Arkistot: Uutiset

Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitea järjesti 18.5.2021 Tiedekulmassa akateemista vapautta käsittelevän paneelikeskustelun. Mm. seuraavat näkökulmat nousivat esille:

• Kuinka suomalainen tutkimusrahoitusmalli vaikuttaa akateemisen vapauden toteutumiseen?
• Rekrytoidaanko yliopistoihin pätevimmät tutkijat? Onko bibliometrinen data luotettava indikaattori pätevyyden arvioinnissa?
• Kuinka nuorten tutkijoiden vapaus toteutuu, kun Matteukset keräävät rahat?
• Mitä lobbarit ja konsultit tekevät akateemisessa maailmassa?
• Voiko kaikkea tutkia? Onko dataistumista mahdollista tutkia kriittisesti?
• Minkä kokoinen on tutkijan puhetila? Saako tutkija – tai pitääkö tutkijan – ottaa kantaa julkisesti?

Tapahtuma Tieteen rajat: akateeminen vapaus ja ihmisoikeudet on katsottavissa verkossa (tekstitetty suomeksi): https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/vod?assetId=104538166

Keskustelun juonsi dos. Emilia Palonen. Paikan päällä Tiedekulmassa olivat keskustelemassa Ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja prof. Jukka Kekkonen ja tuleva puheenjohtaja (1.8. alk.) prof. Liisa Laakso. Etäyhteyksillä keskusteluun osallistuivat prof. Anu Koivunen, prof. Sami Pihlström, emerituskansleri Kari Raivio ja dos. Hanna Wass.

Suomen Tiedeakatemiain Ihmisoikeuskomitea toimii Suomessa ja kansainvälisesti ihmisoikeuksien edistämiseksi akateemisessa maailmassa. Komitea harjoittaa kansainvälistä vetoomustoimintaa vaarassa olevien tutkijoiden auttamiseksi.

Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Tietopyörre-akatemiahankkeen ja HEPPsinki-tutkimusryhmän kanssa, ja se oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa.

Kuva: Valeriy Kryukov (Unsplash)

Jotta Pariisin ilmastotavoitteet voitaisiin saavuutta, EU-päättäjien tulisi varmistaa Euroopan 250 miljooonan olemassa olevan ja tulevan rakennuksen päästöjen voimakas vähentäminen, huomautetaan EASAC:n tuoreessa raportissa. ”Päättäjät ovat jo pitkään pyrkineet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, ts. vähentämään tarvetta lämmitykseen ja ilmastointiin. Nyt tulisi viipymättä keskittyä niiden päästöjen vähentämiseen, jotka syntyvät rakennusmateriaalien tuottamisesta ja rakentamisen menetelmistä – sekä uusien että peruskorjattavien rakennusten osalta”, huomauttaa EASAC:n energiaohjelman johtaja William Gillett.

Tällä hetkellä 1-1,5 prosenttia Euroopan rakennuskannasta peruskorjataan vuosittain. Jotta päästäisiin Pariisin tavoitteisiin, lukeman pitäisi EASAC:n mukaan olla kaksi tai kolme kertaa korkeampi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää rakennusteollisuuden ja tuotantoketjujen päästöihin: ei ole järkeä entisöidä rakennuksia energiatehokkaammiksi, jos ei ole kontrollia siihen, minkälaisia materiaaleja käytetään tai kuinka pitkiä matkoja niitä kuljetaan. Tämä tulee huomioida myös päästöjä mittaavissa indikaattoreissa, raportin kirjoittanut työryhmä vaatii. Työryhmässä oli mukana apulaisprofessori Gerhard Fink Aalto-yliopistosta.

Rakennusten suunnittelussa pitää huomioida niiden elinkaaren loppu

Raportissa tähdennetään kiertotalouden periaatteiden toteuttamista rakentamisessa: jo suunnitteluvaiheessa pitää olla tiedossa, minkälaista jätettä rakennuksesta syntyy sen elinkaaren loppuvaiheessa ja kuinka se käsitellään. EU:n tulisi huomioida paremmin rakennusten remontointiin ja peruskorjaamiseen liittyvät päästöt, ja olemassa olevia rakennuksia tulisi ennemmin korjata kuin korvata ne uusilla. EASAC:n asiantuntijoiden mukaan etenkin betoni- ja teräsrakenteiden valmistuksessa syntyy paljon hiilipäästöjä, ja peruskorjauksissa tulisi käyttää näitä päästöjä minimoivia menetelmiä.

Kunnilla ja kaupungeilla keskeinen rooli rakennusten päästöjen vähentämisessä

Vuonna 2020 Euroopan komissio esitteli ns. perusparannusaalto-strategiansa EU:n rakennuskannan uusimiseksi energiatehokkaaksi. Haaste on valtava: arvion mukaan noin 75 prosenttia Euroopan rakennuksista on kaikkea muuta kuin energiatehokkaita. Näiden remontoiminen merkitsisi 146 miljoonaa remonttia 30 vuodessa tai 90 000 kodin remontoimista viikossa. Jäsenvaltiot eivät panosta asiaan riittävästi, raportissa todetaan.

Kunnilla ja kaupungeilla on rakentamiseen liittyvissä päätöksissä keskeinen rooli. Kaupunginhallitukset ja suunnitteluun osallistuvat virkahenkilöt vaikuttavat siihen, minkälaisia hankintoja tehdään ja minkälaisiin energiaratkaisuihin kaupunginosissa ja alueilla päädytään (mm. aurinko-, maalämpö- ja jätteestä saatava energia). Ko. tahot voivat joissakin rajoissa vaikuttaa asumisen käytäntöihin ja yksityisen asumisen energiaratkaisuihin.

EASAC suosittelee päättäjille seuraavia toimenpiteitä:

• Luopua vähitellen fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2030 mennessä; lisätä vähähiilisen sähkön käyttöä rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa; tehostaa hiilinielujen ja -varastojen sijoittelua
• Lisätä rakennusten korjaamiseen käytettävää tukea ja kannustimia yksityisille omistajille
• Vähentää kasvihuonepäästöjä valitsemalla parempia rakennusmateriaaleja ja -komponentteja, edistää kierrätysmateriaalien käyttöä sekä peruskorjata vanhoja rakennuksia sen sijaan, että rakennetaan uusia
• Muuttaa rakentamisen säädöksiä ja kannustimia siten, että uudet ja vanhat/peruskorjatut rakennukset olisivat erittäin vähäpäästöisiä
• Edistää terveyttä ja hyvinvointia tekemällä korjauksia, jotka parantavat sisäilman laatua, lisäävät luonnonvaloa, estävät ylikuumentumista ja vähentävät kasvihuonepäästöjä
• Kannustaa julkisia tahoja ja kaupunkeja edistämään rakentamisen vähähiilisyyttä ja vähentämään rakennuksen energiaköyhyyttä
• Modernisoida rakennusteollisuutta noudattamaan kiertotalouden periaatteita
• Edistää sertifioidun datan saatavuutta koskien rakennusmateriaalien ja -komponenttien sitomia kasvihuonepäästöjä
• Päivittää EU-lainsäädäntö ohjaamaan fossiilisten polttoaineiden käytön alasajoa, lisäämään uusituvan energian tuotantoa ja vähentämään rakennusten kasvihuonepäästöjä

Linkki raporttiin: Decarbonisation of buildings: for climate, health and jobs

Katso raporttia käsittelevä englanninkielinen webinaari: https://www.youtube.com/watch?v=DOssRtq5zc4&t=11s

 

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen.

Kuva: Rodion Kutsaev/Unsplash

Virheellisen informaation leviäminen on haitallista demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle: se rapauttaa luottamusta tiedettä kohtaan ja uhkaa tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla, varoitetaan ALLEA:n tuoreessa raportissa Fact or fake: Tackling science disinformation. Väärää tietoa tuotetaan ja levitetään myös tietoisen harhauttamisen tarkoituksessa. Yksi raportin laatineen työryhmän jäsenistä oli professori Risto Kunelius Helsingin yliopistosta.

Työryhmä tarkasteli virheellisen tiedon kitkemiseen tähtääviä viestintäinnovaatioita sekä toimiviksi havaittuja psykologisia, teknisiä ja poliittisia strategioita, ml. oikean asianlaidan paljastaminen, muistutusjärjestelmät, faktantarkistus, tietoisuuden lisääminen ja medialukutaidon kasvattaminen. Raportissa käsitellään myös virheellisen informaation vaikutuksia ilmastokriisin ja pandemian hoidolle sekä rokotuksia koskeville asenteille.

Kirjoittajat suosittelevat seuraavia toimia:

• lisätä viestinnän avulla tietoisuutta tieteen ja tutkimuksen prosesseista
• lisätä keskustelua tiedeviestinnän käytännöistä
• huomioida paremmin suuri yleisö tutkimusta tehtäessä ja sitä koskevassa viestinnässä
• intellektuaalisen nöyryyden hyveen nostaminen arvoonsa tutkimustuloksista viestiessä
• hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ja korkeiden eettisten standardien noudattaminen tutkimuksessa
• varmistaa vastuulliset, rehelliset, läpinäkyvät, räätälöidyt ja tehokkaat tiedeneuvonnan mekanismit

Yllä mainittujen edistämiseksi kirjoittajat suosittelevat perustamaan eurooppalaisen tiedeviestinnän koordinaatioelimen ja laatimaan ohjesäännön vastuulliselle tiedeviestinnälle Euroopassa.

 

ALLEA (the European Federation of Academies of Sciences and Humanities) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto. Suomen Tiedeakatemiat on ALLEA:n kansallinen jäsen.

Kuva: Krister Majander. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (vasemmalla) keskustelee ALLEA:n presidentti Antonio Loprienon kanssa, joka osallistui tapahtumaan etäyhteydellä – kuten myös liki 300 tapahtumaan osallistunutta. Hotel Kämpin Peilisalissa olivat paikan päällä myös professori Anna Mauranen ja moderaattorina toiminut akatemiasihteeri Jaakko Kuosmanen.

Suomen Tiedeakatemiat ja eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto European Federation of Academies of Sciences and Humanities (ALLEA) järjestivät yhteistyössä tieteellisen symposiumin 5.5.2021. Virtuaalinen tapahtuma tuotettiin Hotel Kämpin Peilisalissa Helsingissä.

Tapahtumassa keskusteltiin tieteen rajoista: monitieteisyydestä ja konvergenssista tutkimuksessa, tieteen ja politiikan suhteesta ja tiedeneuvonnasta sekä keinoista disinformaation kitkemiseksi. Englanninkielinen symposium Across Boundaries in Sciences on katsottavissa kokonaisuudessaan täällä: https://allea.videosync.fi/across-boundaries-in-sciences

Päivän keynote-puheenvuoron piti tieteen akateemikko, professori Riitta Hari. Puheenvuoro Fostering Convergence Across Disciplines on katsottavissa täällä: https://www.alleageneralassembly.org/scientific-symposium-2021-media-room/

Voit tutustua tapahtuman ohjelmaan täällä: https://www.alleageneralassembly.org/scientific-symposium-2021-allea-general-assembly/

Symposium oli osa ALLEA:n vuosittain järjestettävää yleiskokousta, jonka Suomen Tiedeakatemiat vuonna 2021 isännöi. Haluamme kiittää mitä lämpimimmin kaikkia tapahtumaan osallistuneita!

Kuva: Joshua Coleman/ UNSPLAH

Terveyssektorin ilmastoystävällisyydestä harvemmin puhutaan, vaikka se on vastuussa 5 prosentista kaikkia hiilipäästöjä, huomauttavat EASAC ja FEAM tuoreessa kannanotossan Decarbonisation of the Health Sector. Päättäjien tulee laatia globaalin tason suunnitelma terveyssektorin hiilipäästöjen vähentämiseksi, julkaisussa suositellaan.

Merkittäviä hiilipäästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia on terveyssektorilla jo tehty esimerkiksi sairaaloiden toimintaan, rakentamiseen ja kuljetuksiin liittyvissä käytännöissä, kannanotossa kiitellään. Paljon on kuitenkin kehitettävää erityisesti potilaiden ruokahuollon suhteen, jossa vähähiilisyyden ja terveellisyyden tulisi ohjata päätöksiä.

”Näemme vähähiilisyyteen sitoutumisessa monenlaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia”, EASAC:n biotieteiden ohjelman johtaja Robin Fears toteaa. ”Ns. vihreissä sairaaloissa potilaat saisivat laadukkaalla ja kestävällä tavalla tuotettua ja käsiteltyä ravintoa. Teknologiaa voitaisiin hyödyntää paremmin organisaatioiden toiminnassa ja joissakin hoitomuodoissa. Perusterveydenhuolto puolestaan voisi vähentää sairaaloihin kohdistuvaa painetta tukemalla paremmin yhteisöjä kestävien elämäntapojen luomisessa ja ylläpitämisessä.”

Julkaisussa kannustetaan EU-päättäjiä tekemään yhteistyötä terveydenhuollon kanssa, kun valmistellaan ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja sopeutumiseen tähtääviä toimia. Terveyssektorille tulee asettaa kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliuden toteuttamiseksi EU:ssa ja globaalisti, EASAC ja FEAM suosittelevat.

 

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on antaa eurooppalaisten päättäjien ja vaikuttajien käyttöön puolueetonta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi. Suomen Tiedeakatemiat on EASAC:n kansallinen jäsen. The Federation of European Academies of Medicine (FEAM) on Euroopan lääketieteen alojen tiedeakatemioiden eurooppalainen yhteistyöorganisaatio.

EU:n päättäjien ja lainsäätäjien tulee sitoutua niiden esteiden poistamiseen, jotka vaikeuttavat pseudonymisoidun terveysdatan siirtämistä tutkimuskäyttöön, eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkostot ALLEA, EASAC ja FEAM vaativat vastajulkaistussa raportissaan. Raportissa International sharing of personal health data for research tarkastellaan terveyttä koskevan tiedon globaalin jakamisen hyötyjä sekä sen haasteita esim. henkilötiedon suojaamisen näkökulmasta.

Terveyttä koskevan tiedon jakaminen hyödyttää monia

Terveyttä koskeva tutkimus on ratkaisevan tärkeää: se hyödyttää yksittäisiä potilaita, kansanterveyttä ja terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä. Se myös lisää yhteiskunnan koheesiota ja tasapainoa, raportissa todetaan. Pseudonymisoidun terveysdatan jakaminen julkisesti rahoitetulle tutkimukselle on tärkeää myös tutkimuksen tehokkaan resursoinnin kannalta.

”EU/EEA-alueen kansalaiset hyötyisivät olennaisesti terveyttä koskevan tiedon tehokkaammasta kansainvälisestä jakamisesta. Tiedon jakaminen auttaisi maksimoimaan Euroopan ulkopuolella tehtävän tutkimuksen hyödyn EU/EEA-alueen potilaille. Hyöty olisi merkittävä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla”, korostaa raportin laatineen työryhmän jäsen, professori George Griffin.

Henkilötietojen vastuullinen käyttö ohjaamaan datan siirtämistä

Tietoa tulee jakaa turvallisesti ja tehokkaasti yksityisyydensuoja huomioiden, ja potilaan näkökulma tulee huomioida sekä tutkimusprosessissa että lainvalmistelussa, tiedeakatemiat painottavat. Näin ollen avoimella jakamisella voidaan lisätä luottamusta tiedettä ja tutkimusta kohtaan yhteiskunnassa.

Tällä hetkellä laki muodostaa esteitä datan siirtämiselle EU/EEA-alueelta sen ulkopuoliseen tutkimuskäyttöön. Raportissa vedotaan Euroopan komissiota sitoutumaan siihen, että siirtämistä vaikeuttavat lakiin liittyvät esteet puretaan. Toimeenpanon tasolla tiedeakatemiat neuvovat kohdistamaan muutoksen Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR:n) 46. artiklaan siten, että samalla turvataan EU/EEA-kansalaisten henkilötiedot.

 

The European Federation of Academies of Sciences and Humanities (ALLEA) ja The European Academies Science Advisory Council (EASAC) ovat eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatioita. Suomen Tiedeakatemiat on ALLEA:n ja EASAC:n kansallinen jäsen. The European Federation of National Academies of Medicine (FEAM) on eurooppalaisten lääketieteen alojen tiedeakatemioiden yhteistyöorganisaatio.

COVID-19-pandemia on osoittanut toteen sen, mistä asiantuntijat ovat varoittaneet sitten sikainfluenssan ja ebolan: yhteiskuntamme varautuminen infektiosairauksien laajempaan leviämiseen ei ole vankalla pohjalla. Euroopan komission tiedeneuvonnan asiantuntijaryhmä Group of Chief Scientific Advisors on julkaissut aiheesta kannanoton EU:n lainvalmistelutyön tueksi. Suositukset on laadittu COVID-19-kriisistä tähän mennessä opitun pohjalta, ja niiden tavoitteena on lisätä ihmiskunnan valmiutta tulevien terveyskriisien varalle:

• Estäminen ja ennaltaehkäisy. Tarttuvien tautien monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta tulee tukea. Pandemioiden puhkeamisen riskiä tulee vähentää globaalisti. Tähän kuuluu mm. taudinaiheuttajien laaja kartoittaminen, puhkeamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen.
• Koordinaation tehostaminen EU:n jäsenvaltioiden välillä ja kansainvälisesti. EU:n tulee perustaa asiantuntijaelin, joka pystyy tarjoamaan mm. biolääke-, käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteellistä sekä lainopillista ja etiikkaan liittyvää asiantuntemusta pandemioiden hallinnassa. EU:n monitorointitoimien tulee olla kokonaisvaltaisia ja faktoihin perustuvia, ja tiedon tulee olla kansainvälisesti koordinoitua ja nopeasti välitettävää.
• Organisoitunut terveyshallinto ja terveydenhuolto. Jäsenvaltioita tulee kannustaa järjestämään terveydenhuolto kaikille yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen. Oleelliset lääkkeet ja rokotteet tulee olla kaikkien saatavilla. Jokaisella jäsenmaalla tulee olla riittävä terveydenhuoltoinfrastruktuuri (laboratoriot, tietojärjestelmät, välineet ja laitteistot jne.).
• Perusoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittaminen. Mikäli kansalaisvapauksia on pandemian takia välttämätöntä rajoittaa, sen on oltava mahdollisimman lyhyt- ja määräaikaista sekä avoimesti ja selkeästi perusteltua. Rajoitusten mielekkyyttä tulee jatkuvasti arvioida uudelleen. Jäsenmaiden tulee huolehtia, että terveydenhuollon työntekijöiden turvallisuudesta huolehditaan ja että heidän työstään pandemian aikana maksetaan riittävä korvaus.
• Pandemioiden/terveyskriisien yhteyttä planeetan hyvinvointiin tulee tutkia esimerkiksi ruokaturvan, ympäristönsuojelun, liikenteen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmista. Myös pandemioiden ilmaantumisen ja leviämisen suhdetta rakenteelliseen eriarvoisuuteen ja köyhyyteen tulee tutkia.

Kannanoton (pdf) Improving pandemic preparedness and management  ovat laatineet yhdessä Group of Chief Scientific Advisors to the European Commission ja European Group on Ethics in Science and New Technologies (EGE).

Tieteellinen tietämys ilmastonmuutoksesta ja siihen kytkeytyvistä viheliäisistä ongelmista on kasvanut eksponentiaalisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta toimet luonnon pilaantumisen, monimuotoisuuden köyhtymisen ja kasvihuonekaasupäästöjen jatkuvan kasvun pysäyttämiseksi ovat jääneet laimeiksi. Euroopan tiedeakatemioiden EASAC:n tuore julkaisu järjestelmätason muutoksesta (transformative change) tarkastelee erityisesti ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta laajaa ongelmakenttää, jonka kehittyvä ja kasvava ihmiskunta kohtaa toimiessaan suhteessa planeettamme kapasiteettiin. Tämänhetkisten kestämättömien kehityskulkujen kääntäminen vaatii perustavanlaajuisia rakenteellisia muutoksia talous- ja yhteiskuntajärjestelmään.

Luonnon kuormitus kestämättömällä tasolla

Väestönkasvun ja kulutuksen lisääntymisestä johtuva energian- ja resurssientarpeen kasvu on aiheuttanut tilanteen, jossa planeettamme kantokyvyn rajat ovat koetuksella. Kuilu päästövähennystavoitteiden ja todellisten toimien välillä on kasvanut ja biodiversiteetti köyhtyy vauhdilla, joka heikentää luonnon meille tarjoamia välttämättömiä palveluja. Ruoantuotannon ja maatalouden intressit edesauttavat metsien häviämistä, maan köyhtymistä ja ylikalastusta.

Monet näistä ei-kestävistä kehityskuluista on sisäänrakennettu nykyisiin talousteorioihin sekä tuki- ja palkitsemisjärjestelmiin, raportissa todetaan. ”Talousjärjestelmämme asettaa kasvun kaiken muun edelle”, raportin laatimiseen osallistunut Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäsen Anders Wijkman toteaa. ”Pandemia on toivottavasti osoittanut, että kuluttaminen ei ole tärkein tavoite elämässämme.”

Järjestelmätason uudistukset välttämättömiä

Järjestelmätasolla on tapahduttava perustavanlaatuisia uudistuksia, jotta pitkäjänteinen kestävä kehitys voidaan rakentaa osaksi päätöksentekoa. Raportissa listataan muutosvoimaisimpia konkreettisia toimia:

• Hyvinvoinnin mittaaminen: BKT:n tilalle indikaattori, joka kuvaa sellaista todellista hyvinvointia, joka ei perustu planeettamme resurssien ylikulutukseen
• Nk. ruskean talouden (brown economy) nujertaminen: luontoa pilaavan toiminnan tuet tulee lakkauttaa ja lisätä kannustimia ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan
• Talousjärjestelmän toiminnan ohjaaminen pitkälle aikajänteelle
• Teollisuus- ja rahoitussektorin sekä suuren yleisön sitouttaminen muutokseen (julkaisu sisältää käytännön esimerkkejä)
• Koronanjälkeisen ajan järjestelmätason muutoksia mahdollistaviin tilaisuuksiin tarttuminen, esim. vihreän kehityksen ohjelmat (Green Deals)

Julkaisun Towards a sustainable future: transformative change and post-COVID-19 priorities laatineessa työryhmässä oli mukana tutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta.

 

European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto. Suomen Tiedeakatemiat (The Council of Finnish Academies, CoFA) on EASAC:n kansallinen jäsen.