Arkistot: Uutiset

Vety on tärkeä vaihtoehto niille talouden sektoreille, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. ”Vetyenergia voi vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, mutta ilmastohyödyt jäävät vähäisiksi, jos fossiilista polttoainetta käytetään vedyn tuottamiseen”, EASAC:n energiaohjelman johtaja William Gillet huomauttaa. ”EU:n tulee lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen. Nopeasti kasvava vedyn tarve täytyy täyttää käyttämällä sertifioitua, uusiutuvaa sähköä.”

EASAC:n osallistuu tuorella kommentaarillaan keskusteluun EU:n vetystrategiasta, josta kansalliset hallitukset ja europarlamentaarikot parhaillaan keskustelevat. On paljon energiaa käyttäviä sektoreita, kuten laivat, rekat, lentokoneet ja terästuotanto, joissa öljyä tai hiiltä ei voi helposti korvata sähköenergialla, kommentaarissa taustoitetaan. Ollakseen ilmastoneutraaleja, ne tarvitsevat polttoainetta, jota voi joko kuljettaa (öljy, bensiini) tai jonka avulla rautamalmin voi muuntaa teräkseksi korkeassa lämpötilassa (hiili).

EU:n tulee lopettaa fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen

Kasvava tarve tuottaa vetyä ja synteettisiä polttoaineita vaatii paljon uusiutuvaa sähköenergiaa. Eurooppa tulee tarvitsemaan muualta tuotavaa energiaa, ja sen tulee edesauttaa uusiutuvan vetyenergian tuotantoa esim. kehittyvissä maissa, kommentaarissa todetaan.

EASAC kehottaakin EU:ta lakkauttamaan sellaiset tuet, verot, sakot ja kannustimet, jotka edesauttavat fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ”Suora ja epäsuora tuki fossiilisten polttoaineiden käytölle antaa vääriä signaaleja. EU:n tulee tarkistaa hiilen hinnoittelu ja päästökauppadirektiivi rakentaakseen markkinoiden luottamusta uusiutuvaa sähköä ja vetyenergiaa kohtaan. Jotta päästäisiin tavoitteisiin hiilineutraaliudesta, EU:n tulisi ottaa globaalia johtajuutta uusiutuvan vetyenenergian tuotannossa.”

Paikalliset tuottajat ja markkinat huomioitava

Hajautetulla tuotannolla on sähköntuotannossa aiempaa merkittävämpi rooli. Vetyenergian käyttöönotossa tulee omaksua vaiheittainen lähestymistapa ja hyödyntää paikallisia tuottajia ja huomioida paikalliset markkinat. “Koska synteettisten polttoaineiden käyttö on vähemmän tehokasta kuin sähkön käyttäminen suoraan tai akkujen lataamiseen, vetyenergiaa tai synteettisiä polttoaineita tulisi käyttää ainoastaan, kun sähkön käyttö ei ole mahdollista”, Gillet muistuttaa.

EASAC:n kommentaari: Hydrogen and Synthetic Fuels

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.

Monet niistä Euroopan maista, jotka mielletään onnistuneen ilmastonsuojelun maiksi, ovat sitä suurelta osin biomassan ansiosta. Tilanne saattaa näyttää erilaiselta tulevaisuudessa, kun päästökauppaan liittyvät hiilipäästöjen laskentatavat korjataan, huomauttaa European Academies Science Advisory Council (EASAC).

”Metsäbiomassan luokittelulla uusiutuvaksi luonnonvaraksi on nurinkurinen vaikutus ilmastoon. Suuri osa Euroopassa käytettävästä biomassasta on kaikkea muuta kuin hiilineutraalia. Tämänhetkiset päästökauppaan liittyvät laskentatavat sallivat sen, että jotkin voimalaitokset ja maat näyttäytyvät harhaanjohtavasti ilmastonsuojelun edelläkävijöinä”, huomauttaa EASAC:n ympäristöohjelman johtaja, professori Edward Norton.

EASAC:n ja monien muiden tutkijoiden mukaan hiilen korvaaminen biomassalla ei suinkaan vähennä, vaan voi jopa lisätä päästöjä ilmakehään, kun huomioidaan koko prosessin elinkaari. ”Negatiivinen vaikutus ilmakehässä voi säilyä vuosikymmeniä. Samalla vaarannamme Pariisin sopimuksen mukaiset ilmastotavoitteet”, Norton selittää. ”Tämänhetkiset hiilen laskennan menetelmät eivät huomioi metsäbiomassaa. Ei pitäisi olla mahdollista, että miljoonien tonnien hiilimäärä jää rekisteröimättä päästöksi.”

Tutkijat kehottavat EU:n lainsäätäjiä ottamaan käyttöön vaatimuksen biomassavoimaloiden nettohiilipäästöjen laskemisesta ja ilmoittamisesta päästökauppajärjestelmässä. Järjestelmää tulee EASAC:n mukaan uudistaa siten, että todelliset hiilidioksidipäästöt ilmakehään otetaan huomioon. Tämä edellyttää hiilen nk. takaisinmaksuajan laskemista jokaisen biomassaa käyttävän laitoksen ja tuotantoketjun osalta. ”Koska viimeaikaisten arvioiden mukaan 1,5 asteen lämpötilan nousu tapahtuu 10-20 vuoden kuluessa, hyväksyttävä takaisinmaksuaika ei saisi olla pidempi kuin 5 tai 10 vuotta”, Norton arvioi.

”Olettaisin toimintatavan muutoksella olevan merkittäviä vaikutuksia paljon biomassaa käyttäviin maihin, kuten Tanskaan, Viroon, Suomeen, Ruotsiin, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Nämä maat haastetaan nyt etsimään ilmastoystävällisempiä tapoja käyttää biomassaa. Erittäin tärkeää olisi suunnata julkista rahoitusta ilmastoystävällisen teknologian kehittämiseen”, Norton painottaa.

Lue myös aiemmin verkkosivuillamme julkaistu artikkeli Metsäpohjaisen bioenergian laajentunut käyttö vaarantaa YK:n ilmastotavoitteet.

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.

Tiedeakatemioiden yhteistyöverkoston InterAcademy Partnershipin (IAP) julkilausumassa vedotaan rakenteellista rasismia ja syrjintää vastaan. ”George Floydin väkivaltainen kuolema ja sitä seuranneet tapahtumat ovat toimineet muistutuksena rakenteellisesta rasismista yhteiskunnassamme. Rasismin ongelma ei koske ainoastaan Yhdysvaltoja, vaan suurinta osaa maailman maita.”

IAP kertoo julkilausumassaan olevansa tietoinen tiedeyhteisön erityisestä roolista rasismin kitkemisessä. ”Yhteistyökumppanimme ympäri maailman ovat sitoutuneet kitkemään rasismia ja syrjintää. Yhteistyö tiedeakatemioissa ja niiden välillä perustuu tieteellisiin ansioihin, ja pidämme huolta monimuotoisuudesta organisaatiossamme.”

Tämänhetkinen COVID-19-viruksen aiheuttama pandemia on nostanut esiin silmiinpistäviä epäsuhtia esimerkiksi hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa. IAP ja sen jäsenakatemiat vaativatkin tilanteen korjaamista ja sitoutuvat lisäämään dialogia Maailman Terveysjärjestön ja YK:n kanssa. ”Taistelemme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa kaikkia kohdellaan puolueettomasti ja jossa kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet. Tiedeakatemioilla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että tiede palvelee kansalaisia kattavasti ja oikeudenmukaisesti.”

IAP:n ohjausryhmän jäsenten allekirjoittama julkilausuma on luettavissa IAP:n verkkosivuilta.

Asiantuntijat varoittavat malttamattomuudesta regeneratiivisen eli kudosta korjaavan lääketieteen sovellusmahdollisuuksia kohtaan. Osa lupiin liittyvistä säädöksistä on liian sallivia, EASAC:n ja FEAM:n yhteisessä raportissa Challenges and potential in regenerative medicine todetaan. Raportin laatineessa työryhmässä oli mukana professori Riitta Seppänen-Kaijansinkko Helsingin yliopistosta.

Kudosteknologia on ala, jossa pyrkimyksenä on säilyttää kudoksen muoto ja toiminta. Tämä voidaan toteuttaa soluja ja kudoksia muokkaamalla käyttäen hyväksi myös geenejä, pieniä lääkemolekyylejä, kasvutekijöitä ja kolmiulotteisia tukirakenteita. Etenkin kasvot ja kallo sekä niidet monet toiminnot ovat haastavia korjattavia.

Löyhät lupaprosessit voivat vaarantaa potilasturvallisuuden

Kudosteknologian odotetaan kehittyvän lähivuosina nopeasti. ”Tämä herättää toiveita potilaissa ja biotekniikan teollisuudessa, minkä seurauksena toimintaa säätelevillä viranomaisilla on paine vauhdittaa kantasoluihin liittyviä lupaprosesseja. Potilaiden turvallisuus voi vaarantua,” varoittaa professori Giulio Cossu Manchesterin yliopistosta.

”Seisomme nyt kynnyksellä, jossa monien perinnöllisten ym. sairauksien parantaminen saattaa olla pian mahdollista. Tietoa ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi, varsinkin kun on kyse monen geenin aiheuttamasta tai hankitun rappeuman hoidosta.”

Epäeettisiä lupauksia ihmeparantumisista

Regeneratiivisen lääketieteen avulla voidaan löytää parannuskeinoja sairauksiin, joihin ei ole vielä hoitoa. Koska tutkimus on kesken, kosmeettisten sovellusten kehittely on tällä hetkellä sopimatonta, raportissa todetaan.

Esimerkiksi ihovaurioita on onnistuttu korjaamaan hoitojen avulla. Akatemiat kuitenkin varoittavat sääntelyn ulkopuolella toimivista klinikoista, jotka tarjoavat taloudellisen voiton toivossa lääketieteellisiä hoitoja ja tuotteita, joiden taustalla on vain vähän tieteellistä testausta. Tuotteet voivat olla tehottomia, huomauttaa EASAC:n biotieteiden ohjelman johtaja Robin Fears.

Tiedeakatemiat kannustavat EU:ta asettamaan potilasturvallisuuden ensisijaiseksi ja vastustamaan vauhdittamisen painetta. ”EU:lla on kansallisten tahojen valvojana ja globaalina toimijana erittäin tärkeä rooli. Lupakäytäntöjen tulee olla läpinäkyviä ja niiden tulee perustua tieteellisesti todistettuun tietoon”, professori Cossu muistuttaa.

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on antaa eurooppalaisten päättäjien ja vaikuttajien käyttöön puolueetonta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. The Federation of European Academies of Medicine (FEAM) on Euroopan lääketieteen alojen tiedeakatemioiden eurooppalainen yhteistyöorganisaatio.

Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.

Ilmastokasvatuksen tulisi keskittyä ilmastonmuutoksen syiden lisäksi lieventämisen ja sopeutumisen näkökulmiin, linjataan ALLEA:n raportissa. Ymmärrystä tulisi lisätä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventäminen on välttämätöntä paitsi tulevien sukupolvien, myös haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisryhmien kannalta.

ALLEA:n raportti A snapshot of Climate Change Education Initiatives in Europe: Initial findings and implications for future Climate Change Education sisältää suosituksia, jotka perustuvat ALLEA:n toteuttamaan kyselytutkimukseen ja tiedekasvatustyöryhmän arvioon. Työryhmätyöskentelyssä oli mukana professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta. Raportissa suositellaan mm. seuraavia toimia:

• Tietoa olemassa olevista laadukkaista ilmastokasvatuksen menetelmistä eri ikä- ja koulutusasteilla tulee kerätä ja jakaa siten, että ne voidaan ottaa käyttöön erilaisissa koulutusjärjestelmissä.
• Opettajille tulee tarjota korkeatasoisia ammatillisen kehittymisen ohjelmia, joissa ilmastokasvatus on näkökulmana. Ohjelmien onnistumista tulee arvioida, ja niitä tulee kehittää.
• Paikallisia ilmastokasvatuksen aloitteita ja projekteja tulee tukea. Paikallisyhteisöjen tarpeet tulee ottaa paremmin huomioon.
• Ilmastokasvatuksessa tulisi omaksua vahvemmin ratkaisukeskeinen näkökulma ilmastonmuutokseen. Yhteisöllisen vastuun merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tulee korostaa.

”On rohkaisevaa nähdä, että jotain resursseja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on olemassa. Ilmastokasvatukseen liittyvät haasteet ovat kuitenkin ilmeisiä, ja niiden ylittäminen vaatii kriittisiä toimia, jotka puolestaan vaativat taloudellista panostusta. Tarvitsemme kattavan rahoituskehyksen edistääksemme ilmastonmuutokseen liittyvää oppimista ja opettamista”, toteaa työryhmän johtaja, professori Cliona Murphy.

ALLEA:n toteuttama kysely ilmastokasvatuksesta lähetettiin yli 50 eurooppalaiseen tiedeakatemiaan, joita pyydettiin jakamaan sitä yliopistoihin ja muille koulutusta järjestäville tahoille ja viestintäorganisaatiolle. Vaikka otos onkin suhteellisen pieni, se tarjoaa tärkeää tietoa samankaltaisuuksista, puutteista ja parhaista käytännöistä ilmastokasvatuksessa, ja on ajankohtainen suhteessa Euroopan Komission vuoden 2020 tavoitteisiin nähden.

The European Federation of Academies of Sciences and Humanities (ALLEA) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio. Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies) on ALLEA:n kansallinen jäsen.

EU:n ja kansallisten päättäjien tulee toimia maahanmuuttajien terveyden edistämiseksi, linjaavat ALLEA ja FEAM yhteisessä julkilausumassaan Statement on Migration Health (pdf). Tilanne on erityisen kriittinen pakolaisleireillä, joiden terveydenhuollossa on ollut vakavia puutteita jo ennen COVID-19-viruksen aiheuttamaa pandemiaa.

Julkilausuman mukaan siirtolaisilla, maahanmuuttajilla ja muilla haavoittuvassa asemassa olevilla populaatioilla on korkea riski sairastua sekä ei-tarttuviin että tarttuviin tauteihin, mukaan lukien koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Sen sijaan tutkimustieto ei tue väitettä, että tarttuvien tautien leviäminen maahanmuuttajilta kantaväestöön olisi huomattava ongelma.

”Maahanmuuttajien terveys on unohdettu Euroopassa lähes tyystin”, huomauttaa professori Luciano Saso (European University Networks of Sapienza University of Rome). ”Kotoaan lähtemään joutuneet ihmiset yrittävät edelleen päästä Eurooppaan ja altistuvat samalla virukselle. Orastava talouskriisi puolestaan uhkaa niitä resursseja, joiden avulla voitaisiin vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen.”

Akatemiat suosittelevat toimia, joilla maahanmuuttajien (myös paperittomien) pääsyä hoitoon ja terveydenhuoltojärjestelmiin helpotetaan. Toimien tulee koskea sekä perusterveydenhuoltoa että kiireellistä sairaanhoitoa. Varhainen pääsy hoitoon voi vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

”Tämänhetkinen globaali kriisi osoittaa dramaattisella tavalla sen, että maahanmuuttajien terveyttä pidetään marginaalisena asiana”, väittää professori Robert Spira, Ranskan Lääketieteen Akatemian jäsen. ”Kaikki kansainväliset ja eurooppalaiset oikeuselimet tunnustavat oikeuden nauttia parhaasta mahdollisesta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. Tämä ihmisoikeus koskee luonnollisesti myös pakolaisia ja maahanmuuttajia. EU:n tulee puuttua asiaan.”

Koronaviruksen aiheuttama kriisi on lausuman mukaan itse asiassa tarjonnut mahdollisuuden maahanmuuttajien paremmalle integraatiolle. Esimerkiksi Saksassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa maahanmuuttajien työskentelyoikeutta ulkomaisten tutkintojen turvin on helpotettu terveydenhuollon alalla.

Tutkitulle tiedolle on koronakriisin aikaan poikkeuksellisen kipeä tarve. Julkilausuman yksi pääviesteistä on, että tutkitun, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon jakaminen on avaintekijä päättäjiin vaikuttamiseksi ja maahanmuuttajien terveyttä koskevien myyttien murtamiseksi. Akatemiat tarjoavat tukensa tämän dialogin parantamiseksi.

Julkilausuman sisältämät suositukset – jos ne muuntuvat konkreettisiksi toimiksi – parantavat maahanmuuttajien ja samalla koko ihmiskunnan terveyttä:

• Maahanmuuttajien terveyttä koskevaa todennettua tietoa tulee tuottaa ja päivittää, ja sen tulee vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon.
• Yhteiskunnan eri sektorien välisen yhteistyön parantaminen on välttämätöntä, jotta maahanmuuttajien terveyteen ja laajemmin terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät haasteet pystytään tunnistamaan. Yhteistyön lisääminen auttaa myös työvoimapulan ratkaisemisessa.
• Terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset tulisi nostaa aktiivisemmin maahanmuuttoa käsittelevään keskusteluun ja päätöksentekoon.
• Kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien tulisi sallia terveyttä koskevan tiedon tehokkaampi välittyminen ja saatavuus. Samalla tulee kuitenkin huolehtia henkilötiedon suojelusta ja asianmukaisesta käytöstä.

Julkilausuma syntyi marraskuussa 2019 järjestetyn ALLEA:n ja FEAM:n yhteisen konferenssin Migration, Health and Medicine jälkituotoksena. Kongressiin osallistui tiedeakatemioiden sidosryhmien edustajia yhteiskunnan eri sektoreilta.

The European Federation of Academies of Sciences and Humanities (ALLEA) on tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö, joka edustaa yli 50 tiedeakatemiaa noin 40 Euroopan maasta. The Federation of European Academies of Medicine (FEAM) on Euroopan lääketieteen alojen (ml. eläinlääketiede, biolääketiede, farmasia) tiedeakatemioiden eurooppalainen yhteistyöorganisaatio.

Euroopan johtavat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että perustavanlaatuinen muutos ruoantuotannossa ja -jakelussa on väistämätön. Tavoitteena on tilanne, jossa kaikilla maailman ihmisillä on edellytykset turvalliseen ravinnonsaantiin ja terveelliseen ruokavalioon.

SAPEA:n (Science Advice for Policy by European Academies) tuoreessa raportissa kerrotaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimustietoon nojaten, kuinka ruokajärjestelmän muutos voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Raportti A sustainable food system for the European Union on laadittu Euroopan komission pyynnöstä. Raportin laatinut monitieteinen työryhmä koostuu eurooppalaisten tiedeakatemioiden nimittämistä tutkijoista.

Raportissa esitetyt tärkeimmät toimet eivät koske ainoastaan hävikkiruoan vähentämistä ja kulutustottumusten muuttamista, vaan perustavanlaatuista ajattelutavan muutosta suhteessa ruokaan.

”Ruoka muodostaa erittäin monimutkaisen järjestelmän, johon liittyy sosiaalisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ekologisia osatekijöitä”, kertoo raporttia laatineen työryhmän puheenjohtaja, professori Peter Jackson. ”Ruoantuotanto on vastuussa noin kolmanneksesta maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja sillä on aivan keskeinen merkitys ilmastonmuutokselle. YK:n ruokaohjelman arvion mukaan ruokahävikki aiheuttaa ihmiskunnalle vuosittain 900 miljardin euron suorat taloudelliset kustannukset, ja lisäksi 800 miljardin euron edestä epäsuoria (mm. tuotannosta ja kuljetuksesta syntyviä) yhteiskunnallisia kustannuksia. Näihin seikkoihin on pakko kiinnittää huomiota.”

”Raportissamme kerrotaan, mitä pahimmat ongelmakohdat ruokajärjestelmässä ovat ja kuinka muutos tulee toteuttaa.”

Raportin tärkeimpiä johtopäätöksiä ovat mm.:

• Siirtyminen kohti kestävää ja oikeudenmukaista ruokajärjestelmää edellyttää koordinoituja maa- ja meriympäristöjä koskevia hallinnollisia toimia.
• Kulutustottomusten muuttaminen merkitsee ihmisten arkisten tapojen, rutiinien ja normien muuttamista. Koska ihmisten käyttäytymistä ohjaa pitkälti ryhmät ja ryhmittymät, tulee vaikuttamistoimet kohdistaa erityisesti niihin.
• Euroopan päättäjien tulee laatia rajoituksia ja kannustimia verotuksen ja lainsäädännön avulla. Samalla Euroopan maa- ja kalatalouden tulee kehittää kestävämpiä menetelmiä ruoantuotantoon.

SAPEA (Science Advice for Policy by European Academies) on Euroopan Unionin rahoittama ohjelma. Se tuottaa tieteellisiä synteesejä, joiden pohjalta Group of Scientific Advisors antaa suosituksensa Euroopan komissiolle.

COVID-19-viruksen torjunta edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja tutkittuun tietoon perustuvia koordinoituja toimia, tiedeakatemioiden globaali yhteistyöjärjestö InterAcademy Partnership (IAP) linjaa. Tiedeyhteisön tulee kehittää yhteistyötä yhteiskunnallisten tahojen kanssa ja varmistaa, että ajantasainen tieto ja asiantuntemus päätyy terveydenhuollon ja päättäjien käyttöön. Kansainvälisen yhteistyön hyöty on todettu aikaisemminkin epidemioiden – kuten HIV:n, SARS:n, ebolan ja lintuinfluenssan – hoidossa ja taltuttamisessa. COVID-19-pandemian leviämisen estäminen ja haittojen lieventäminen edellyttää virheistä oppimista, IAP muistuttaa.

Johtamisen merkitys koronapandemian hillitsemisessä korostuu. On entistä tärkeämpää, että valtiollisten tms. tahojen johto käyttää tutkittua tietoa päätöksenteon pohjana. Näin ollen on välttämätöntä, että tietoa onnistuneista ja epäonnistuneista toimista välitetään avoimesti ja että materiaalisia ja ei-materiaalisia resursseja jaetaan avoimesti valtioiden välillä. Em. toiminnan tulee olla koordinoitua, ja sen tulee tapahtua solidaarisuuden hengessä, ilman salaliittoteorioita tai eri alueiden tai kansojen stigmatisointia koskien viruksen leviämistä.

Puutteet kansainvälisessä yhteistyössä sattuvat kipeimmin niihin maihin, joiden terveydenhuoltojärjestelmä on jo valmiiksi haavoittuvainen. COVID-19-viruksen vaikutukset matalan tulotason maissa voivat olla dramaattisesti vakavampia kuin korkean tulotason maissa, joissa on tehokas terveydenhuoltojärjestelmä. Vaikka Maailman terveysjärjestö WHO:lla on strategia COVID-19-virusta koskevan asiantuntemuksen hyödyntämiseksi, paljon on tehtävissä sen suhteen, kuinka nopeasti muuttuva ja lisääntyvä informaatio saadaan välitetyksi, ja kuinka nopeasti onnistuneita toimia voidaan ottaa käyttöön heikommin pärjäävillä alueilla. WHO:n tulee käyttää painokkaammin valtaansa sen varmistamiseksi, että diagnostiikka, hoitomuodot ja mahdolliset rokotteet ovat käytettävissä oikeudenmukaisella tavalla maailmanlaajuisesti. Tiedeyhteisön tulee tehdä yhteistyötä WHO:n kanssa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

IAP suosittelee seuraavia toimia COVID-19-viruksen haittojen minimoimiseksi:

1. Kaikkien maiden tulee sitoutua estämään viruksen leviämistä kokonaisvaltaisesti

Valtioiden terveydenhuollon johdon ja hallitusten tulee tehdä tiivistä yhteistyötä pandemian vaikutusten hidastamiseksi/lieventämiseksi ja tähän tulee olla olemassa globaalin tason strategia. IAP kannustaa uudenlaisiin yhteistyöaloitteisiin tiedeinstituutioiden ja muiden tahojen välillä. Asiantuntemusta ja resursseja tulee jakaa koskien uhkan biologisia, lääketieteellisiä sekä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia; sen tunnistamiseksi, missä kohden tieto on riittämätöntä tai siinä on aukkoja; uusien diagnostisten välineiden ja testauksen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi, sekä uusien hoitomuotojen tunnistamiseksi. Rokotteiden valmistamisen ja käyttöönoton edellytyksiä tulee edistää. Lisäksi tulee järjestää systemaattinen seuranta toimenpiteiden onnistumiselle. Tavoitteiden noudattaminen edellyttää vahvaa sitoutumista, eikä tilaa kansallisen tms. tason kilpailu- ja kaupallistamispyrkimyksille ole. COVID-19 ei tunne alueellisia tai ideologisia rajoja.

2. Koordinoitu viestintä tutkitun tiedon välittämiseksi on välttämätöntä julkisen terveydenhuollon toimintavalmiudelle

Tieteelliseen tietoon perustuva aktiivinen neuvonanto on COVID-19-viruksen haittavaikutusten torjunnassa erittäin tärkeää. Väärän, ennakkoluuloihin tai mielipiteisiin perustuvan tiedon ei tule antaa horjuttaa toimenpiteitä pandemian hillitsemiseksi. Tiedeyhteisö pystyy ja sen tulee osoittaa solidaarisuutta ihmiskunnalle puolustaessaan vastuullisen, läpinäkyvän ja ajantasaisen tiedon välittämistä. Tiedeyhteisöltä tulee myös odottaa kannanottoja siitä, kuinka torjua esim. pandemiaan liittyviä muita ilmiötä, kuten ahdistusta ja syrjintää, tai kuinka sitouttaa yhteisöjä noudattamaan terveydenhuollon suosituksia. Tiedeyhteisön ja toimittajien/median välistä vuorovaikutusta on kehitettävä. Myös talouden elpymiseen tähtääviä toimia tulee suunnitella ja toteuttaa.

3. Tukea tulee tarjota erityisesti maille, joiden terveydenhuoltojärjestelmässä on puutteita

InterAcademy Partnership – jonka jäsenistöön kuuluu yli 140 tiedeakatemiaa, mukaan lukien teknillisten tieteiden ja lääketieteen alan akatemiat sekä nuorten tiedeakatemiat – kannustaa kansallisia tiedeakatemioita ja tiedeyhteisöjä innovatiivisiin ja konkreettisiin toimiin, ja on valmis jakamaan hyväksi havaittuja käytäntöjä verkostonsa avulla. IAP on valmiustilassa työskentelemään yhteistyössä WHO:n ja muiden globaalien sekä alueellisten toimijoiden kanssa varmistaakseen sen, että parasta mahdollista tietoa käytetään parhaalla mahdollisella tavalla COVID-19-viruksen haittavaikutusten lieventämiseksi.

Lue IAP:n ohjausryhmän jäsenten allekirjoittama alkuperäinen julkilausuma ja sitä koskeva saateteksti täältä.

InterAcademy Partnership IAP on tiedeakatemiaoiden maailmanlaajuinen kattojärjestö. Suomen Tiedeakatemiat (CoFA) on IAP:n kansallinen jäsen.

Suomen Tiedeakatemiain (Council of Finnish Academies CoFA) akatemiasihteerin tehtävään on nimitetty dosentti, FT Arto Miettinen. Miettinen aloitti tehtävässä 2.3.2020.

Ennen akatemiasihteerin tehtävää Miettinen teki 25 vuoden ajan meri- ja ilmastotutkimusta kvartäärigeologian ja paleoklimatologian aloilla. ”Olen mm. tutkinut Itämeren merenpinnan korkeusvaihtelua, rekonstruktioinut Pohjoisen jäämeren meriveden lämpötiloja ja arktisen merijään laajuutta sekä tutkinut meri-ilmakehä-vuorovaikutuksia ja laajempia globaaleja ilmastokytköksiä. Luonteeltaan hyvin kansainvälinen tutkimus on ollut innostavaa, sillä tietämys menneisyyden luonnollisesta ilmastovaihtelusta ja sen dynamiikasta on tärkeää arvioitaessa nykyisen ihmistoiminnasta aiheutuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksia”, Miettinen kuvailee.

Helsingin yliopiston lisäksi Miettisen kotiorganisaationa on ollut Norjan polaari-instituutti. ”Ammattitutkijan työ Norjan valtiollisessa organisaatiossa oli erittäin mielenkiintoista. Norjalainen tutkimusympäristö ei sinällään eroa paljoa suomalaisesta, mutta tutkimusrahoitusta suunnataan enemmän varttuneille tutkijoille väitöskirjatutkijoiden sijaan. Laajaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön panostetaan”, Tromssassa lähes kymmenen vuoden ajan asunut Miettinen kertoo.

”Viimeiset työvuoteni keskityin pääasiallisesti projektinhallintaan ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen. Pääsin kuitenkin joka vuosi tekemään tutkimustyötä ruohonjuuritasolla eli kenttätöihin Huippuvuoria ympäröiville merialueille. Työskentely merentutkimusaluksella merijäiden keskellä yöttömän yön idyllissä valaita, hylkeitä ja jääkarhuja tähyillen ja 12-tuntiset työvuorot hyisissä olosuhteissa laivan kannella ovat jääneet ikuisesti mieleeni.”

Lisäksi Miettinen on toiminut Suomen Geologisen Seuran hallituksessa taloudenhoitajana ja Helsingin yliopiston tieteentekijöiden hallituksessa. ”Toiminta näissä luottamustoimissa oli mukavaa ja antoi tuntumaa järjestö- ja tiedepoliittisesta toiminnasta. Ne myös tukivat ajatusta mahdollisuudesta siirtyä joskus tulevaisuudessa tutkimustoiminnasta tiedehallinnon ja -politiikan sektorille.” Näin Miettiselle sitten kävikin.

Miettinen pitää uutta tehtäväänsä Suomen Tiedeakatemiain sihteeristön johdossa kiinnostavana näköalapaikkana. Suomen Tiedeakatemiat toimii suomalaisen ja kansainvälisen tieteen rajapinnalla, ja pyrkii edistämään suomalaisen tieteen kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tärkeänä tehtävänä Miettinen kokee tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamisen, mikä toteutuu mm. lisäämällä tiedeyhteisön ja yhteiskunnan päätöksentekijöiden välistä dialogia.

”Ajatellen Suomen Tiedeakatemiain käytettävissään olevaa laajaa potentiaalia sekä asiantuntijuudessa että operatiivisessa toiminnassa, näen CoFA:ssa työskentelyssä paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Pyrin vahvistamaan asiantuntemuksen hyödyntämistä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Haluan olla mukana kehittämässä Suomen Tiedeakatemioita dynaamiseksi yksiköksi, joka pystyy reagoimaan ja vastaamaan nopeasti muuttuvan ajankuvan haasteisiin”, Miettinen linjaa.

Suomen Tiedeakatemiat (Council of Finnish Academies CoFA) on tiedeakatemioiden yhteistyöneuvosto, joka edustaa suomalaisia tiedeakatemioita kansainvälisissä tiedejärjestöissä ja vastaa eri tieteenaloja edustavien kansalliskomiteoiden toiminnan koordinoinnista.