Maatalous on pääsyy metsäkatoon maapallolla ja ruokajärjestelmät ovat vastuussa kolmanneksesta kasvihuonepäästöjä. Euroopan tiedeakatemioiden EASAC:n raportin mukaan siirtyminen kestävään maatalouteen sisältää lupaavia avaimia ilmastoriskien vähentämiseen samalla kun voidaan tarjota ruokaa maailman kasvavalle väestölle ja lisätä biologista monimuotoisuutta.
EASAC:n raportti: Regenerative agriculture in Europe
”Perinteisellä laajamittaisella maataloudella on erittäin haitallisia vaikutuksia maaperään. Maaperän köyhtyminen ja kasvi- ja eliölajien väheneminen Euroopassa on vakava ongelma”, selittää professori Thomas Elmqvist, yksi EASAC:n kestävää maataloutta käsittelevän tieteellisen analyysin tekijöistä. Raportti osoittaa, että biologisen monimuotoisuuden palauttaminen maaperään – etenkin niityille – voi lisätä dramaattisesti maaperän kykyä sitoa ja varastoida hiiltä.
Raportin laatineessa työryhmässä olivat mukana professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta.
"Sahaamme oksaa, jolla istumme"
Vaikka maatalous on vastuussa kolmannesta maailman hiilidioksidipäästöjä, se on erittäin herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten lämpötilan ja sateiden muutoksille. Yhä useammat maanviljelijät ja erityisesti pienviljelijät – jotka tuottavat noin kolmanneksen maailman ruoasta – kamppailevat sadon ja karjan menetysten kanssa samalla, kun he yrittävät sopeutua muuttuvan ilmaston aiheuttamiin epäsäännöllisiin sääoloihin. ”Sahaamme oksaa, jolla istumme”, sanoo Orsolya Valkó Unkarin ekologian ja kasvitieteen instituutista.
Tarve suojella elintarviketuotantoa
”Näyttää siltä, että nykyisten teollisten viljelykäytäntöjen ylläpitäminen ei ole vaihtoehto pyrittäessä turvaamaan ravinnonsaanti maapallon kasvavalle väestölle”, kertoo Elmqvist. ”Meillä on noin vuosikymmen aikaa massiiviseen muutokseen. Teollisuusviljelijät on saatava mukaan. Viime kädessä voimme suojella elintarviketuotannon mittakaavaa vain siirtymällä määrän korostamisesta laadun ja ravintoarvon korostamiseen.”
Ei ristiriitaa nykyaikaisten kasvien ja eläinten jalostustekniikoiden kanssa
EASAC:n tulokset osoittavat, että monet analysoiduista käytännöistä osoittavat synergiaa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä biologisen monimuotoisuuden lisäämisen välillä, mutta niillä ei ole suuria kielteisiä vaikutuksia elintarviketuotantoon pitkällä aikavälillä.
Tieteentekijät korostavat, että kestävä maatalous ei ole ristiriidassa nykyaikaisen kasvinjalostustekniikan, maanmuokkauksen, mineraalilannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön kanssa. Sen sijaan se tähtää rajoitettuun, kohdennetumpaan käyttöön. Esimerkiksi kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää käyttämällä biologisia vaihtoehtoja, mm. geenimuokattuja viljelykasveja, jotka ovat taudinaiheuttajille vastustuskykyisiä.
Planeetan tehokkain hiilidioksidin talteenottovarasto
Kestävä maatalous voi viedä suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja sitoa sen takaisin maaperään. ”Monet kenttäkokeet osoittavat, kuinka hyvä maaperän varastointikyky on. Jos haluamme paitsi säilyttää biologisen monimuotoisuuden, laajentaa elintarviketuotantoa ja samalla torjua ilmastonmuutosta, kestävälle maataloudelle ei ole vaihtoehtoa”, Valkó linjaa.
EU:n ja kansallisten hallitusten on terävöitettävä toimintaansa
EASAC suosittelee jäsenvaltioita asettamaan kestävän maatalouden etusijalle pannessaan täytäntöön uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa. Tämä sisältää viljelykasvien monipuolistamisen, monivuotisten viljelykasvien käyttöönoton, peltometsäviljelyn ja väliviljelyn laajentamisen, viherpeitteen säilyttämisen pelloilla kaikkina vuodenaikoina ja maanmuokkauksen vähentämisen.
Mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti Euroopan unionin biologista monimuotoisuutta ja maalta pöytään -strategiaa kohtaan askelina oikeaan suuntaan, mutta korostetaan, että hallitukset ovat toistaiseksi tehneet vain vähän niiden toteuttamiseksi. ”Tarvitsemme terävää politiikkaa ja taloudellisia instrumentteja”, Elmqvist painottaa. ”Tilan mittakaavaan kohdistaminen ei ole riittävää. Rahoitusohjelmien pitäisi hyödyttää myös maisemia koordinoidusti hoitavien viljelijöiden yhteisöjä ja yhdistyksiä.”
European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.
