikasta tieteen näkökulmasta. Lisäksi pohdittiin ovatko historiantutkijoiden toimintamahdollisuudet laajentuneet vai kaventuneet viime vuosina ja voidaanko menneisyydestä kirjoittaa ilman ristiriitoja.

Tapahtuman tallenne on katsottavissa täällä: linkki tapahtumaan

Tapahtuman lisätiedot:  linkki tapahtuman ohjelmaan

 

 


Welcome to the Public Symposium of the CAETS 2024 annual
conference in Helsinki.

The Council of Finnish Academies and the Finnish Academy of Technical Sciences are hosting the CAETS 2024 conference which is the annual conference of International Council of Academies of Engineering and Technological Sciences, CAETS (www.newcaets.org).

The theme of the Public Symposium is Carbon Neutral Technologies and Society. The program includes sessions on technical solutions, social and economic impact, and the EU and global perspectives. The Finnish pioneering solutions will be extensively communicated to the audience, e.g., by ExpandFibre, Neste and Solar Foods.

Program structure:

1.7. Cocktail Reception at the Helsinki City Hall
2.7. Public Symposium Carbon Neutral Technologies and Society
      Optional excursion to Suomenlinna sea fortres
3.7. Public Symposium Carbon Neutral Technologies and Society
       Conference Dinner
4.7. Optional excursions organized by ExpandFibre and Solar Foods

The Conference is organized as on-site event. The program and all practical information are available on www.caets2024.org

Registration for the CAETS 2024 annual conference is open at www.caets2024.org/registration.

Please register online by 31 May 2024.

Looking forward to seeing you at the CAETS conference!

CAETS 2024 Organizing Committee

 

EASAC:n tuore raportti osoittaa, kuinka nykyinen yhteiskuntamalli edistää muovin tuotannon, kulutuksen ja ympäristöön päätyvän muovijätteen nopeaa kasvua. Raportti tuo esiin muovikriisin taustalla vaikuttavia syitä ja korostaa tutkimustiedon tärkeyttä kansainvälisen muovisopimuksen laatimisessa. Mikäli nykyiset toimintatavat jatkuvat ennallaan, globaalin muovijätteen määrän odotetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä.

EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC (European Academies’ Science Advisory Council) julkaisi raportin Towards a Plastics Treaty, joka korostaa kansainvälisen muovisopimuksen merkitystä muovikriisin ratkaisemiseksi. Muovisopimuksen odotetaan sisältävän määräyksiä muovijätteen vähentämiseksi ympäristöystävällisen keräämisen, lajittelun ja käsittelyn kautta sekä edistävän muovijätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, jotta muovin pääsy ympäristöön voitaisiin estää.

”Neuvottelijoiden on käsiteltävä koko järjestelmää koskevia ongelmia” toteaa EASAC:n ympäristöasioiden ohjausryhmän puheenjohtaja professori Michael Norton. ”Se vaikuttaa haitallisesti kaupallisiin etuihin eikä tule olemaan helppo tehtävä. Kuitenkin ympäristön, biodiversiteetin ja ihmisten terveyden suojelemiseksi muovisopimuksen tulisi lopettaa jatkuva muovintuotannon kasvu ja pyrkiä sen sijaan hillitsemään sitä.”

Kiertotalous vähentää muovinkulutusta

2000-luku tullaan todennäköisesti muistamaan ”muovin aikakautena”. Maapallo on kirjaimellisesti hukkumassa muoviin, ellei nykyisiä toimintatapoja muuteta. OECD:n mukaan globaalin muovijätteen määrän odotetaan lähes kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä ilman radikaaleja toimenpiteitä.

EASAC varoitti jo vuonna 2020 julkaisemassaan raportissa Packaging Plastics in a Circular Economy, että nykyiset keinot ovat riittämättömiä ratkaisemaan kasvavan muovin käytön ongelmia. Muovijätteen vähentämiseksi edellytettiin perustuvanlaatuista yhteiskuntajärjestelmän muutosta.

EASAC:n ympäristöasioiden ohjausryhmän toisen puheenjohtajan professori Andràs Bàldin mukaan: ”Muovit eivät hajoa; ne vain murenevat pienemmiksi paloiksi eivätkä hajoa luonnollisesti. Samalla syntyneet mikro- ja nanopartikkelit ovat levinneet kaikkialle maapallolla ja niitä löytyy myös kehostamme. Vaikka muovisaastumisen tuhoisat vaikutukset merielämään ovat hyvin ilmeiset, emme vielä pysty arvioimaan omaa altistumisriskiämme muovisaasteelle.”

Jotta kansainvälinen muovisopimus tuottaisi tuloksia, EASAC kannattaa systeemistä lähestymistapaa muovin tuotannon ja kulutuksen määrän vähentämiseksi varmistaen, että kaikki muovit ovat uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia, ja että muoveja pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Tutkimuksien mukaan vähentämällä kysyntää 30 % ja nostamalla kierrätysastetta 20 % voitaisiin muovijätettä vähentää 80 % vuoteen 2040 mennessä.

Tiedeperusteiset suositukset kansainvälisen muovisopimuksen laatimiseksi

Raportissa esitetään kymmenen suositusta, joita voidaan käyttää pohjana kansainvälisen muovisopimuksen laatimisessa. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää muovin primäärituotantoa, jotta muovin kokonaiskysyntä, tarve ja käyttö pakkausmateriaalina vähenisi. Toisena päätavoitteena kiertotalouden edistämiseksi on varmistaa, että kaikki muovit ovat uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai kompostoitavia.

Muita suosituksia ovat:

  • Uuden tuotetun muovin markkinahintaan sisällytetään kaikki yhteiskunnalle haitalliset kustannukset.
  • Tuotteiden suunnittelijoiden sekä jälleenmyyjien vastuuta tulee lisätä, jotta kuluttajien ostokäyttäytymistä voidaan muuttaa kertakäyttökulttuurista kestävämpään suuntaan.
  • Tuottajien vastuuta tulee laajentaa kattamaan kaikki jätehuoltoon liittyvät kustannukset.
  • Tarkoituksellinen mikromuovien lisääminen tuotteisiin tulee kieltää.
  • Muovituotteiden turvallisuuden, kestävyyden ja kunnostettavuuden lisäämiseen tulee sitoutua.
  • Yrityksiä tulee kannustaa yhteistyöhön toimitusketjun eri toimijoiden kanssa.
  • Biohajoavien tuotteiden osalta vaaditaan elinkaarianalyysiä ja asianmukaisia biohajoavuusstandardeja.
  • Muovijätteen vienti OECD:n jäsenmaiden ulkopuolelle tulee sallia ainoastaan maihin, jotka käsittelevät jätteitä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Lue raportti: EASAC Commentary: Towards a Plastics Treaty

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.

 

Suomen Tiedeakatemiain Risto Pelkonen -ihmisoikeuspalkinto myönnetään keväällä 2024 aktiivisesta työstä tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi. Kolmannen kerran jaettava ihmisoikeuspalkinto on nimetty Suomen arkkiatri Risto Pelkosen mukaan. Pelkonen on yksi Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitean perustajajäsenistä. Viime vuonna palkinto myönnettiin Suomen Kansallisteatterille näytelmästä Dosentit. Lue lisää viime vuoden voittajasta uutisestamme.

Palkinnon kriteerit:

  • Palkinto voidaan myöntää henkilölle, yhteisölle tai organisaatiolle aktiivisesta toiminnasta tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ja tieteen vapauden edistämiseksi.
  • Palkittavan tahon toiminta voi olla paikallista tai kansainvälistä, tiedeyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella tapahtuvaa;
  • toiminta voi olla tieteentekijöiden ihmisoikeuksien ­– kuten sananvapauden – vaalimista tai toimintamahdollisuuksien ja monialaisen tieteellisen tiedon saatavuuden ja tuottamisen turvaamista;
  • toiminta voi olla ihmisoikeusloukkauksiin ripeää puuttumista tai kamppailua syrjinnän monia eri muotoja vastaan;
  • toiminta voi vastustaa tieteentekijöiden maalittamista, vihapuhetta tai tieteellisen tiedon ja tiedeyhteisön halventamista.

Ihmisoikeuskomitea ottaa vastaan ehdotuksia keväällä 2024 palkittavasta tahosta. Ehdotukset perusteluineen voi toimittaa osoitteeseen humanrights@academies.fi 29.2.2024 mennessä.

Kaarle Hämeri (vas.), Paavo-Petri Ahonen, Paula Kivimaa, Petteri Taalas ja Annukka Santasalo-Aarnio.

 

Suomen Tiedeakatemiat järjesti Paasitornissa 16.11.2023 seminaarin Tiede ja vihreä siirtymä. Kutsutilaisuuteen osallistui kansalliskomiteoiden jäseniä, Suomen Tiedeakatemiain kansainvälisiä edustajia ja sidosryhmien jäseniä.  

Seminaarissa oli tarjolla useita kiinnostavia puheenvuoroja erilaisista ratkaisuista vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansalliskomiteoiden edustajien esityksissä kuultiin kestävästä kehityksestä ja vihreästä kemiasta, tuulivoimasta jäätyvillä merialueilla ja ravitsemussuosituksista. Paneelikeskustelussa Vihreä siirtymä ja tieteen keinot käsiteltiin muun muassa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen erilaisia näkökulmia aiheeseen sekä tieteiden välisen yhteistyön merkitystä. Tilaisuudessa yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä puhujille että panelisteille.

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Vihreä siirtymä on välttämätön, sillä luonnonvarojen liikakulutus on johtanut ilmasto- ja luontokriisin pahenemiseen. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vihreän siirtymän onnistuneeseen toteutumiseen tarvitaan tieteellistä tutkimusta, tieteiden välistä yhteistyötä, elinkeinoelämän tukea ja poliittista tahtoa. 

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä. 

 

Ohjelma

Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja, professori Kimmo Kaski, Suomen Tiedeakatemiat

Avauspuheenvuoro, professori Anna Mauranen, Suomen Tiedeakatemiat

Kestävä kehitys ja vihreä kemia, professori Timo Repo (HY), Suomen kansallinen kemian komitea

Tuulivoima jäätyvillä merialueilla, professori Arttu Polojärvi (Aalto), Polaarialueiden tutkimuksen kansallinen komitea

Ravitsemussuositukset ja vihreä siirtymä, professori Ursula Schwab (UEF), Suomen kansallinen ravitsemustieteen komitea

Paneelikeskustelu: Vihreä siirtymä ja tieteen keinot.

Moderaattori kansleri Kaarle Hämeri, Helsingin yliopisto
Panelistit: professori Petteri Taalas (WMO), opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen (OKM), tutkimusprofessori Paula Kivimaa (SYKE) ja apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarnio (Aalto)

 

ALLEA on julkaissut päivitetyn tutkimuseettisen ohjeistuksen ”The European Code of Conduct for Research Integrity”. Päivitettyä ohjeistusta laatineen ryhmän puheenjohtajana toimi Suomen Tiedeakatemiain edustaja kansleri emerita Krista Varantola, joka on myös ALLEAn tutkimusetiikan pysyväiskomitean jäsen.

ALLEA (All European Academies) julkaisi kesäkuussa tutkimuseettisen ohjeistuksen ”The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised Edition 2023”. Ohjeistus toimii hyvän tutkimuskäytännön puitedokumenttina ja koskee kaikkia tieteenaloja. Nyt julkaistu ohjeistus on päivitetty vuoden 2017 versiosta. EU edellyttää, että kaikki sen tutkimusohjelmista rahoitusta saavat tahot sitoutuvat toiminnassaan soveltamaan kyseistä ohjeistusta. Ohjeistusta päivitetään säännöllisesti ajankohtaisten aiheiden osalta, jotta se toimisi myös jatkossa tutkimusyhteistyön apuvälineenä kohti hyvää tutkimuskäytäntöä. Tutkimusyhteistyö käsittää laajan joukon sidosryhmiä, joita kuultiin ohjetta päivitettäessä ja joiden kommentit otettiin tarkasti huomioon lopullisessa versiossa.

”The European Code of Conduct for Research Integrity” (ECoC) käsittelee tutkimusta tekevien ja muiden tutkimustyöhön vaikuttavien toimijoiden ammatillisia, oikeudellisia, yhteiskunnallisia, eettisiä ja moraalisia vastuita tutkimusympäristöissä. Vastuullisia toimijoita ovat paitsi tutkijat ja tutkimusryhmät myös tutkimusta harjoittavat organisaatiot, tutkimuksen rahoittajat sekä arviointikriteereistä ja rahoitusperusteista päättävät tahot. Ohjeistuksen tavoitteena on edistää vastuullisia tutkimuskäytäntöjä ja toimia puitedokumenttina tiedeyhteisön toiminnan sääntelyssä. Myös Suomen tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatima tutkimuseettinen ohjeistus (HTK-ohje, TENK 2023) on linjauksiltaan sopusoinnussa ECoC-ohjeen kanssa.

Tutkimuseettisen ohjeistuksen noudattamiselle on keskeinen rooli tutkimusjärjestelmän ja sen tulosten luotettavuuden ja laadun takaamiseksi. Hyvät tutkimuskäytännöt perustuvat tutkimusetiikan perusperiaatteisiin. Ne ohjaavat yksilöitä, laitoksia ja organisaatioita heidän työssään sekä heidän toimiessaan käytännön, eettisten ja älyllisten haasteiden parissa.

”ALLEAn päivitetty tutkimuseettinen ohjeistus painottaa koko tutkimusyhteisön vastuuta eettisten periaatteiden edistämiseksi tutkimusta ohjaavissa käytännöissä. Ohjeen tarkoitus on kehittää tutkimuskulttuuria ja tutkimusympäristöjä tutkimustyön ehdoilla kohti laadullisempaa suoritusarviointia ja kokonaisnäkemystä. Tämä uudistus on vahvasti myötätuulessa Euroopassa Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA) -yhteistyön merkeissä”, Varantola toteaa.

Suomen Tiedeakatemiain edustaja kansleri emerita Krista Varantola on ALLEAn tutkimusetiikan pysyväiskomitean jäsen. Hän on toiminut myös ALLEAn hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2018–2020.

ALLEAn tutkimuseettiseen ohjeistukseen voi tutustua täällä: https://allea.org/wp-content/uploads/2023/06/European-Code-of-Conduct-Revised-Edition-2023.pdf

Euroopan nykyisellä elintarvikejärjestelmällä on merkittävä vaikutus ympäristöön, ja samanaikaisesti huonolaatuinen ruokavalio liittyy sairauksien, lihavuuden ja ylipainon riskitekijöihin. SAPEA:n julkaisema raportti ”Towards sustainable food consumption” tarjoaa päättäjille neuvoja siitä, miten ruoankulutusta voidaan muuttaa kohti terveellisempää ja kestävämpää suuntaa.

SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) esittää tuoreimmassa raportissaan Euroopan Unionin päättäjille perustutkimukseen nojaavia toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kuluttajien terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja. Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan kuluttajat eivät voi yksinään olla vastuussa siirtymisestä kestävämpään ruoankulutukseen. Tarvitaan muutoksia ruoan tuotanto-, jakelu- ja kulutustavoissa, jotta terveellinen ja ekologisesti kestävä ruoka voisi olla kuluttajille sekä helppo että taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.

”Toimintaperiaatteiden tulisi kohdistua koko ruokaympäristöön, kaikkialle, missä ruokaa hankitaan, syödään ja siitä keskustellaan, kuten kauppoihin, ravintoloihin, koteihin, kouluihin ja työpaikoille, ja enemmän myös digimediaan”, kertoo tieteellistä näyttöä tarkastelleen SAPEA:n työryhmän puheenjohtaja, professori Erik Mathijs. Lisäksi hän mainitsee, että aiheen monimutkaisuuden vuoksi tieteellisen näytön seuraaminen päätöksenteossa on tärkeää. 

Euroopan elintarvikejärjestelmän vaikutukset

Nykyisellä elintarvikejärjestelmällä on laaja-alaisia haitallisia vaikutuksia sekä ympäristölle että terveydelle. Ympäristövaikutuksista voidaan mainita biologisen monimuotoisuuden väheneminen, rehevöityminen, vesistöjen kuormitus, maaperän heikentyminen ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Samalla terveysvaikutusten taustalla vaikuttavat epäedulliset ruokavalinnat, jotka lisäävät sairauksien, liikalihavuuden ja ylipainon riskiä.

Kestävän elintarvikejärjestelmän saavuttamiseksi on olennaista luoda ympäristö, jossa kaikki sidosryhmät voivat yhteistyössä pyrkiä kohti yhteisiä päämääriä noudattaen oikeudenmukaisia pelisääntöjä. Tutkijoiden mukaan tämä lähestymistapa voi merkittävästi vähentää vastustusta, erityisesti suurten yksityisten sektorien osalta, jotka hyötyvät nykyisestä järjestelmästä.

Suorat toimenpiteet vaikuttavat tehokkaasti

SAPEA:n raportissa päättäjille esitetyt suositukset kattavat monipuolisesti eri osa-alueita ruoankulutuksen ympärillä. Esimerkiksi elintarvikkeiden hinnoittelua, terveellisten vaihtoehtojen näkyvyyttä, ravintokoostumusten parantamista ja pakkausmerkintöjen selkeyttämistä pidetään keskeisinä keinoina, joilla ohjataan kuluttajien ruokavalintoja. Lisäksi raportissa korostetaan sosiaalisen ympäristön vaikutusta kuluttajien ostopäätöksiin.

Sokeriverot, lihaverot ja ympäristövaikutuksiin perustuva ruoan hinnoittelu sekä terveellisten ja kestävien vaihtoehtojen alhaisemmat verot, muodostavat suoria ja tehokkaita toimenpiteitä. Terveyttä edistävät ravintovaihtoehdot tulisi sijoittaa näkyville paikoille, kun taas epäterveellisten ja kestämättömästi tuotettujen elintarvikkeiden markkinointia tulisi rajoittaa. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tarjontaa lisäämällä ja epäterveellisten rasvan, sokerin ja suolan määrää vähentämällä saavutetaan tuloksia ainoastaan pakollisten ja kattavien toimenpiteiden myötä, sillä vapaaehtoiset sopimukset ovat osoittautuneet vähävaikutteisiksi. Lisäksi kuluttajien ruokailutottumuksiin voidaan vaikuttaa elintarvikkeiden terveysvaikutuksia selventävien pakkausmerkintöjen avulla ja hyödyntämällä digitaaliteknologiaa sosiaalisena välineenä terveellisen syömisen edistämisessä.

Lue koko raportti täältä: https://sapea.info/topic/food-consumption/

SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta tieteellisen neuvonnan ryhmä (Group of Scientific Advisors) antaa suosituksia Euroopan komissiolle. Suomen Tiedeakatemiat nimittää SAPEA:an ja muihin kansainvälisiin tieteen yhteistyöjärjestöjen työryhmiin suomalaisia tutkijoita, ja vahvistaa näin suomalaisen tutkimuksen vaikutusta kansainvälisesti. 

 

 

EASACin jäsenakatemioiden uusin raportti ”Kaasun tulevaisuus” tarkastelee maakaasusta luopumista ja sen korvaamista kestävillä energiaratkaisuilla. Raportti tarjoaa tutkimukseen perustuvia politiikkasuosituksia kaasumaisten polttoaineiden käytön sääntelemiseen siirryttäessä hiilipäästöttömään, turvalliseen ja kohtuuhintaiseen Euroopan Unionin (EU) energiajärjestelmään vuoteen 2050 mennessä.

EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin EASAC on julkaissut Kaasun tulevaisuus -tutkimusraportin. Uusi raportti korostaa suurelta osin kirjaamattomien metaanivuotojen merkitystä ilmaston lämpenemiselle koko maakaasun toimitusketjussa. Maakaasu eli metaani ei lopulta ole päästöiltään puhtaampaa kuin muut fossiiliset polttoaineet, ja sen käyttäminen hiilen tai öljyn sijasta vähentää kasvihuonevaikutuksia hyvin vähän. Päättäjien, energiatoimittajien, energiankäyttäjien ja rahoitusalan tulisi toimia yhdessä varmistaakseen riittävän puhtaan energian saanti ja samalla luopua nopeasti maakaasun käytöstä yhdessä muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.

”Suomessa on paljon hankkeita, joissa on tarkoitus tuottaa synteettistä metaania. Sen ilmastovaikutus on täysin sama kuin maakaasun, jos vuotoja ja palamista ei hallita lähes täydellisesti”, kommentoi tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen, yksi uuden raportin kirjoittajista.

Maakaasun hiilidioksidipäästöt muodostivat lähes neljänneksen EU:n energia-alan hiilidioksidipäästöistä vuonna 2021. Myös maakaasun metaanipäästöt ovat merkittäviä, mutta niitä ei seurata riittävästi. EU:ssa maakaasua käytetään ennen kaikkea rakennusten lämmitykseen, sähköntuotantoon sekä teollisuuden prosessien lämmitykseen ja kemiallisten prosessien raaka-aineena. Edessä on energiasiirtymä, jossa maakaasun käyttöä tulee korvata kestävillä energiaratkaisuilla heikentämättä rakennusten, sähköntuotannon, teollisuuden ja liikenteen energian toimitusvarmuutta ja kohtuuhintaisuutta. Vain näin voidaan saavuttaa EU:n tavoite nollapäästöistä vuoteen 2050 mennessä.

Raportti on laadittu 28 jäsenisen EASAC-akatemioiden yhteistyönä. Suomen Tiedeakatemiain nimittämistä asiantuntijoista professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta toimii ESACin energiapaneelin puheenjohtajana ja tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta osallistui raportin laatineeseen työryhmään.

”Venäjän aloittama hyökkäyssota ja sitä seuranneet EU:n pakotteet ovat nostaneet entisestään maakaasuun tuontienergiana liittyviä saatavuusriskejä, mikä on tehnyt aiheesta ennakoituakin kriittisemmän. Maakaasun korvaamiseen liittyvät näkökulmat ja raportin suositukset ovat ehdottomasti olennaisia myös Suomen energiajärjestelmän kannalta” Pesonen toteaa.

Raportti tarjoaa viestejä poliittisille päättäjille, jotka hakevat kiireellisesti ratkaisuja niin luotettavien ja kohtuuhintaisten energiapalveluiden ylläpitämiseen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tärkeintä päättäjille on tunnistaa keskeiset kysymykset ja arvioida maakaasun korvaamista uusiutuvalla sähköllä ja muilla kaasumaisilla polttoaineilla. Lisäksi tulee tarkastella kaasun käytön merkitystä EU:n ilmastolain yhteydessä ja sitoumuksessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Haasteena on myös puhdistamattomasti tuotetun maakaasun asteittainen käytön lopettaminen EU:ssa sovitun ajanjakson kuluessa ilman, että yleinen energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus estyy energian kuluttajille ja yrityksille.

Tutkimukseen perustuvia suosituksia päättäjille

Kaasun tulevaisuutta koskevat EASACin viestit EU:n päättäjille, sijoittajille ja muille sidosryhmille käsittelevät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energian toimitusvarmuutta ja kohtuuhintaisuutta. Euroopan komissio on jo tehnyt ehdotuksia joidenkin menettelytapojen käsittelemiseksi, joten osa EASACin viesteistä liittyy jo meneillään oleviin keskusteluihin.

Raportissa nostetaan esille kuusi keskeistä suositusta kestävien energiaratkaisujen saavuttamiseksi. Ensimmäinen suositus on energiatehokkuuden parantaminen vähentämällä energian tarvetta rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä. Toisena raportti mainitsee maakaasun, kivihiilen ja öljyn käytön asteittaisen luopumisen mahdollistamiseksi tulisi rakentaa lisää uusiutuvaa sähköä tuottavia laitoksia ja sähkönjakelun infrastruktuuria. Energiavarmuuden varmistamiseksi EU:ssa tulisi tuottaa kestäviä teknologioita ja monipuolistaa kriittisten raaka-aineiden ja kestävien polttoaineiden tarjontaa.

Raportti nostaa esille myös uusien Euroopassa yleisten kaasukäyttöisten lämminvesivaraajien asentamiskiellon rakennuksiinniiden korkean maakaasun kulutuksen vuoksi. Kaasukäyttöisten varaajien sijaan asukkaiden ja omistajien tulisi suosia uusiutuvaa sähköä tai kaukolämpöä käyttäviä lämpöpumppuja. Lisäksi toimenpiteinä ehdotetaan vähävaraisten kotitalouksien ja yritysten energiatukea sekä lisää ja uudelleenkoulutettua työvoimaa kestävien energiateknologioiden kehittämiseen ja polttoaineiden tuottamiseen.

Lue raportti: https://easac.eu/publications/details/future-of-gas

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.